2 Samuel 11
1 Saning boeng moe, siangpahrangnawk misatukhaih tue phak naah, David mah Joab to siangpahrang ih tamnanawk, Israel kaminawk boih hoi nawnto misatuk naah patoeh, nihcae mah Ammon kaminawk to hum o moe, Rabbah vangpui to ven o. Toe David loe Jerusalem vangpui ah oh.
Vuoden vaihteessa, kuningasten sotaanlähtöaikana, lähetti Daavid Jooabin ja hänen kanssaan palvelijansa ja koko Israelin sotaretkelle; ja he hävittivät ammonilaisten maata ja piirittivät Rabbaa. Mutta Daavid itse jäi Jerusalemiin.
2 Khawnbang duem ah David loe a iihhaih ahmuen hoiah angthawk moe, a ohhaih siangpahrang imphu ah amkaeh; to naah tui kamthluh nongpata maeto a hnuk. To nongpata loe paroeai kranghoih.
Niin tapahtui eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltansa ja käveli kuninkaan linnan katolla, että hän katolta näki naisen peseytymässä; ja nainen oli näöltään hyvin ihana.
3 David mah to nongpata loe mi maw, tiah panoek hanah, kami patoeh moe, duengsak; to naah to kami mah, Anih loe Hit kami Uriah ih zu, Eliam canu Bethsheba na ai maw? tiah a naa.
Daavid lähetti hankkimaan tietoja naisesta; ja sanottiin: "Se on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo".
4 To naah David mah laicaehnawk to patoeh moe, laksak; nongpata to anih khaeah angzoh naah, anih to a iih haih; nongpata loe kaciim ai hmuen pasaeh pacoengah, angmah im ah amlaem let.
Niin Daavid lähetti sanansaattajat häntä noutamaan, ja hän tuli hänen luoksensa. Ja Daavid makasi naisen kanssa, joka juuri oli puhdistautunut saastaisuudestaan. Sitten tämä palasi kotiinsa.
5 Nongpata loe zokpomh; zokpomh boeh, tiah David khaeah thuih pae o.
Ja vaimo tuli raskaaksi; ja hän lähetti ilmoittamaan Daavidille: "Minä olen raskaana".
6 To pongah David mah Joab khaeah, Hit kami Uriah to na patoeh ah, tiah a naa. To pongah anih mah Uriah to patoeh.
Silloin Daavid lähetti Jooabille sanan: "Lähetä minun luokseni heettiläinen Uuria". Ja Jooab lähetti Uurian Daavidin luo.
7 Uriah anih khaeah phak naah, siangpahrang mah Joab ih akawng, misatuh kaminawk ih akawng hoi misatukhaih kawng to dueng.
Ja kun Uuria tuli Daavidin luo, kysyi tämä, kuinka Jooab ja väki voivat ja kuinka sota menestyi.
8 David mah Uriah khaeah, Na im ah caeh tathuk loe, na khok to amsae ah, tiah a naa. Uriah loe siangpahrang im hoiah tacawt, anih caeh pacoengah siangpahrang mah caaknaeknawk pat pae.
Ja Daavid sanoi Uurialle: "Mene kotiisi ja pese jalkasi". Uuria lähti kuninkaan linnasta, ja kuninkaan lahja seurasi häntä.
9 Toe Uriah loe angmah angraeng ih tamnanawk hoi nawnto siangpahrang thok taengah iih; angmah im ah caeh tathuk ai.
Mutta Uuria panikin maata kuninkaan linnan oven eteen kaikkien muiden herransa palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
10 Uriah loe angmah im ah caeh tathuk ai, tiah David khaeah thuih pae o naah, anih mah Uriah khaeah, Kholong caehhaih ahmuen hoiah nang zoh na ai maw? Tipongah nangmah im ah na caeh ai loe? tiah a naa.
Kun Daavidille ilmoitettiin: "Uuria ei ole mennytkään kotiinsa", sanoi Daavid Uurialle: "Tulethan sinä matkalta, mikset mennyt kotiisi?"
11 Uriah mah David khaeah, Sithaw thingkhong, Israel kaminawk hoi Judah kaminawk loe kahni imthung ah oh o; ka angraeng Joab hoi ka angraeng ih tamnanawk doeh taw ah ni atai o; kawbangmaw ka naekcaak moe, ka zu khaeah iih hanah im ah kam laem thai tih? Nang na hing moe, na pakhra hing baktih toengah, hae baktih hmuen hae ka sah mak ai, tiah a naa.
Mutta Uuria sanoi Daavidille: "Arkki ja Israel ja Juuda asuvat lehtimajoissa, minun herrani Jooab ja herrani palvelijat ovat leiriytyneinä kedolla; menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja sinun sielusi elää: sitä minä en tee."
12 To naah David mah Uriah khaeah, Vaihni loe cam raeh, khawnbangah kang patoeh let han, tiah a naa. To pongah Uriah loe, to na ni hoi akhawnbang khoek to Jerusalem vangpui ah oh.
Niin Daavid sanoi Uurialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, niin minä huomenna päästän sinut menemään". Niin Uuria jäi Jerusalemiin vielä siksi päiväksi. Seuraavana päivänä
13 David mah anih to kawk pongah, anih loe David hmaa ah buhcaak; David mah anih to mu paqui khoek to naeksak; toe duembangah loe angmah angraeng ih tamnanawk hoi nawnto iih hanah a caeh; angmah im ah caeh ai.
Daavid kutsui hänet luoksensa syömään ja juomaan ja juotti hänet juovuksiin. Mutta illalla hän meni maata vuoteelleen herransa palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
14 Khawnbangah loe David mah Joab khaeah ca tarik moe, Uriah hnukah pat pae.
Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti kirjeen Jooabille ja lähetti sen Uurian mukana.
15 To ih ca pongah, Misa pop koekhaih ahmuen ah Uriah to patoeh ah, misa mah anih to hum moe, paduek hanah, anih to hnukbang amlaem taak ah, tiah a naa.
Ja kirjeessä hän kirjoitti näin: "Pankaa Uuria eturintaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää takaisin hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi".
16 To pongah Joab mah vangpui to tuk naah, misa pop koek, tiah a poek ih ahmuen ah Uriah to patoeh.
Piirittäessään kaupunkia Jooab asetti Uurian siihen paikkaan, missä tiesi urhoollisimpien miesten olevan.
17 Vangpui ih kaminawk angzoh o moe, Joab to tuk o naah, thoemto David ih kaminawk to duek o; Hit kami Uriah doeh to ah duek toeng.
Kun sitten kaupungin miehet ryntäsivät ulos ja ryhtyivät taisteluun Jooabin kanssa, niin väkeä, Daavidin palvelijoita, kaatui, ja myöskin heettiläinen Uuria kuoli.
18 To pacoengah Joab mah David khaeah, misatukhaih kawng kakoep ah thuih pae hanah, kami to patoeh.
Sitten Jooab lähetti ilmoittamaan Daavidille kaikki, mitä taistelussa oli tapahtunut.
19 Joab mah laicaeh ah patoeh ih kami khaeah, Misatukhaih kawng boih siangpahrang khaeah na thuih pae naah,
Ja hän käski sanansaattajaa sanoen: "Kun olet kertonut kuninkaalle kaikki, mitä sodassa on tapahtunut,
20 siangpahrang palungphui moe, Tipongah vangpui kanghnai ah na caeh o loe? Sipae nui hoiah na kaat o tih, tiah na panoek o ai maw?
niin kuningas ehkä kiivastuu ja sanoo sinulle: 'Miksi menitte niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö tienneet, että ne ampuvat muurilta?
21 Jerubbeseth capa Abimelek loe mi mah maw hum? Anih to Thebez vangpui ah nongpata maeto mah tapang nui hoiah caangkaehhaih thlung palet thuih moe, a duek na ai maw? Tipongah sipae hoi kanghnai ah na caeh o loe, tiah lokdueng nahaeloe, anih khaeah, Hit kami na tamna Uriah loe duek boeh, tiah thui paeh, tiah a naa.
Kuka surmasi Abimelekin, Jerubbesetin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta jauhinkiviä hänen päällensä, niin että hän kuoli Teebeksessä? Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano silloin: 'Myöskin sinun palvelijasi heettiläinen Uuria on kuollut'."
22 Joab mah thuih pae ih baktih toengah, to laicaeh mah siangpahrang khaeah thuih pae.
Sanansaattaja lähti, ja tultuaan hän ilmoitti Daavidille kaiken, mitä Jooab oli lähettänyt hänet ilmoittamaan.
23 Laicaeh mah David khaeah, Kaminawk mah kaicae ang pazawk o, kaicae tuk hanah taw khoek to angzoh o; toe nihcae to vangpui sipae khoek to ka patom o.
Ja sanansaattaja sanoi Daavidille: "Ne miehet olivat meille ylivoimaiset ja ryntäsivät meitä vastaan ulos kedolle, mutta me työnsimme heidät takaisin portin ovelle saakka.
24 To naah nihcae mah sipae nui hoiah na tamnanawk to palaa hoiah kah o pongah, thoemto siangpahrang ih tamnanawk loe duek o boeh; na tamna Hit kami Uriah doeh to ah duek toeng, tiah a naa.
Silloin ampujat ampuivat muurilta sinun palvelijoitasi, ja kuninkaan palvelijoita kuoli; myöskin palvelijasi heettiläinen Uuria kuoli."
25 David mah to ih laicaeh khaeah, Joab khaeah hae tiah thuih pae hanah lokpat; hae hmuen pongah poeknawm ai ah om hmah; sumsen mah kami maeto hum baktih toengah, kalah maeto doeh a hum. Misatuk thacaksak loe, vangpui to phrae paeh, tiah a naa. Hae tiah Joab thapaekhaih lok to thui pae ah, tiah a naa.
Silloin Daavid sanoi sanansaattajalle: "Sano näin Jooabille: 'Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen; taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se'. Rohkaise häntä näin."
26 Uriah zu mah a sava duek ving boeh, tiah thaih naah palungset.
Kun Uurian vaimo kuuli, että hänen miehensä Uuria oli kuollut, piti hän puolisolleen valittajaiset.
27 Palungset dip pacoengah, David mah nongpata to angmah im ah kawk hanah kami to patoeh; to tiah nongpata loe anih ih zu ah oh moe, anih han capa maeto sak pae. Toe David mah sak ih hmuen nuiah Angraeng anghoe ai.
Mutta kun suruaika oli ohitse, lähetti Daavid ottamaan hänet linnaansa, ja hän tuli hänen vaimoksensa. Sitten hän synnytti hänelle pojan. Mutta se, minkä Daavid oli tehnyt, oli paha Herran silmissä.
