Deuteronomy 3
1 To pacoengah kam laem o moe, Bashan bangah ka caeh o; to naah Bashan siangpaharng Og doeh, aicae tuk hanah angmah ih misatuh kaminawk hoi Edrei ahmuen ah angzoh.
"Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, hän ja kaikki hänen sotaväkensä, Edreihin taistelemaan meitä vastaan.
2 Angraeng mah kai khaeah, Anih to zii hmah; anih hoi angmah ih kaminawk boih hoiah nawnto, a prae to na ban ah kang paek boeh; Heshbon vangpui ah kaom Amor kaminawk ih siangpahrang Sihon khaeah na sak ih baktih toengah, anih khaeah doeh sah ah, tiah ang naa.
Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja kaiken hänen kansansa ja hänen maansa. Tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.'
3 To pongah aicae Angraeng Sithaw mah, Bashan siangpahrang Og hoi anih ih kaminawk to aicae ban ah paek; anih ih kaminawk maeto doeh anghmat ai ah, a hum o boih.
Ja niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myöskin Oogin, Baasanin kuninkaan, ja kaiken hänen sotaväkensä, ja me voitimme hänet, päästämättä pakoon ainoatakaan.
4 To naah anih ih vangpuinawk to a lak pae o boih; Argob prae, Bashan siangpahrang Og ukkhaih prae thung ih, vangpui qui tarukto thungah aicae mah lak ai ih anghmat vangpui maeto doeh om ai.
Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa-ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet-kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa,
5 Hae avangnawk boih loe sipae kasang ah thungh ih vangpui, khongkha hoi khongkha takraenghaih kaom, kacak vangpui ah oh o; sipae kaom ai kalah vangpuinawk doeh oh mangh vop.
kaikki nämä kaupungit korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja, ja sen lisäksi vielä suuren joukon linnoittamattomia pikkukaupunkeja.
6 Aicae mah Heshbon siangpahrang Sihon khaeah a sak o ih baktih toengah, vangpui kruekah kaom, nongpa, nongpata hoi nawktanawk to a hum o.
Ja me vihimme ne tuhon omiksi, niinkuin olimme tehneet Siihonille, Hesbonin kuninkaalle; me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.
7 Toe vangpui thung ih maitawnawk hoi hmuenmaennawk loe aimacae hanah a lak o boih.
Mutta kaiken karjan ynnä saaliin kaupungeista me ryöstimme itsellemme.
8 To pongah, Arnon vapui hoi kamtong Hermon mae karoek to, Jordan vapui ni angyae bangah kaom prae to, Amor siangpahrang hnetto ban thung hoiah a lak pae o;
Niin me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta, jotka hallitsivat tuolla puolella Jordanin, heidän maansa Arnon-joesta aina Hermonin vuoreen asti-
9 Sidon kaminawk mah Hermon to Sirion, tiah kawk o moe, Amor kaminawk mah loe Shenir, tiah kawk o;
siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi-
10 azawn ah kaom vangpuinawk boih, Gilead prae boih, Bashan prae boih, Salkah hoi Edrei vangpui karoek to, Bashan siangpahrang Og ih prae to a lak pae o boih.
kaikki ylätasangon kaupungit ja koko Gileadin ja koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.
11 Bashan siangpahrang Og khue ni, kanghmat kalen parai kami ah oh; khenah, anih iihhaih ihkhun loe sum hoiah a sak; to iihkhun loe Ammon kaminawk ih vangpui Rabbah ah oh; kami ih dong tahhaih baktiah loe dong takawtto sawk moe, dong palito kawk.
Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.
12 To nathuem ah a lak o ih prae loe, Arnon vapui taengah kaom, Aroer vangpui hoi kamtong Gilead mae ahap loe vangpuinawk hoi nawnto ah Reuben kaminawk hoi Gad kaminawk khaeah ka paek.
Kun me silloin olimme ottaneet omaksemme tämän maan, annoin minä sen osan siitä, joka alkaa Aroerista, Arnon-joen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristoa kaupunkeineen ruubenilaisille ja gaadilaisille.
13 Gilead prae kamtlai hoi Bashan siangpahrang Og ih prae boih, ahap Manasseh acaengnawk khaeah ka paek; Bashan prae thungah kaom, Argob prae boih loe, kalen parai kaminawk ih prae ah oh, tiah a thuih o.
Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen sukukuntaa, koko Argobin seudun; koko tätä Baasania kutsutaan refalaisten maaksi.
14 Manasseh ih caa Jair mah, Argob prae boih, Geshur hoi Maakath prae khoek to lak; to ahmuen to angmah ih ahmin to a paek; to pongah vaihni ni khoek to Bashan-Havoth-Jair, tiah kawk o.
Jaair, Manassen poika, valtasi koko Argobin seudun aina gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka, ja hän kutsui nämä seudut, se on Baasanin, oman nimensä mukaan Jaairin leirikyliksi, niinkuin niitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä.
15 To pacoengah Gilead to Makir hanah ka paek.
Ja Maakirille minä annoin Gileadin.
16 Toe prae to Gilead vangpui hoi Arnon vapui um karoek to, Ammon kaminawk ih ramri Jabbok vangpui karoek to,
Ja ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin maan Gileadista aina Arnon-jokeen, jokilaakson keskikohtaan saakka, joka on rajana, ja Jabbok-jokeen saakka, joka on ammonilaisten rajana;
17 azawn hoi Jordan vapui taeng boih, Kinnereth ahmuen hoi azawn ih tuipui pacoengah, ni angyae bangah kaom Ashdoth-Pisgah vangpui karoek to Reuben kaminawk hoi Gad kaminawk hanah ka paek.
niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.
18 To nathuem ah nangcae khaeah hae tiah lok kang thuih o; na Angraeng Sithaw mah hae prae hae toep hanah nangcae khaeah paek boeh; toe misatuh thaih kaminawk boih, maiphaw to sin oh loe, nam nawkamya Israel kaminawk hma ah caeh oh.
Ja silloin minä käskin teitä ja sanoin: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Mutta te, kaikki sotakuntoiset miehet, lähtekää asestettuina veljienne, israelilaisten, etunenässä.
19 Toe na zunawk, na caanawk hoi maitawnawk loe, kang paek o ih vangpuinawk ah suem oh; nangcae loe maitaw na tawnh o mang, tiah ka panoek.
Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne-sillä minä tiedän teillä olevan paljon karjaa-jääkööt kaupunkeihinne, jotka minä olen teille antanut,
20 Angraeng mah nam nawkamya hoi nangcae hanah misa amdinghaih to paek baktih toengah, na Angraeng Sithaw mah nihcae han paek ih Jordan vapui zaeh ih prae to nihcae mah toep o ai karoek to, hmabang ah caeh oh; to pacoengah ni kami boih kai mah qawk ah kang paek o ih prae ah nam laem o thai vop tih, tiah kang thuih o.
kunnes Herra suo veljienne, samoinkuin teidänkin, päästä rauhaan, kun hekin ovat ottaneet omaksensa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille Jordanin tuolta puolelta; sitten saatte palata takaisin, kukin omistamallensa maalle, jonka minä olen teille antanut.'
21 To naah kai mah Joshua khaeah, Hae siangpahrang hnik nuiah Angraeng mah sak ih hmuen to na hnuk o boih boeh; na caeh o haih prae boih ah doeh Angraeng mah to tiah ni sah tih.
Ja silloin minä käskin Joosuaa ja sanoin: 'Sinä olet omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavalla Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.
22 Nihcae to zii hmah; na Angraeng Sithaw mah nangcae han misa na tuh pae tih hmang, tiah ka naa.
Älkää niitä peljätkö, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'
23 To naah Angraeng khaeah tahmenhaih ka hnik;
Ja silloin minä anoin Herralta armoa sanoen:
24 Aw, Angraeng Sithaw, na lenhaih hoi na ban thacakhaih loe na tamna khaeah nam tuengsak boeh; na thacakhaih hoi na sak ih dawnrai hmuen baktih toengah van hoi long ah kawbaktih sithaw mah maw sah thai tih?
'Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?
25 Jordan vapui zaeh ah nang katsak ah loe, Jordan vapui zaeh ih kahoih prae, mae kahoih hoi Lebanon to na hnusak ah, tiah ka hnik.
Niin salli minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on tuolla puolella Jordanin, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.'
26 Toe Angraeng loe nangcae pongah ka nuiah palungphui moe, ka lok to na tahngai pae ai; Angraeng mah, Khawt boeh; kai khaeah hae kawng thui hmah lai ah.
Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: 'Riittää! Älä puhu minulle enempää tästä asiasta.
27 Pisgah mae nuiah daw tahang ah loe, ni angyae, niduem, aluek hoi aloih bangah dan ah; Jordan vapui nang kaat mak ai boeh pongah, na mik hoiah to prae to dan ah.
Nouse Pisgan huipulle ja kohota katseesi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katsele silmilläsi; sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.
28 Toe Joshua to patoeh ah loe, misahoih hanah thapaek ah; anih loe hae kaminawk hmaa ah caeh tih, na danh ih prae to anih mah toep tih, tiah ang naa.
Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'
29 To pongah aicae loe Beth-Poer vangpui zaeh ih azawn ah a oh o.
Ja me jäimme laaksoon, vastapäätä Beet-Peoria."
