Deuteronomy 5
1 Mosi mah Israel kaminawk to kawk boih, nihcae khaeah, Aw Israel kaminawk, vaihniah nangcae thaih naah kang thuih o ih lokcaekhaih hoi zaehhoihaih daan lok hae tahngai oh; amtuk oh, kahoihah pakuem oh loe, pazui oh.
Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: "Kuule, Israel, nämä käskyt ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä julistan teidän korvienne kuullen. Oppikaa ne ja noudattakaa niitä tarkoin.
2 Aicae Angraeng Sithaw loe Horeb ah aicae hoi lokmaihaih to sak boeh.
Herra, meidän Jumalamme, teki liiton meidän kanssamme Hoorebilla.
3 Angraeng loe hae lokmaihaih hae aicae ampanawk hoiah sah ai, aicae hoiah ni a sak, vaihniah haeah kaom kahing aicae hoiah ni a sak.
Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka olemme tässä tänä päivänä, kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt elämme.
4 Mae nui ih hmai thung hoiah nangcae hoi mikhmai kangtong ah Angraeng mah lok ang thuih o,
Kasvoista kasvoihin Herra puhui teidän kanssanne vuorelta, tulen keskeltä.
5 to naah nangcae mah hmai to na zit o, mae ah na daw o thai ai pongah, Angraeng ih lok nangcae khaeah thuih hanah, Angraeng hoi nangcae salakah kai kang doet,
Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ja ilmoitin teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Hän sanoi:
6 kai loe Izip prae, misong angtanghaih ahmuen hoiah zaehoikung, na Angraeng Sithaw ah ka oh.
'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
7 Ka hmaa ah kalah sithaw to bok o hmah.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
8 Van ah kaom, long tlim ah kaom, tui thungah kaom kawbaktih krang hoi kanghmong krang doeh sah o hmah;
Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
9 nihcae hma ah akuep o hmah loe, a tok doeh sah pae o hmah; Kai, na Angraeng Sithaw loe, ut panoek Sithaw, ampanawk ih zaehaih pongah a caanawk thuitaekkung, kai hnuma kaminawk ih caanawk to adung thumto maw, dung palito maw karoek thuitaekkung, Sithaw ah ka oh.
Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
10 Toe kai to palung moe, ka thuih ih lok pakuem kaminawk loe, a caanawk adung sangto karoek to palungnathaih amtuengsakkung ah ka oh.
mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
11 Na Angraeng Sithaw ih ahmin to avang ai ah patoh o hmah; amsoem ai ah anih ih ahmin patoh kami loe, Angraeng mah zaehaih tawn ai kami ah suem mak ai.
Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
12 Na Angraeng Sithaw mah thuih ih lok baktih toengah, Sabbath ni to ciim o sak ah.
Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.
13 Ni tarukto thung toksah oh, na tok to sak pacoeng o boih ah.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14 Toe ni sarihto naah loe na Angraeng Sithaw ih Sabbath niah oh; to na ni loe tih tok doeh sah o hmah; nangmacae maw, na capa hoi na canu maw, to tih ai boeh loe na tamna nongpa hoi nongpata maw, to tih ai boeh loe na tawnh ih maitaw hoi hrang maw, to tih ai boeh loe kawbaktih maitawnawk maw, na imthung ah kaom angvin mah doeh, tok a sak o han om ai; toksakhaih thung hoiah nang hak o baktih toengah, na tamna nongpa hoi nongpata mah doeh anghak o toeng han oh.
mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
15 Izip prae ah tamna ah na oh o naah, Angraeng mah thacak a ban payanghaih rang hoiah nangcae to zaeh o, tito panoek oh; to pongah ni na Angraeng Sithaw mah Sabbath ni zah hanah ang thuih o.
Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.
16 Na Angraeng Sithaw mah thuih ih lok baktih toengah, nam no hoi nam pa to khingya oh; to tih nahaeloe na hinglung sawk o ueloe, na Angraeng Sithaw mah ang paek o ih prae thungah, khosak na hoih o tih.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
17 Kami hum hmah.
Älä tapa.
18 Na zu sava laep ah nongpa nongpata zaehaih sah hmah.
Älä tee huorin.
19 Paqu hmah.
Älä varasta.
20 Na imtaeng kami nuiah amsoem ai hnukung ah angdoe hmah.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
21 Na imtaeng kami ih zu to khit hmah; na imtaeng kami ih im, lawk, a tamna nongpa, nongpata, anih ih maitaw tae, anih ih laa hrang, to tih ai boeh loe na imtaeng kami mah tawnh ih kawbaktih hmuen doeh khit hmah, tiah a thuih, tiah a naa.
Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartansa, härkäänsä, aasiansa, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.'
22 Hae lok loe Angraeng mah mae nuiah, hmai, tamai, kathah khoving thung hoi kalen parai lok hoiah ang thuih o ih lok ah oh; kalah lok to thui let ai boeh; to pacoengah anih mah thlung kangphaek hnetto pongah tarik moe, kai khaeah ang paek.
Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä, eikä siihen enempää lisännyt. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle.
23 Mae loe hmai ah angqong moe, kaving thung hoiah lok ka thaih naah, na caeng zaehoikungnawk hoi kacoehtanawk kai khaeah nang zoh o.
Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä, vuoren palaessa tulena, niin te astuitte minun luokseni, kaikki teidän sukukuntienne päämiehet, niin myös teidän vanhimpanne.
24 Nangcae mah, Khenah, aicae Angraeng Sithaw mah a lensawkhaih hoi angraenghaih to aicae khaeah amtuengsak moe, hmai thung hoiah a thuih ih lok to a thaih o boeh; Sithaw loe kami hoiah lok apaeh, toe kami loe hing vop, tiah vaihniah a hnuk o boeh.
Ja te sanoitte: 'Katso, Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja valtasuuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänä päivänä me olemme nähneet, että Jumala voi puhua ihmisen kanssa, ja tämä jää kuitenkin henkiin.
25 Tipongah vaihi a duek o han loe? Aicae Angraeng Sithaw ih lok, a thaih o let nahaeloe, a dueh o tih boeh, thacak kangqong hae hmai mah aicae hae na kangh tih boeh.
Miksi on meidän siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.
26 A thaih o ih baktih toengah, kahing Sithaw mah hmai thung hoiah thuih ih lok thaih pacoengah, kawbaktih kami maw kahing vaih?
Sillä kuka kaikesta lihasta on koskaan niinkuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin?
27 Kanghnai ah caeh ah loe, aicae Angraeng Sithaw mah thuih ih lok to tahngai ah; to pacoengah aicae Angraeng Sithaw mah thuih ih lok to kaicae khaeah na thui ah; ka tahngaih o moe, ka pazui o han, tiah na thuih o.
Astu siis esiin ja kuule kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo; ja puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sinulle puhuu, niin me kuulemme ja teemme.'
28 Kai khaeah na thuih o ih lok to Angraeng mah thaih pongah, anih mah kai khaeah, Hae kaminawk mah ang thuih o ih loknawk to ka thaih boeh; a thuih o ih loknawk boih loe hoih.
Ja Herra kuuli teidän puheenne, kun te puhuitte minulle, ja Herra sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa on puhunut sinulle. Kaikki, mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu.
29 Aw, nihcae hoi a caanawk dungzan khoek to khosak hoih o thai han hoi kai to zit o moe, ka thuih ih lok pakuem koehhaih palungthin tawnsak hanah ka koehhaih oh.
Jospa heillä olisi sellainen sydän, että he alati pelkäisivät minua ja noudattaisivat kaikkia minun käskyjäni, niin että he ja heidän lapsensa menestyisivät iankaikkisesti!
30 Angmacae im ah a caeh o let hanah nihcae khaeah thui paeh.
Mene siis ja sano heille: Palatkaa majoillenne.
31 Toe nihcae mah pazui o moe, nihcae khaeah ka paek ih prae thungah, nihcae na patuk o thai hanah, kaalok boih, lokcaekhaih hoi zaehhoihaih daannawk to nang khaeah kang thuih han oh pongah, nang loe ka taengah angdoe ah, tiah ang naa.
Mutta jää sinä tähän minun eteeni, niin minä puhun sinulle kaikki ne käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka sinun on opetettava heille, että he seuraisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heille omaksi.'
32 To pongah Angraeng mah ang thuih o ih lok to, banqoi bantang amkhraeng taak ai ah nangcae mah sah oh.
Niin noudattakaa siis tarkoin niitä, niinkuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt; älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle,
33 Na Angraeng Sithaw mah thuih ih loklam baktih toengah caeh oh, to tiah na sak o nahaeloe, na hing o tih; khosakhoihaih na tawn o ueloe, na toep o ih prae thungah hinglung na sawk o tih.
vaan vaeltakaa aina sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa, että eläisitte, menestyisitte ja elinpäivänne olisivat pitkät siinä maassa, jonka otatte omaksenne."
