2 Samuel 15
1 To naah Absalom mah angmah hanah hrang hoi hrang lakok to sak moe, a hmaa ah kami quipangato cawnhsak.
Mutta sitten tapahtui, että Absalom hankki itsellensä vaunut ja hevoset sekä viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellänsä.
2 Anih loe khawnbang khawnthaw ah angthawk moe, khongkha akunhaih loklam ah angdoet. Lokpunghaih oh naah siangpahrang khaeah lok takroek han angzo kaminawk boih to, Absalom mah angmah khaeah kawk moe, Nang loe naa vangpui ih kami maw? tiah a dueng. To kami mah, Na tamna kai loe Israel acaeng thung ih kami ni, tiah a naa.
Ja Absalomilla oli tapana asettua varhain aamulla sen tien viereen, joka vei portille; ja kun joku oli tulossa kuninkaan eteen saamaan oikeutta riita-asiassaan, kutsui Absalom hänet ja kysyi: "Mistä kaupungista sinä olet?" Kun tämä vastasi: "Palvelijasi on siitä tai siitä Israelin sukukunnasta",
3 To naah Absalom mah anih khaeah, Khenah, na thuih ih lok loe hoih moe, toeng; toe na lok tahngai hanah siangpahrang ih kami midoeh om ai, tiah a naa.
sanoi Absalom hänelle: "Asiasi on kyllä hyvä ja oikea, mutta kuninkaan luona ei ole ketään, joka sinua kuulisi".
4 To pacoengah Absalom mah, Prae thungah kai hae lokcaekkung ah ka oh nahaeloe, lokpunghaih tawn kami hoi lokthuih han tawn kaminawk kai khaeah angzoh o naah, kai mah anih hanah katoeng ah lok ka caek pae han, tiah a naa.
Ja Absalom sanoi vielä: "Jospa minut asetettaisiin tuomariksi maahan! Silloin tulisi minun eteeni jokainen, jolla on riita-tai oikeusasia, ja minä antaisin hänelle oikeuden."
5 Mi kawbaktih kami doeh anih khaeah caeh moe, a hmaa ah akuep o naah, Absalom mah anih to ban hoiah pazut, anih to patawnh moe, a mok.
Ja kun joku lähestyi kumartaaksensa häntä, ojensi hän kätensä, tarttui häneen ja suuteli häntä.
6 Absalom loe siangpahrang khae lokthuih han angzo Israel kaminawk boih khaeah to tiah sak; to pongah Israel kaminawk ih palungthin to lak thaih.
Näin Absalom teki kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan eteen saamaan oikeutta. Ja niin Absalom varasti Israelin miesten sydämet.
7 Saning quipalito boeng naah loe, Absalom mah siangpahrang khaeah, Hebron ah ka caeh moe, ka sak ih Angraeng khaeah lokkamhaih baktih toeng ah ka sak han.
Neljän vuoden kuluttua sanoi Absalom kerran kuninkaalle: "Salli minun mennä Hebroniin täyttämään lupaus, jonka olen Herralle tehnyt.
8 Na tamna kai Syria prae Geshur vangpui ah ka oh naah, Angraeng mah Jerusalem ah amlaemsak let nahaeloe, Hebron ah Angraeng to ka bok han, tiah lokkamhaih ka sak boeh, tiah a naa.
Sillä asuessani Gesurissa, Aramissa, sinun palvelijasi teki lupauksen ja sanoi: 'Jos Herra antaa minun tulla takaisin Jerusalemiin, niin minä palvelen Herraa'."
9 Siangpahrang mah anih khaeah, Longhoihta hoiah caeh ah, tiah a naa. To pongah anih loe, Hebron ah caeh.
Kuningas sanoi hänelle: "Mene rauhassa". Niin hän nousi ja meni Hebroniin.
10 To naah Absalom mah Israel prae boih ah tamquta hoi laicaehnawk to patoeh moe, Mongkah lok na thaih o naah, Absalom loe, Hebron ah siangpahrang ah oh, tiah thui oh, tiah a naa.
Mutta Absalom lähetti vakoojia kaikkiin Israelin sukukuntiin ja sanoi: "Kun kuulette pasunan äänen, niin sanokaa: 'Absalom on tullut kuninkaaksi Hebronissa'".
11 Absalom loe Jerusalem ih kami cumvai hnetto hoi nawnto caeh; to kaminawk loe poekciimhaih hoiah caeh o, to ah kaom hmuen to tidoeh panoek o ai.
Ja Absalomin kanssa oli Jerusalemista kutsuvieraina mennyt kaksisataa miestä, jotka menivät sinne aivan viattomina, tietämättä mitään koko asiasta.
12 Absalom mah David poekhaih kahoih paekkung, Gilo vangpui kami, Ahithophel mah angmah ih vangpui Giloh ah angbawnhaih sak naah, Absalom mah kawk. Absalom hnukbang kaminawk pop o aep aep pongah, tamquta hoiah sak pacaeng ih hmuen doeh pop aep.
Ja Absalom lähetti myös, sillä aikaa kun uhrasi teurasuhrejaan, noutamaan giilolaisen Ahitofelin, Daavidin neuvonantajan, hänen kaupungistaan Giilosta. Ja salaliitto vahvistui, ja yhä enemmän kansaa meni Absalomin puolelle.
13 To naah laicaeh maeto David khaeah angzoh moe, Israel kaminawk ih palungthin loe Absalom khaeah ni oh boih boeh, tiah a naa.
Niin tultiin Daavidin luo ja ilmoitettiin: "Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle".
14 To naah David mah Jerusalem ah angmah hoi nawnto kaom a tamnanawk khaeah, Angthawk oh, cawn o si boeh; to tih ai nahaeloe aicae loe Absalom ih ban hoi a loih o mak ai boeh; Karangah caeh o si boeh; to tih ai nahaeloe aicae kae hanah karangah angzo o ueloe, aicae to hum pacoengah, vangpui doeh sumsen hoiah paro o boih tih boeh, tiah a naa.
Silloin Daavid sanoi kaikille palvelijoillensa, jotka olivat hänen luonaan Jerusalemissa: "Nouskaa, paetkaamme, sillä meillä ei ole muuta pelastusta Absalomin käsistä. Lähtekää kiiruusti, ettei hän äkkiä saavuttaisi meitä ja saattaisi onnettomuutta meille ja surmaisi kaupungin asukkaita miekan terällä."
15 Siangpahrang ih tamnanawk mah, siangpahrang khaeah, Ka angraeng siangpahrang mah qoih ih hmuen to na tamnanawk mah sak han ka oh o coek boeh hmang, tiah a naa o.
Kuninkaan palvelijat vastasivat kuninkaalle: "Tehtäköön aivan niinkuin herrani, kuningas, harkitsee parhaaksi. Me olemme sinun palvelijoitasi."
16 Siangpahrang loe tacawt, to naah a imthung takoh boih a hnukah bang o. Toe zula hatonawk loe siangpahrang im khetzawn hanah a caeh taak.
Ja kuningas lähti, ja koko hänen hovinsa seurasi häntä; kuitenkin jätti kuningas kymmenen sivuvaimoaan jäljelle vartioimaan linnaa.
17 Siangpahrang tacawt naah, kaminawk boih anih hnukah bang o; nasetto maw kangthla ah a caeh o pacoengah, anghak o.
Niin kuningas lähti, ja kaikki väki seurasi häntä. He pysähtyivät kaukaisimman talon kohdalle
18 A tamnanawk mah anih to hmabang ah caeh o taak; Kereth kaminawk, Peleth kaminawk, anih hnukah Gath prae hoi angzo Git kami cumvai taruktonawk mah, doeh siangpahrang to poeng o moe, anih hmaa ah caeh o.
kaikkien hänen palvelijainsa kulkiessa hänen ohitsensa. Myös kaikki kreetit ja pleetit sekä kaikki gatilaiset, kuusisataa miestä, jotka olivat tulleet hänen jäljessään Gatista, kulkivat kuninkaan ohitse.
19 Siangpahrang mah Git kami Ittai khaeah, Tipongah kaicae khaeah nang zoh loe? Caeh loe Absalom siangpahrang khaeah om khae; nang loe prae kalah kami ah na oh moe, na prae thung hoi kaproeng tamna ah ni na oh.
Niin kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille: "Miksi sinäkin tulet meidän kanssamme? Käänny takaisin ja jää kuninkaan luo, sillä sinä olet vieras, vieläpä maanpaossa kotoasi.
20 Nang loe cangduem ah ni nang zoh vop; vaihniah kaicae hoi nawnto nam het han maw? tiah a naa. Kai loe caeh thaih karoek to ka caeh han pongah, nam nawkamyanawk to kawk loe, amlaem let ah; tahmenhaih hoi loktang loe na nuiah om nasoe, tiah a naa.
Eilen sinä tulit; ottaisinko minä jo tänä päivänä sinut harhailemaan meidän kanssamme matkallamme, kun minä itsekin menen, minne menenkin? Käänny takaisin ja vie veljesi mukanasi. Armo ja uskollisuus sinulle!"
21 Toe Ittai mah siangpahrang khaeah, Angraeng loe hing moe, ka angraeng siangpahrang nang, na hing baktih toengah, duekhaih maw, hinghaih maw, ka angraeng ohhaih kawbaktih ahmuen ah doeh, na tamna ka oh toeng han, tiah a naa.
Mutta Ittai vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää: missä paikassa herrani, kuningas, on, siellä tahtoo myös palvelijasi olla, olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi".
22 To naah David mah Ittai khaeah, Caeh ah, hmabang caeh ah, tiah a naa. To pongah Git acaeng Ittai loe, angmah hoi nawnto kaom kathoeng kalen kaminawk hoi nawnto caeh o poe.
Daavid sanoi Ittaille: "Tule sitten ja kulje minun ohitseni". Niin gatilainen Ittai kulki ohitse ja kaikki hänen miehensä ja kaikki vaimot ja lapset, jotka olivat hänen kanssaan.
23 Prae kaminawk boih qah o; a hnukbang kaminawk loe caeh o poe, siangpahrang Kidron vacong poeng pacoengah, kaminawk boih loe praezaek bangah caeh o.
Ja koko maa itki ääneen, kun kaikki väki kulki ohitse. Ja kun kuningas oli kulkemassa Kidronin laakson poikki, kaiken väen kulkiessa erämaan tielle päin,
24 Zadok hoi Levi kaminawk boih doeh to ah oh o moe, Levinawk mah Sithaw lokkamhaih thingkhong to aput o. Sithaw ih thingkhong to amtik o moe, kaminawk mah vangpui tacawt o taak boih ai karoek to, Abiathar mah angbawnhaih to sak.
niin katso, siinä oli myös Saadok ynnä hänen kanssaan kaikki leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkia. Mutta he laskivat Jumalan arkin maahan, ja Ebjatar uhrasi, kunnes kaikki väki kaupungista oli ehtinyt kulkea ohitse.
25 To naah siangpahrang mah Zadok khaeah, Sithaw ih thingkhong to vangpui thungah amlaem o haih let ah; Angraeng mikcuk naakrak ah ka oh nahaeloe, angmah kai hanah na sin pae let ueloe, a ohhaih ahmuen doeh na hnusak let tih hmang.
Niin kuningas sanoi Saadokille: "Vie Jumalan arkki takaisin kaupunkiin. Jos minä saan armon Herran silmien edessä, tuo hän minut takaisin ja antaa minun vielä nähdä hänet ja hänen asumuksensa.
26 Toe anih mah kai khaeah, na nuiah palung ka hoih ai, tiah na thui nahaeloe, khenah, kai loe hae ah ka oh; angmah hoih, tiah poek ih baktih toengah, ka nuiah sah halat nasoe, tiah a naa.
Mutta jos hän sanoo näin: 'Minä en ole mielistynyt sinuun', niin katso, hän tehköön minulle, minkä hyväksi näkee."
27 Siangpahrang mah qaima Zadok khaeah, Nang loe tahmaa na ai maw? Na capa Ahimaaz, Abiathar capa Jonathan hoi capa hnik to kawkah loe, longhoihta ah vangpui ah amlaem o let ah.
Ja kuningas sanoi pappi Saadokille: "Sinähän olet näkijä; palaa rauhassa kaupunkiin, sinä ja sinun poikasi Ahimaas ja Ebjatarin poika Joonatan, molemmat poikanne, teidän kanssanne.
28 Na lok kai khaeah angzo ai karoek to, azawn ih praezaek ah kang zing han, tiah a naa.
Katsokaa, minä viivyn kahlauspaikoissa erämaassa, kunnes teiltä tulee sana minun tiedokseni."
29 To pongah Zadok hoi Abiathar mah Sithaw ih thingkhong to lak hoi moe, Jerusalem ah amlaem hoi pacoengah, to ah oh hoi.
Niin Saadok ja Ebjatar veivät Jumalan arkin takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.
30 Toe David loe Olive mae nuiah dawh tahang poe, anih loe qahhaih hoiah caeh tahang, a lu to khuk moe, khokpanai abuen ai ah caeh tahang; anih hoi nawnto caeh kaminawk doeh lu to khuk o moe, qahhaih hoiah caeh o tahang.
Mutta Daavid kulki itkien Öljymäkeä ylös, pää peitettynä ja paljain jaloin. Ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssansa, oli myös peittänyt päänsä, ja he kulkivat itkien lakkaamatta.
31 Absalom hoi nawnto kasae sak han pacaeng abu thungah, Ahithophel doeh athum toeng, tiah David khaeah thuih pae o. To pongah David mah, Aw ka Angraeng, Ahithophel poekhaih to amthuhaih ah angcoengsak ah, tiah lawkthuih.
Ja kun Daavidille kerrottiin, että myös Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, sanoi Daavid: "Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi".
32 Mae nui phak naah David loe Sithaw to bok; khenah, Ark acaeng Hushai loe a khukbuen to asih moe, a lu nuiah maiphu phuih pacoengah, anih hnuk hanah a zing;
Kun sitten Daavid oli tullut vuoren laelle, jossa Jumalaa rukoiltiin, tuli arkilainen Huusai häntä vastaan, ihokas reväistynä ja multaa pään päällä.
33 David mah anih khaeah, Kai khaeah nang zoh nahaeloe, kai han hmuenzit ah na om moeng tih.
Daavid sanoi hänelle: "Jos sinä tulet minun kanssani, niin olet minulle vain kuormaksi.
34 Toe vangpui ah nam laem let moe, Absalom khaeah, Aw siangpahrang, na tamna ah ka oh han; canghniah doeh nampa ih tamna ah ni ka oh, toe vaihi loe na tamna ah ka oh han boeh, tiah na naa nahaeloe, Ahithophel mah paek ih poekhaih pazawkkung ah na om ueloe, kai abomhaih ah doeh om tih.
Mutta jos palaat kaupunkiin ja sanot Absalomille: 'Minä tahdon olla sinun palvelijasi, kuningas. Minä olen ennen ollut sinun isäsi palvelija, mutta nyt tahdon olla sinun palvelijasi', niin voit olla minulle avuksi tekemällä Ahitofelin neuvon tyhjäksi.
35 Qaima Zadok, Abiathar hoiah nawnto om oh loe, siangpahrang im ah na thaih ih loknawk to nihnik khaeah thui paeh.
Siellähän ovat sinun kanssasi myöskin papit, Saadok ja Ebjatar; kaikki, mitä kuulet kuninkaan linnasta, ilmoita papeille, Saadokille ja Ebjatarille.
36 Khenah, Zadok capa Ahimaaz hoi Abiathar capa Jonathan, hnik doeh to ah nawnto oh o; na thaih ih loknawk to nihnik khae thui boih ah, nihnik mah kai na thaih hoi sak tih hmang, tiah a naa.
Katso, heillä on siellä mukanaan myös molemmat poikansa, Saadokilla Ahimaas ja Ebjatarilla Joonatan; näiden kautta voitte lähettää minulle tiedon kaikesta, mitä kuulette."
37 To pongah Absalom loe Jerusalem vangpui thungah akun, David ih ampui Hushai doeh vangpui ah amlaem let.
Niin Huusai, Daavidin ystävä, meni kaupunkiin, juuri kun Absalom tuli Jerusalemiin.
