Toksahkungnawk 12
1 To nathuem ah Herod siangpahrang loe kricaanawk pacaekthlaek hanah khopoek.
Mutta sillä ajalla otti kuningas Herodes muutamia seurakunnasta kiinni, vaivataksensa,
2 Anih mah Johan ih amnawk Jakob to sumsen hoiah hum.
Ja mestasi Jakobin, Johanneksen veljen miekalla.
3 Anih mah to tiah ka sak pongah Judah kaminawk anghoe o, tiah panoek naah, Piter doeh naeh hanah pacaeng. (To atue loe taeh thuh ai ih takaw caakhaih poih niah oh.)
Ja kuin hän näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli makian leivän päivänä.)
4 Anih mah Piter to naeh moe, thongim pakhrak; Herod ih Easter poih boeng pacoengah, anih to kaminawk hma ah lok ka caek han, tiah a poek pongah, anih to abu palito misatuh kaminawk a toepsak.
Jonka hän myös käsitti, ja pani vankiuteen, ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun vartioida häntä, ja ajatteli pääsiäisen jälkeen asettaa hänen kansan eteen.
5 Piter to thongim thungah paung: toe kricaanawk mah anih han boeng ai ah Sithaw khae lawkthuih pae o.
Niin Pietari pidettiin tornissa; mutta seurakunnassa tapahtuivat rukoukset hartaasti hänen edestänsä Jumalan tykö.
6 Herod mah anih lokcaekhaih atue phak tom naah, Piter to misatuh kami hnik salakah iih o sak moe, sumqui hnetto hoiah pathlet o: thongim thok hma ah loe toepkung kami hnetto oh hoi.
Ja kuin Herodes tahtoi hänen ottaa edes, makasi Pietari sinä yönä kahden sotamiehen vaiheella, sidottuna kaksilla kahleilla, ja vartiat oven edessä vartioitsivat tornia.
7 Khenah, Angraeng ih van kami anih khaeah angzoh moe, aanghaih mah thongim thung to toeh: anih mah Piter to panak ah tabaeng pae dop moe, palawt, Karangah angthawk ah, tiah a naa. To naah anih ban ih sumqui doeh angkhring pae roep.
Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen tykönänsä ja kirkkaus paisti huoneessa, lykkäsi Pietaria kylkeen, herätti hänen ja sanoi: nouse nopiasti. Ja kahleet putosivat hänen käsistänsä.
8 Van kami mah anih khaeah, Kahni to angkhuk ah loe, khokpanai abuen ah, tiah a naa. A thuih ih lok baktih toengah Piter mah sak. Anih mah Piter khaeah, Kahni to angkhuk ah loe, ka hnukah bangah, tiah a naa.
Niin enkeli sanoi hänelle: sonnusta ja kengitä sinus. Ja hän teki niin. Ja hän sanoi vielä hänelle: pue itses vaatteisiis ja seuraa minua.
9 Anih loe tacawt moe, a hnukah bang; to tiah van kami mah sak ih hmuen loe tangtang ni, tiah Piter mah panoek ai; hmuen hnuksakhaih kalang mue ka hnuk, tiah a poek.
Ja hän meni ulos ja seurasi häntä, eikä tietänyt sitä todeksi, mitä enkeliltä tehtiin, vaan luuli näyn näkevänsä.
10 Imkhaan maeto hoi hnetto a poeng hoi moe, avang thung caehhaih sum khongkha to a phak hoi; thok loe angmah koehah amongh: a caeh hoi poe moe, loklam maeto a caeh hoi poe pacoengah, van kami mah anih to caehtaak.
Mutta kuin he menivät ensimäisen ja toisen vartion lävitse, ja tulivat rautaiseen porttiin, joka vie kaupunkiin, niin se aukeni heille itsestänsä; ja he menivät siitä ulos, käyden katua myöten, ja kohta erkani enkeli hänestä.
11 Piter mah, Angraeng mah angmah ih van kami to patoeh moe, Herod ih ban hoi Judah kaminawk poekhaih thung hoiah ang loisak boeh, tito vaihi ka panoek boeh, tiah thuih.
Ja kuin Pietari tointui entisellensä, sanoi hän: nyt minä totisesti tiedän, että Herra on enkelinsä lähettänyt, ja minun Herodeksen käsistä päästänyt ja kaikesta Juudan kansan toivosta.
12 To tiah a poek pacoengah, Mark, tiah ahmin kangtha paek o ih Johan amno Meri im ah a caeh, to ahmuen ah paroeai kaminawk nawnto amkhueng o moe, lawkthuih o.
Ja kuin hän tätä ajatellut oli, tuli hän Marian, Johanneksen äidin, huoneen tykö, joka Markukseksi kutsuttiin, jossa monta oli koossa, ja rukoilivat.
13 Piter mah thok to takhuek, Rhoda, tiah ahmin kaom nongpata maeto loe thok paong hanah thok taengah caeh.
Mutta kuin Pietari porstuan oveen kolkutti, tuli piika, Roode nimeltä, kuultelemaan.
14 Anih mah Piter ih lok ni, tiah panoek naah, oep loiah thok paong pae ai ah, imthung ah cawnh pae lat, Piter thok taengah angdoet, tiah a thuih pae.
Ja kuin hän Pietartin äänen tunsi, ei hän ovea ilon tähden avannutkaan, vaan juoksi sisälle ja ilmoitti heille Pietarin porstuan edessä seisovan.
15 Nihcae mah to nongpata khaeah, Nam thu boeh ta ni, tiah a naa o. Toe anih mah tangtang ni kang thuih o, tiah a naa. To naah nihcae mah anih ih van kami mue, tiah a naa o.
Niin he sanoivat hänelle: oletkos hullu? Vaan hän sanoi totisesti niin olevan. Niin he sanoivat: se on hänen enkelinsä.
16 Toe Piter mah thok to takhuek let bae: thok paongh pae o naah, anih to a hnuk o, nihcae loe dawnrai hoiah oh o.
Mutta Pietari kolkutti lakkaamatta. Kuin he avasivat, niin he näkivät hänen ja hämmästyivät.
17 Piter mah nihcae khaeah anghngai o duem hanah ban hoi angmathaih paek, to pacoengah Angraeng mah anih thongim thung hoi loisakhaih kawng to a thuih pae. Piter mah nihcae khaeah, Caeh oh loe, Jakob hoi nawkamyanawk khaeah hae hmuen kawng hae thuih pae oh, tiah a naa. To pacoengah anih loe tacawt moe, ahmuen kalah bangah caeh.
Mutta hän viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja jutteli heille, kuinka Herra oli hänen vankiudesta johdattanut ulos, ja sanoi: ilmoittakaat näitä Jakobille ja veljille. Ja läksi ulos ja meni toiseen paikkaan.
18 Khawnbang khodai naah loe, Piter kawbangmaw oh ving boeh, tiah thuih o moe, misatuh kaminawk salakah lokpunghaih to oh.
Mutta kuin päivä tuli, niin ei sotamiehillä ollut vähin kapina, kuhunka Pietari tullut oli.
19 Herod mah anih to pakrong, toe hnu ai, to naah Herod mah thongim toep misatuh kaminawk to lokcaek moe, hum hanah lokpaek. To pacoengah anih loe Judea hoi Caesarea ah caeh moe, toah khosak.
Ja kuin Herodes piti sanan hänen perässänsä, eikä häntä löytänyt, antoi hän vartiat tutkia ja käski heitä rangaista. Ja meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä.
20 Herod loe Tura hoi Sidon vangpui ah kaom kaminawk nuiah anghoe ai: toe nihcae loe palung maeto amhonghaih hoiah anih khaeah angzoh o, nihcae loe siangpahrang prae thungah caaknaek pakrong o pongah, siangpahrang ukhaih thungah toksah Blasta to ampui ah sak o moe, siangpahrang palungphui han ai ah tahmenhaih hnik o.
Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan maasta elatuksensa.
21 Khaeh ih ani phak naah, Herod loe siangpahrang khukbuen hoiah amthoep, angmah ih angraeng tangkhang nuiah anghnut moe, nihcae khaeah lokthuih.
Mutta määrättynä päivänä oli Herodes puetettu kuninkaallisissa vaatteissa, istuen tuomioistuimella, ja piti puheen heidän tykönsä.
22 To naah kaminawk mah, hae loe kami ih lok na ai, sithaw ih lok ni, tiah hang o.
Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
23 Herod mah Sithaw lensawkhaih pakoeh ai pongah, akra ai ah Angraeng ih van kami mah anih to boh maat: alungnawk mah anih to caak o moe, duek.
Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut. Ja hän syötiin madoilta, ja antoi henkensä.
24 Toe Sithaw ih lok loe qoengh moe, pung tahang.
Mutta Jumalan sana kasvoi ja eneni.
25 A sak hoi ih tok boeng pacoengah, Barnabas hoi Saul loe Jerusalem hoiah amlaem hoi; nihnik mah Mark, tiah kawk o ih Johan doeh a caeh hoi haih.
Mutta Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista, kuin he olivat palveluksen päättäneet, ja ottivat Johanneksen kanssansa, joka myös Markukseksi kutsuttiin.
