2 Samuel 18
1 David mah a taengah kaom kaminawk to pakoep moe, sangto ukkung hoi cumvaito ukkung kami to suek.
Ja Daavid piti mukanaan olevan väen katselmuksen, ja asetti sille tuhannen-ja sadanpäämiehet.
2 David mah angmah ih misatuh kaminawk to abu thumto ah tapraek moe, abu maeto loe Joab han uksak, kalah abu maeto loe Zeruiah capa, Joab ih amnawk Abishai han uksak pacoengah, kalah abu thumto haih loe Gith acaeng Ittai hanah uksak. Siangpahrang mah angmah ih misatuh kaminawk khaeah, Kai doeh nangcae hoi nawnto misatuk naah ka caeh toeng han, tiah a naa.
Sitten Daavid lähetti väen liikkeelle: yhden kolmanneksen Jooabin johdolla, toisen kolmanneksen Abisain, Serujan pojan, Jooabin veljen, johdolla ja kolmannen kolmanneksen gatilaisen Ittain johdolla. Ja kuningas sanoi kansalle: "Minä lähden myös itse teidän kanssanne".
3 Toe kaminawk mah, Nang loe caeh hmah; kaicae ka cawnh o langlacadoeh, misanawk han tidoeh avang mak ai; kami ahap ka duek o cadoeh avanghaih om mak ai; toe nang loe kaicae sang hato kami hoiah anghmong pongah, vangpui thung hoiah tha nang paek to mah khawt boeh, tiah a naa o.
Mutta kansa vastasi: "Älä lähde; sillä jos me pakenemme, ei meistä välitetä, ja jos puolet meistä saa surmansa, ei meistä silloinkaan välitetä, mutta sinä olet niinkuin kymmenen tuhatta meistä. Sentähden on nyt parempi, että sinä olet valmiina tulemaan meille avuksi kaupungista."
4 To naah siangpahrang mah nihcae khaeah, Nangcae mah hoih, tiah na poek o ih baktih toengah ka sak han, tiah a naa. To pongah siangpahrang loe vangpui sipae taengah angdoet; to naah kaminawk loe cumvaito abu, sangto abu hoiah caeh o.
Niin kuningas sanoi heille: "Minä teen, minkä te hyväksi näette". Ja kuningas asettui portin pieleen, ja kaikki väki lähti liikkeelle sadan ja tuhannen joukkoina.
5 Siangpahrang mah Joab, Abishai hoi Ittai khaeah, Ka mikhmai khethaih hoiah thendoeng Absalom to paquem oh, tiah lok a paek. Siangpahrang mah misatuh angraeng khaeah thuih pae ih lok to misatuh kaminawk boih mah thaih o.
Mutta kuningas käski Jooabia, Abisaita ja Ittaita ja sanoi: "Pidelkää minulle mieliksi hellävaroen nuorukaista Absalomia". Ja kaikki kansa kuuli, kuinka kuningas antoi kaikille päälliköille käskyn Absalomista.
6 Kaminawk loe Israel misatuk hanah, Ephraim taw ah caeh o.
Niin väki lähti kentälle Israelia vastaan, ja taistelu tapahtui Efraimin metsässä.
7 David ih misatuh kaminawk mah Israel misatuh kaminawk to pazawk o; to na ni misatuk naah dueh kami paroeai pop o, kami sang pumphaeto oh.
Siellä Daavidin palvelijat voittivat Israelin väen, ja siellä oli sinä päivänä suuri mieshukka: kaksikymmentä tuhatta miestä.
8 Misatukhaih loe prae boih ah pung; to na niah sumsen hoi hum ih kami pongah taw ah kadueh kami to pop kue.
Ja taistelu levisi koko siihen seutuun; ja metsä söi sinä päivänä enemmän väkeä kuin miekka.
9 Absalom loe David ih tamnanawk hoiah angqum o. Absalom loe mule hrang pongah angthueng moe, kathah parai aqam kabuk oak thing tlim ah caeh naah, a sam to thing tanghang pongah angtang caeng; anih loe long hoi van salakah thing pongah angbang sut; mule hrang mah anih to caeh taak ving.
Ja Absalom sattui yhteen Daavidin palvelijain kanssa. Absalom ratsasti muulilla; ja kun muuli tuli suuren, tiheäoksaisen tammen alle, tarttui hän päästään tammeen, niin että hän jäi riippumaan taivaan ja maan välille, kun muuli juoksi pois hänen altansa.
10 Anih to kami maeto mah hnuk naah, Joab khaeah, Khenah, oak thing pongah kangbang sut Absalom to ka hnuk, tiah a naa.
Sen näki eräs mies ja ilmoitti sen Jooabille ja sanoi: "Katso, minä näin Absalomin riippuvan tammessa".
11 To lok thuikung khaeah Joab mah, khenah, anih to na hnuk boeh to mah, tipongah long ah na hum ai loe? Na hum nahaeloe phoisa shekel hato hoi misatukhaih kaengkaeh kang paek han, tiah a naa.
Niin Jooab sanoi miehelle, joka ilmoitti hänelle tämän: "Jos näit sen, miksi et lyönyt häntä siinä maahan? Minun olisi ollut annettava sinulle kymmenen hopeasekeliä ja vyö."
12 Toe to kami mah Joab khaeah, Phoisa shekel sangto ka ban ah nang paek cadoeh, siangpahrang capa nuiah ban ka phok mak ai. Aicae boih kangthaih ah siangpahrang mah, Mi kawbaktih doeh thendoeng, Absalom to sui o hmah, tiah Nang, Abishai hoi Ittai khaeah, lok ang thuih boeh to loe!
Mutta mies vastasi Jooabille: "Vaikka käsiini punnittaisiin tuhat hopeasekeliä, en sittenkään kävisi käsiksi kuninkaan poikaan, sillä kuningas käski meidän kuultemme sinua, Abisaita ja Ittaita sanoen: 'Pitäkää vaari nuorukaisesta Absalomista'.
13 Ka hinghaih amro hanah katoeng ai hmuen ka sak moeng nahaeloe, siangpahrang hmaa ah angphat thaih koi hmuen tidoeh om ai pongah, nang mah kasae nang net lat tih, tiah a naa.
Vai kavaltaisinko minä oman henkeni? Sillä eihän mikään pysy salassa kuninkaalta, ja sinä pysyisit kyllä syrjässä."
14 To naah Joab mah, Nang hoi nawnto ka om khing mak ai, tiah a naa. To pongah anih mah tayae thumto ban ah sinh moe, thing pongah kahingah kangbang Absalom to palung thuemah takhawh puet.
Niin Jooab sanoi: "Minä en enää kuluta aikaa sinun kanssasi". Sitten hän otti kolme keihästä käteensä ja pisti ne Absalomin rintaan, kun hän vielä eli tammessa.
15 Joab ih maiphaw kapu kami hato mah, Absalom to takui o pacoengah, anih to takroek o moe, hum o.
Ja kymmenen nuorta miestä, Jooabin aseenkantajaa, astui Absalomin luo, ja he löivät hänet kuoliaaksi.
16 To naah Joab mah mongkah to uengh, to naah Israel kaminawk misa patomhaih hoiah amlaem o; Joab mah kaminawk to anghaksak.
Sitten Jooab puhalsi pasunaan; ja väki palasi ajamasta takaa Israelia, kun Jooab pysähdytti väen.
17 Absalom to lak o moe, taw thung ih tangqom thungah vah o pacoengah, a nuiah thlung pakhueng o thuih; Israel kaminawk loe angmacae im ah cawnh o boih.
Ja he ottivat Absalomin ja heittivät hänet metsässä suureen kuoppaan ja pystyttivät sangen suuren kiviroukkion hänen päällensä. Mutta koko Israel pakeni, kukin majallensa.
18 Absalom loe hing nathuem ah, capa ka tawn ai pongah, ka hmin anghmat ving han ai ah pakuemkung ka tawn ai, tiah a poek; to pongah siangpahrang ih azawn thungah thlung maeto a tling moe, angmah ih ahmin to sak; to thlung loe vaihni ni khoek to, Absalom mah tling ih thlung ni, tiah thuih o.
Mutta Absalom oli eläessään hankkinut ja pystyttänyt itsellensä patsaan, joka on Kuninkaanlaaksossa; sillä hän sanoi: "Minulla ei ole poikaa, joka säilyttäisi minun nimeni muiston". Patsaan hän oli kutsunut nimensä mukaan, ja sen nimi on vielä tänäkin päivänä Absalomin muistomerkki.
19 Zadok capa Ahimaaz mah, ka cawnh moe, a misa ban thung hoiah Angraeng mah pahlong boeh, tiah siangpahrang khaeah ka thuih pae han, tiah a poek.
Ja Ahimaas, Saadokin poika, sanoi: "Minä juoksen saattamaan kuninkaalle sen ilosanoman, että Herra on auttanut hänet hänen vihollistensa käsistä oikeuteensa".
20 Joab mah anih khaeah, Vaihniah tamthang na thui mak ai; kalah niah na thui tih hmang; siangpahrang capa duek boeh pongah, vaihniah tamthang na thui mak ai, tiah a naa.
Mutta Jooab sanoi hänelle: "Tänä päivänä et ole ilosanoman saattaja; jonakin muuna päivänä saattanet ilosanoman, mutta tänä päivänä et saata ilosanomaa, sillä onhan kuninkaan poika kuollut".
21 To naah Joab mah Kush kami maeto khaeah, Caeh loe, na hnuk ih hmuennawk to siangpahrang khaeah thui paeh, tiah a naa. Kush kami loe Joab hmaa ah akuep pacoengah, cawnh poe.
Sitten Jooab sanoi eräälle etiopialaiselle: "Mene ja ilmoita kuninkaalle, mitä olet nähnyt". Niin etiopialainen kumarsi Jooabille ja lähti juoksemaan.
22 Zadok capa Ahimaaz mah Joab khaeah, Kawbangah doeh om nasoe, Kush kami hnukah na cawnsak ah, tiah a naa. Toe Joab mah, Ka capa, tangqum hnuk han ih tamthang tidoeh om ai, tipongah cawnh han na koeh khruek loe? tiah a naa.
Mutta Ahimaas, Saadokin poika, sanoi taas Jooabille: "Tulkoon mitä tahansa, mutta minä juoksen etiopialaisen jälkeen". Jooab sanoi: "Miksi sinä juoksisit, poikani, eihän sinulle siitä ilosanomansaattajan palkkaa tule?"
23 Toe anih mah, Kawbangah doeh om nasoe, na cawnsak ah, tiah a naa. To naah anih mah, Cawn ah, tiah a naa. Ahimaaz loe azawn bang hoiah cawnh pongah, Kush kami hmaa ah phak.
"Tulkoon mitä tahansa, mutta minä juoksen." Silloin hän sanoi hänelle: "Juokse sitten". Niin Ahimaas lähti juoksemaan Lakeuden tietä ja sivuutti etiopialaisen.
24 To naah David loe khongkha hnetto salakah anghnut; to naah misatoep kami maeto loe tapang bang hoiah sipae khongkha imphu nuiah dawh tahang, anih mah khet naah, angmabueng kacawn kami maeto a hnuk.
Daavid istui molempien porttien välissä. Ja tähystäjä meni portin katolle muurin päälle; kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso: mies tuli juosten yksinänsä.
25 Misatoep kami loe hang moe, siangpahrang khaeah thuih pae. Siangpahrang mah, Angmabueng nahaeloe tamthang kahoih sin tih, tiah a naa. To tiah kacawn kami loe anghnai aep aep.
Tähystäjä huusi ja ilmoitti sen kuninkaalle. Niin kuningas sanoi: "Jos hän on yksin, niin hänellä on ilosanoma". Ja hän tuli yhä lähemmäksi.
26 Misatoep kami mah kalah kami maeto kacawn to a hnuk let bae; misatoep kami mah khongkha toepkung khaeah, Khenah, kalah kami maeto doeh ang cawnh let bae vop, tiah a naa. Siangpahrang mah, Anih doeh tamthang ni sin tih, tiah naa let bae.
Sitten tähystäjä näki toisen miehen tulevan juosten; ja hän huusi porttiin sanoen: "Minä näen vielä toisen miehen tulevan juosten yksinänsä". Kuningas sanoi: "Sekin saattaa ilosanomaa".
27 Misatoep kami mah hmaloe ah kacawn kami loe, Zadok capa hoi anghmong, tiah a naa. Siangpaharng mah, anih loe kahoih kami ni; tamthang kahoih ni na sin tih, tiah a naa.
Ja tähystäjä sanoi: "Sen ensimmäisen juoksu näyttää minusta Ahimaasin, Saadokin pojan, juoksulta". Niin kuningas sanoi: "Se on hyvä mies; hän tulee hyviä sanomia tuoden".
28 To naah Ahimaaz mah, siangpahrang khaeah, Tamthang loe hoih boih, tiah a naa. Anih mah siangpahrang hmaa ah long ah akuep moe, Na Angraeng Sithaw loe tahamhoihaih om nasoe; ka angraeng siangpahrang nuiah ban phok kaminawk to Angraeng mah tamit boih boeh, tiah a naa.
Ja Ahimaas huusi ja sanoi kuninkaalle: "Rauha!" Sitten hän kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on antanut sinun käsiisi ne miehet, jotka nostivat kätensä herraani, kuningasta, vastaan".
29 Siangpahrang mah, Thendoeng Absalom loe ngancuem hmang maw? tiah a naa. To naah Ahimaaz mah, Na tamna Joab mah na tamna kai ang patoeh naah, paroeai lokpunghaih atuennawk to oh; toe tih hmuen maw oh, tiah ka panoek ai, tiah a naa.
Niin kuningas kysyi: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Ahimaas vastasi: "Minä näin suuren väkijoukon, kun kuninkaan palvelija Jooab lähetti minut, palvelijasi; mutta en tiedä, mitä se oli".
30 Siangpahrang mah, Angqoi ah loe, kalah bangah angdoe ah, tiah a naa. To pongah anih loe angnawn moe, kalah bangah angdoet.
Kuningas sanoi: "Astu syrjään ja asetu sinne". Niin hän astui syrjään ja jäi seisomaan sinne.
31 To naah Khenah, Kush acaeng to angzoh moe, anih khaeah, Ka angraeng siangpahrang, Tamthang hae tahngai ah; nang tuk hanah misa angthawk kaminawk ban thung hoiah vaihniah Angraeng mah ang pahlong boeh, tiah a naa.
Ja katso, etiopialainen tuli perille, ja etiopialainen sanoi: "Ilosanoma herralleni, kuninkaalle: Herra on tänä päivänä auttanut sinut oikeuteesi kaikkien niiden käsistä, jotka ovat nousseet sinua vastaan".
32 Siangpahrang mah Kush kami khaeah, Thendoeng Absalom loe ngancuem hmang maw? tiah a naa. Kush kami mah, Ka angraeng siangpahrang ih misanawk hoi nang tuk hanah angthawk kaminawk boih loe, to ih thendoeng baktiah oh o boih boeh, tiah a naa.
Kuningas kysyi etiopialaiselta: "Voiko nuorukainen Absalom hyvin?" Etiopialainen vastasi: "Käyköön herrani kuninkaan vihollisille ja kaikille, jotka nousevat sinua vastaan tehdäksensä sinulle pahaa, niinkuin on käynyt sille nuorukaiselle".
33 To naah siangpahrang loe tasoehhaih hoiah oh; khongkha ranui ih imkhaan thungah caeh tahang moe, Aw ka capa Absalom; ka capa; ka capa Absalom; Sithaw mah nang zuengah na duehsak halat nahaeloe hoih han to mah; Aw Absalom; ka capa, ka capa, tiah qah.
Kuningas tuli kovin järkytetyksi, nousi portin päällä olevaan yläsaliin ja itki. Ja mennessänsä hän huusi näin: "Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!"
