Esther 1
1 India hoi Ethiopia prae khoek to, prae cumvai, pumphae sarihto ukkung, Ahasuerus dung ah,
Ahasveroksen aikana-sen Ahasveroksen, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa-siihen aikaan,
2 siangpahrang Ahasuerus loe angraeng ohhaih ahmuen, Susan vangpui ah angraeng tangkhang nuiah siangpahrang ah anghnuthaih,
kun kuningas Ahasveros istui kuninkaallisella valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa, tapahtui tämä.
3 saning thumto naah, angmah ih angraengnawk hoi a tamnanawk hanah buhraenghaih a sak pae; Persia hoi Media prae ih misatuh angraengnawk, prae thung ih congkhang kaminawk hoi angraengnawk loe to ahmuen ah akoep o boih.
Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille ruhtinaillensa ja palvelijoillensa. Persian ja Meedian voima, ylimykset ja maaherrat olivat hänen luonansa,
4 To naah ni cumvai, quitazetto thung a prae lensawkhaih hoi a lensawkhaih to minawk khaeah patuek.
ja hän näytti heille kuninkaallisen kunniansa rikkautta ja suuruutensa loistavaa komeutta monta päivää, sata kahdeksankymmentä päivää.
5 Patuekhaih ni boeng pacoengah, anih angraenghaih ahmuen Susan vangpui ah angzo, kathoeng kalen kaminawk boih hanah loe, siangpahrang angmah ih takha thungah, buhraenghaih to ni sarihto thung a sak pae;
Ja kun ne päivät olivat kuluneet, laittoi kuningas kaikelle Suusanin linnan väelle, niin pienille kuin suurillekin, kuninkaan palatsin puutarhan esipihaan seitsenpäiväiset pidot.
6 to ahmuen loe puungan kanglung, kahing, kam-iing hoiah pathoep moe, sumkanglung bet ih thlung kamtaak tung nuiah, puungan tlangqui kamling hup hoiah a paeh.
Pellava-, puuvilla-ja punasiniverhoja oli kiinnitetty valkoisilla pellavanauhoilla ja purppuranpunaisilla nauhoilla hopeatankoihin ja valkomarmoripylväisiin. Kultaisia ja hopeaisia lepovuoteita oli pihalla, joka oli laskettu vihreällä ja valkoisella marmorilla, helmiäisellä ja kirjavalla marmorilla.
7 Siangpahrang hoi kamcuk ah, siangpahrang ih misurtui loe sui boengloeng hoiah a naek o, boengloeng loe maeto hoi maeto krang anghmong ai.
Juotavaa tarjottiin kulta-astioissa, ja astiat olivat erimuotoiset, ja kuninkaan viiniä oli viljalti, kuninkaalliseen tapaan.
8 Misurtui naekhaih loe daan baktiah sak o, mi kawbaktih doeh tha patoh hoi nae o sak nganga ai; kami boih angmah koeh zetto naeksak hanah, siangpahrang mah angmah ih angraengnawk to lokpaek.
Ja juomisessa oli lakina, ettei saanut olla mitään pakkoa, sillä niin oli kuningas käskenyt kaikkia hovimestareitansa, että oli tehtävä kunkin oman halun mukaan.
9 Siangpahrang zu Vashti mah doeh siangpahrang Ahasuerus ih im ah nongpatanawk hanah buhraenghaih a sak pae toeng.
Myöskin kuningatar Vasti laittoi naisille pidot kuningas Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin.
10 Ni sarihto naah, siangpahrang Ahasuerus loe misurtui mah poeknawmsak, angmah ih toksah angraengnawk, Mehuman, Biztha, Harbona, Bigtha, Abagtha, Zethar hoi Karkas khaeah,
Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona,
11 siangparhrang zu Vashti loe kranghoih parai pongah, siangpahrang zu lumuek angmuek nasoe loe, minawk hoi angraengnawk hmaa ah, a kranghoihaih to patuek hanah angzoh o haih ah, tiah lokpaek.
tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli näöltään ihana.
12 Toe a zu loe siangpahrang ih toksah tangzat mii kadueh kaminawk mah thuih pae o ih, siangpahrang mah paek ih lok baktih toengah angzoh han koeh ai angmak pae; to naah siangpahrang loe paroeai palungphui, anih loe palungphui hmai baktiah amngaeh.
Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha.
13 (Siangpahrang mah, daan panoek, katoeng ah lokcaek kop kaminawk khaeah sakzong ih baktih toengah, siangpahrang mah, angmah tlim ah toksah,
Ja kuningas puhui viisaille, ajantietäjille-sillä näin oli tapana esittää kuninkaan sana kaikille lain ja oikeuden tuntijoille,
14 Karshena, Shethar, Admatha, Tarshish, Meres, Marsena hoi Memukan cae khaeah lokthuih; hae angraeng sarihtonawk loe Persia hoi Media prae kami ah oh o moe, siangpahrang hoi anghnai koek kami, siangpahrang mikhmai tong thaih kami, prae thungah areangh sang koek kaminawk ah oh o; )
ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat valtakunnan ensimmäisinä-:
15 siangpahrang toksah angraengnawk mah thuih pae o ih, siangpahrang Ahasuerus lokpaekhaih to Vashti mah aek pongah, daan baktiah kawbangmaw sak han? tiah angdueng o naah,
"Mitä on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille, koska hän ei ole noudattanut käskyä, jonka kuningas Ahasveros on antanut hoviherrojen kautta?"
16 Memukan mah siangpahrang hoi angraengnawk hmaa ah, siangpahrang zu Vashti loe, siangpahrang khae khue ai, angraegnawk, Ahasuerus siangpahrang prae thungah kaom kaminawk boih nuiah doeh zaehaih sak boeh.
Niin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinasten edessä: "Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita vastaan ja kaikkia kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa.
17 Siangpahrang Ahasuerus mah a zu Vashti to a hmaa ah tacawt hanah kawk, toe caeh pae ai, tiah kami boih mah thuih o boeh; siangpahrang zu mah sak ih hmuen hae nongpatanawk boih mah thaih naah, angmacae ih sava to khingya o mak ai.
Kun kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen tietoon, saattaa se heidät halveksimaan aviomiehiänsä, he kun voivat sanoa: 'Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut'.
18 Siangpahrang zu mah sak ih hmuen to vaihni roe ah Persia hoi Media prae ih angraeng zunawk mah, siangpahrang ih toksah angraengnawk khaeah, siangpahrang zu khosakhaih kawng to thui o tih boeh. To naah khingya ai ih palungthin hoi lokaekhaih to pung aep tih boeh.
Jo tänä päivänä voivat Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka kuulevat kuningattaren teon, puhua siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä tulee halveksimista ja suuttumusta riittämään asti.
19 To pongah siangpahrang naakrakhaih om nahaeloe, Vashti loe natuek naah doeh siangpahrang Ahasuerus hmaa ah amtueng hmah lai nasoe, tiah amkhrai thai ai, siangpahrang lokpaekhaih to Persia hoi Media prae ih daan ah tariksak ah; to pacoengah siangpahrang mah, Vashti pong kahoih kue kalah nongpata to, siangpahrang zu angdoethaih ahmuen ah suem nasoe.
Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle.
20 To baktih siangpahrang lokpaekhaih to a prae thung boih ah thuih naah ni, kathoeng kalen tih ai, nongpatanawk boih mah, angmacae ih sava nuiah khingyahaih tawn o tih, tiah a naa.
Kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen valtakunnassansa, vaikka se onkin suuri, ja kaikki vaimot, niin suuret kuin pienetkin, antavat kunnian aviomiehillensä."
21 Anih mah thuih ih lok mah siangpahrang hoi angraengnawk ih palungthin to daengh khuek pongah, Memukan ih lok baktih toengah siangpahrang mah sak;
Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin sanan mukaan.
22 kami boih mah angmah ih imthung to uk moe, angmah ih lok to apaeh han oh, tiah siangpahrang mah paek ih lok to, prae kami boih ih lok hoiah leh moe, to ca to siangpahrang ukhaih prae thung boih ah a paek.
Hän lähetti kaikkiin kuninkaan maakuntiin-kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä-kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan ja saakoon puhua oman kansansa kieltä.
