Patukkung 9
1 Ni tlim ah kaom hmuennawk boih ka poek naah, katoeng kaminawk hoi palungha kaminawk mah sak ih hmuen boih Sithaw ban ah ni oh; toe nihcae mah tongh o ih hmuen loe amlunghaih, to tih ai boeh loe hnukmahaih hoiah maw oh, tiah mi mah doeh panoek o ai.
Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.
2 Kasae kami, kahoih kami, ciimcai kami, ciimcai ai kami, angbawnhaih paek kami, angbawnhaih paek ai kami, katoeng kami, kami zae, lokkamhaih sah kami hoi lokkamhaih sak han zii kaminawk nuiah kaom hmuen loe anghmong boih, kami boih nuiah kaom hmuen doeh anghmong boih.
Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.
3 Ni tlim ah kaom hmuennawk boih thungah kasae koek hmuen, kami boih khaeah kaom hmuen loe anghmong boih; ue, kaminawk ih palung loe sethaih hoiah koi; a hing o nathung amthuhaih palung hoiah koi o, to pacoengah duekhaih thungah a caeh o boih.
Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen-vainajien tykö!
4 Kahing kaminawk salakah kaom kami loe oephaih to tawnh; kadueh kaipui pongah loe kahing ui to hoih kue.
Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.
5 Kami mah kai loe ka dueh tih, tiah panoek; toe dueh kami loe tidoeh panoek ai, tangqum hnuk han tawn o ai; panoekhaih doeh anghmat boih boeh.
Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
6 Amlunghaih, hnukmahaih hoi uthaihnawk doeh, anghmat boih boeh; ni tlim ah kaom hnuk han koi taham to natuek naah doeh hnu let mak ai boeh.
Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.
7 Caeh ah loe anghoehaih hoiah buh ann to caa ah, poeknawmhaih hoiah misurtui to nae ah; na toksakhaih to Sithaw mah vaihi tapom boeh.
Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
8 Khokpanai kanglung to abuen ah loe, na lu ah situi angnok toepsoep ah.
Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
9 Ni tlim ah Sithaw mah paek ih azom pui ah kaom na hing thungah na palung ih na zu hoiah kanawm ah khosah ah; hae loe ni tlim ah tha pathokhaih hoiah toksak ih atho ah ni oh.
Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla-kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10 Na ban hoi sak han koi hmuennawk boih to tha pathok ah loe sah ah; na caehhaih ahmuen, taprong ah loe toksakhaih doeh, khopoekhaih doeh, to tih ai boeh loe panoekhaih hoi palunghahaih doeh om ai boeh. (Sheol h7585)
Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä. (Sheol h7585)
11 Ni tlim ah kaom hmuennawk to ka khet naah, cawnh rang kami mah angnoekhaih to pazawk poe ai, thacak kami mah misa angtukhaih pazawk poe ai, palungha kami doeh zok amhah poe ai; thoemthaih tawn kami doeh angraeng poe ai; palungha kami doeh minawk hmaa ah mikhmai hak poe ai; toe taham sae, taham hoih tonghaih atue mah nihcae nuiah kangvan ah phak thuih boih.
Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.
12 Kami mah tong han koi atue to panoek ai; palok pongah kaman tanga hoi dongh pongah kaman tavaanawk baktiah, atue kasae mah anih to naeh, anih loe poek ai pui hoiah to baktih raihaih thungah amtimh.
Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.
13 Hae baktih palunghahaih to ni tlim ah ka hnuk, to hmuen loe kai hanah len parai.
Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:
14 Avang tetta maeto oh moe, to avang thungah kami zetta oh o; thacak siangpahrang loe angzoh moe, to vangpui to takui khoep, anih mah kalen parai misa abuephaih long to takaeh.
Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.
15 To naah to vangpui thungah palungha kamtang maeto oh; to kami ih palunghahaih mah vangpui to pahlong, toe amtang kami to mi mah doeh poek o ai.
Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.
16 To pongah palunghahaih loe thacakhaih pongah hoih kue, tiah ka thuih; toe kamtang palunghahaih loe tidoeh sah pae o ai; a thuih ih lok doeh tahngai pae o ai.
Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.
17 Ukkung kamthu hanghaih lok tahngaih pongah loe palungha ih loknaem to tahngaih hanah hoih kue.
Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.
18 Palunghahaih loe misatukhaih hmuenmae pongah hoih kue, toe kami zae maeto mah loe pop parai kahoih hmuen to amrosak.
Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.
