Daniel 1
1 Judah siangpahrang Jehoiakim ukhaih saning thumto haih naah, vangpui ven khoep hanah Babylon siangpahrang Nebuchanezzar loe Jerusalem ah angzoh.
Kolmantena Jojakimin, Juudan kuninkaan, valtakunnan vuotena tuli Nebukadnetsar, Babelin kuningas Jerusalemin eteen, ja piiritti sen.
2 Sithaw mah Judah siangpahrang Jehoiakim hoi Sithaw imthung ih thoemto hmuennawk to Nebuchanezzar ban ah paek; anih mah to hmuennawk to angmah sithaw im ohhaih Shinar prae thungah phawh moe, angmah sithaw im ih hmuen patunghaih ahmuen ah suek.
Ja Herra antoi Jojakimin, Juudan kuninkaan hänen käsiinsä, ja muutamia astioita Jumalan huoneesta; ne antoi hän viedä Sinearin maalle, jumalansa huoneesen, ja pani ne astiat jumalansa tavarahuoneesen.
3 To naah siangpahrang mah, tangyat mii kadueh kaminawk ukkung Ashpenaz to kawk moe, Israel caanawk, siangpahrang caanawk, oep kaom angmah ih ukkung angraeng ih caanawk,
Ja kuningas sanoi Aspenaalle, ylimmäiselle kamaripalveliallensa, että hänen piti Israelin lapsista kuninkaallisesta suvusta ja berrain lapsista valitseman
4 coek koi om ai, tungkrang kahoih, palunghahaih, panoek thaihaih, hmuenmae sak thoemhaih katawn, siangpahrang imthung ah toksah thaih, Khaldian lok hoiah ca patuk thaih, thoemto thendoengnawk to hoih hanah lok a paek.
Virheettömiä poikia, kauniita, toimellisia, viisaita, ymmärtäväisiä, taitavia, jotka soveliaat olisivat palvelemaan kuninkaan huoneessa, ja piti opettaman heille Kaldean kirjoituksia ja kieltä.
5 Siangpahrang mah caak ih buh hoi a naek ih misurtui to nihcae hanah ni thokkruek a paek; siangpahrang hma ah angdoet moe, a tok sak pae hanah, nihcae to saning thumto thung patuk.
Niille toimitti kuningas, mitä heille joka päivä annettaman piti kuninkaan ruasta ja sitä viinaa, jota hän itse joi; että he niin kolme vuotta kasvatettaman ja sitte kuninkaan edessä palveleman piti,
6 Nihcae thungah Judah kami Daniel, Hananiah, Mishael hoi Azariah cae to athum o:
Joiden seassa olivat Juudan lapsista: Daniel, Hanania, Misael ja Asaria.
7 to naah tangyat mii kadueh kaminawk ukkung mah nihcae han ahmin kangtha to paek; Daniel to Belteshazzar; Hananiah to Shadrak; Mishael to Meshak; Azariah to Abed-Nego, tiah a paek.
Ja ylimmäinen kamaripalvelia antoi heille nimet, ja nimitti Danielin Belsatsariksi ja Hananian Sadrakiksi, ja Misaelin Mesakiksi, ja Asarian Abednegoksi.
8 Toe Daniel loe siangpahrang mah caak ih buh, a naek ih misurtui hoi khosak amhnong han ai ah poek; to pongah panuet thok ah khosak han ai ah to ih tangyat mii kadueh kaminawk ukkung kalen koek khaeah tahmenhaih a hnik.
Mutta Daniel aikoi sydämessänsä, ettei hän kuninkaan rualla eikä sillä viinalla, jota hän itse joi, itseänsä saastuttaisi; ja rukoili ylimmäistä kamaripalveliaa, ettei hän itseänsä saastuttaisi.
9 Sithaw toksakhaih rang hoiah Daniel loe to ih tangyat mii kadueh kaminawk ukkung kalen koek mik hnukah palung kap koi kaom kami ah oh.
Ja Jumala antoi Danielille, että ylimmäinen kamaripalvelia oli hänelle ystävällinen ja armollinen.
10 Tangyat mii kadueh kaminawk ukkung mah Daniel khaeah, Kaimah ih siangpahrang to ka zit, siangpahrang mah na caak moe, na naek han koi buh aan to suekcoek boeh; to buh aan to na caa ai pongah, anih mah nang ih krang to nangmah hoi saning anghmong thendoengnawk ih krang pong kasae kue ah hnu nahaeloe, siangpahrang mah ka lu hae takroek pat tih, tiah a naa.
Ja ylimmäinen kamaripalvelia sanoi Danielille: minä pelkään minun herraani, kuningasta, joka teille teidän ruokanne ja juomanne toimittanut on; jos hän näkis teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden teidän ikäistenne, niin te minun sitte saatte kuninkaan tykönä pois hengeltäni.
11 To naah tangyat mii kadueh kaminawk ukkung mah Daniel, Hananiah, Mishael hoi Azariah cae toep hanah, qoih ih Melzar khaeah, Daniel mah,
Niin sanoi Daniel Meltsarille. jolle ylimmäinen kamaripalvelia Danielista, Hananiasta, Misaelista ja Asariasta käskyn antanut oli:
12 tahmenhaih kang hnik, na tamnanawk hae, ni hato thung tanoek ah; aan hoi tui khue mah na paek o nasoe.
Koettele palvelioitas kymmenen päivää, ja annettakaan meille puuroa syödäksemme ja vettä juodaksemme.
13 To pacoengah siangpahrang ih buh caa thendoengnawk ih krang hoi kaicae ih krang to na hma ah khingh o nasoe; to naah nang hnuk o ih baktih toengah, na tamnanawk nuiah sah oh, tiah a naa.
Ja anna niin meidän muotomme ja niiden poikain muoto, jotka kuninkaan ruasta syövät, katsottaa; ja niinkuin sinä sitte näet, tee niin palvelioilles.
14 To naah nihcae mah thuih ih lok baktih toengah anih mah naakrak pae pongah, ni hato thung nihcae to tanoek.
Ja hän totteli heitä siinä, ja koetteli heitä kymmenen päivää.
15 Ni hato pacoengah nihcae loe siangpahrang ih buh caa thendoengnawk pongah kranghoih o moe, taksa doeh hoih o kue.
Ja kymmenen päivän perästä olivat he kauniimmat ja lihavammat ruumiilta kuin kaikki nuorukaiset, jotka kuninkaan ruasta söivät.
16 To pongah toepkung Melzar mah nihcae taham ah suek ih caaknaek to takhoe ving moe, nihcae hanah aan khue to a paek.
Niin pani Meltsari pois heidän määrätyn ruokansa ja viinajuomansa, ja antoi heille puuroa.
17 Sithaw mah hae thendoeng palitonawk khaeah, panoekhaih, ca boih kophaih hoi palunghahaih to paek; Daniel loe hnuksakhaih hoiah amang panoek thaihaih to tawnh.
Vaan näille neljälle nuorukaiselle antoi Jumala taidon ja ymmärryksen kaikkinaisissa kirjoituksissa ja viisaudessa; ja Danielille antoi hän ymmärryksen kaikkinaisissa näyissä ja unissa.
18 Saning koep boeh moe, nihcae siangpahrang im ah caeh haih han atue phak naah loe, tangyat mii kadueh kaminawk ukkung mah nihcae to Nebuchadnezzar hma ah caeh haih.
Ja kuin se aika kulunut oli, jonka kuningas määrännyt oli, että he piti tuotaman edes, vei heidät ylimmäinen kamaripalvelia Nebukadnetsarin eteen.
19 Siangpahrang mah nihcae to lokdueng; to ih kaminawk boih thungah Daniel, Hananiah, Mishael, Azariah cae hoi anghmong kami mi doeh om ai; to pongah nihcae loe siangpahrang hma ah toksak o.
Ja kuningas puhui heidän kanssansa, ja ei kaikkein seassa yhtäkään löydetty, joka Danielin, Hananian, Misaelin ja Asarian kaltainen oli; ja he tulivat kuninkaan palvelioiksi.
20 Palunghahaih hoi panoekhaih bang ih hmuennawk boih to siangpahrang mah caek tanoek naah, nihcae loe a ukhaih prae thung boih ih miklet kop kaminawk hoi banpadae khet kop kaminawk pongah alet hato hoih o kue, tiah a hnuk.
Ja kuningas löysi heidät, kuin hän heitä tutkisteli kaikissa asioissa, kymmenen kertaa toimellisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi kuin kaikki tähtientutkiat ja viisaat koko valtakunnassansa.
21 Daniel loe Cyrus siangpahrang ukhaih saningto haih khoek to tok sak.
Ja Daniel oli siellä hamaan ensimäiseen Koreksen vuoteen asti.
