2 Siangpahrang 4
1 Tahmaa ih zu Elisha khaeah angzoh moe, Na tamna kai ih sava loe duek boeh, na panoek baktih toengah anih loe Angraeng khingya kami ah oh; toe ka capa hnik to angmah ih tamna ah naeh hanah lai suk kami loe vaihi angzo boeh, tiah a naa.
Ja yksi vaimo prophetain poikain emäntiä huusi Elisan tykö ja sanoi: sinun palvelias minun mieheni kuoli: niin sinä tiedät sen, että sinun palvelias pelkäsi Herraa: nyt tuli velkamies, ja tahtoo ottaa kaksi minun poikaani orjaksensa.
2 Elisha mah anih khaeah, Timaw kang bom thai han? Na imthung ah timaw na tawnh, na thui ah, tiah a naa. Na tamna loe hae ih situi zetta ai ah loe, tidoeh ka tawn ai, tiah a naa.
Elisa sanoi hänelle: mitä minun pitää tekemän sinulle? sano minulle, mitä sinun huoneessas on? Hän sanoi: sinun piiallas ei ole muuta mitään kuin yksi öljyastia.
3 Elisha mah, Caeh ah loe, na imtaeng kaminawk boih khaeah, laom akok to tlai ah, zetta tlai hmah.
Hän sanoi: mene ja ano koko kyläkunnaltas astioita, tyhjiä astioita niin monta kuin saat,
4 Na imthung ah akun naah, na caanawk boih hoi nawnto thok to ang khaa o khoep ah; na tlai ih laom akoknawk boih ah situi to lawn ah, kakoi tangcae laomnawk to ahmuen kalah ah pahung oh, tiah a naa.
Ja mene sisälle, ja sulje ovi sinun ja sinun poikais perään, ja kaada jokaiseen niihin astioihin: ja koskas olet ne täyttänyt, niin anna ne ottaa pois.
5 Nongpata loe anih khae hoiah tacawt moe, laom akok kasin a capa hnik hoi nawnto imthung ah akun; thok to khah o moe, nongpata mah situi to lawn.
Hän meni pois hänen tyköänsä, sulki oven jälkeensä ja poikainsa jälkeen. He kantoivat astiat hänen eteensä, ja hän kaasi niihin.
6 Laomnawk situi koi boih pacoengah, a capa khaeah, Kalah laom maeto na paek let raeh, tiah a naa. Toe anih mah, Laom akok om ai boeh, tiah a naa. To naah situi doeh boeng roep.
Ja kuin astiat olivat täytetyt, sanoi hän pojallensa: tuo minulle vielä astia. Hän sanoi hänelle: ei ole täällä enää astiaa; niin öljy seisahti.
7 Nongpata loe Sithaw kami khaeah caeh, to naah anih mah, Caeh ah, situi to zawh loe, na tawnh ih laiba to pathok ah; kamthlai to nangmah hoi na caa hnik hanah suem ah, tiah a naa.
Ja hän tuli ja ilmoitti sen Jumalan miehelle. Hän sanoi: mene ja myy öljy, ja maksa velkamiehes; mutta sinä ja sinun poikas eläkäät jääneestä.
8 Nito naah Elisha loe Shunam vangpui ah caeh; to vangpui ah paroeai ahmin kamthang nongpata maeto oh; to nongpata mah Elisha to buhcaak hanah kang khruek. To tiah oh pongah, anih Shuman vangpui ah phak kruek, to nongpata im ah buhcaak hanah a caeh.
Ja se tapahtui siihen aikaan, että Elisa meni Sunemiin, ja siellä oli varallinen vaimo, joka vaati häntä syömään tykönänsä. Ja niin usein kuin hän sen kautta vaelsi, poikkesi hän sinne syömään leipää.
9 Nongpata mah angmah ih sava khaeah, Khenah, hae loklam ah angzo toepsoep kami loe, kaciim Sithaw ih kami ni, tiah ka panoek, tiah a naa.
Ja hän sanoi miehellensä: katso, minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olevan pyhän, joka tässä meidän kauttamme aina vaeltaa:
10 Imphu nuiah anih han imkhaan maeto sah pae si loe, angsonghaih ihkhun maeto hoi caboi maeto, anghnuthaih hoi hmaithawk maeto suem pae si; to tiah ni anih aihnik khaeah angzoh kruek, to imkhaan ah om thai tih, tiah a naa.
Tehkäämme siis tähän ylistupa, ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, istuin ja kynttiläjalka, että hän sinne menis, kuin hän meidän tykömme tulee.
11 Nito naah Elisha loe angzoh moe, to imkhaan thungah angsong.
Niin tapahtui siihen aikaan, että hän tuli sinne; ja hän meni ylistupaan ja makasi siellä.
12 To naah Elisha mah a tamna Gehazi khaeah, Shunam vangpui ih nongpata to kawksak. A tamna mah kawk pae baktih toengah, nongpata loe anih hmaa ah angdoet.
Ja hän sanoi palveliallensa Gehatsille: kutsu Sunemin vaimo tänne. Ja kuin hän oli kutsunut hänen, astui hän hänen eteensä.
13 Elisha mah Gehazi khaeah, Khenah, kaihnik hae hae tih khoek to nang khetzawn; timaw kang sak pae han? Siangpahrang khaeah maw, to tih ai boeh loe misatuh angraeng khaeah maw hmuen kang hnik pae han? tiah nongpata khaeah a naa. To naah nongpata mah, Kai loe kaimah ih acaengnawk khaeah ni ka oh, tiah a naa.
Niin hän sanoi hänelle: sano hänelle: katso, sinä olet tehnyt meille kaiken tämän palveluksen, mitä minun pitää sinulle tekemän? Onko sinulla asiaa kuninkaan taikka sodanpäämiehen tykö? Hän sanoi: minä asun keskellä minun kansaani.
14 Elisha mah Gehazi khaeah, hae nongpata han timaw sin pae nahaeloe hoi tih? tiah a dueng. To naah Gehazi mah, hae nongpata loe caa tawn ai, a sava doeh mitong boeh, tiah a naa.
Hän sanoi hänelle: mitästä siis hänelle pitäis tehtämän? Gehatsi sanoi: ei ole hänellä poikaa, ja hänen miehensä on vanha.
15 To naah Elisha mah, Nongpata to kawk ah, tiah a naa. Anih mah nongpata to kawk pae. Nongpata loe thok taengah angdoet.
Hän sanoi: kutsu häntä; ja kuin hän meni häntä kutsumaan, niin hän tuli omissa.
16 Elisha mah, Hmabang saning hae atue phak naah, ca nongpa maeto na sah tih, tiah a naa. Toe nongpata mah, To tih na ai, Ka angraeng, Sithaw ih kami, na tamna khaeah amsawnlok thui hmah, tiah a naa.
Ja hän sanoi: tähän määrättyyn aikaan vuoden perästä pitää sinun syleilemän poikaa. Hän sanoi: ei, minun herrani, sinä Jumalan mies, älä vääryttele piikas edessä!
17 Nongpata loe zokpomh moe, Elisha mah thuih ih lok baktih toengah, saning akoep naah, capa nongpa maeto sak.
Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan määrättyyn aikaan vuoden perästä, niinkuin Elisa oli hänelle sanonut.
18 Nawkta loe qoeng tahang, nito naah anih loe cang aahhaih ahmuen ah ampa khaeah caeh.
Ja kuin lapsi jo isoksi tuli, niin tapahtui, että hän meni ulos isänsä ja elonleikkaajain tykö.
19 Ampa khaeah, Kai ih lu, kai ih lu, tiah a naa. Ampa mah a tamna maeto khaeah, Amno khaeah caeh haih ah, tiah a naa.
Ja hän sanoi isällensä: voi-minun päätäni, minun päätäni! Ja hän sanoi palveliallensa: kanna häntä äitinsä tykö!
20 A tamna mah nawkta to, amno khaeah caeh haih, nawkta loe amno ih phaih nuiah athun karoek to anghnut pacoengah duek ving.
Ja hän otti hänen ja vei äitinsä tykö; ja hän istui hänen helmassansa puolipäivään asti, ja kuoli.
21 Amno mah nawkta to lak moe, Sithaw kami angsonghaih ihkhun nuiah pasong pacoengah, thok khah moe, a caehtaak.
Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen vuoteelle, läksi ulos ja sulki oven,
22 A sava to kawk moe, anih khaeah, Na tamna maeto hoi hrang maeto na patoeh ah; Sithaw kami khaeah ka caeh moe, karangah kam laem let han, tiah a naa.
Ja kutsui miehensä ja sanoi: lähetä minun tyköni yksi palvelioista ja yksi aaseista, sillä minä menen Jumalan miehen tykö ja palajan.
23 A sava mah, Tipongah vaihniah anih khaeah na caeh han loe? Khrah kangtha na ai, Sabbath ni doeh na ai, tiah a naa. Toe a zu mah, Hoih tih hmang, tiah a naa.
Ja hän sanoi: miksi sinä hänen tykönsä menet tänäpänä, sillä ei nyt ole uusi kuu taikka sabbati? Hän sanoi: rauha.
24 LTo pacoengah nongpata loe laa hrang nuiah angthueng moe, a tamna khaeah, Mongh ah, hmabang caeh poe ah; lok kang thui ai karoek to anghak hmah, tiah a naa.
Ja hän satuloitsi aasin ja sanoi palveliallensa: aja vahvasti, älä viivytä ajamasta, muutoin kuin minä sanon sinulle.
25 To pongah nongpata loe Sithaw kami ohhaih Karmel mae ah caeh. Sithaw kami mah nongpata to ahmuen kangthla hoiah hnuk naah, a tamna, Gehazi khaeah, Khenah, Shunam vangpui ih nongpata angzoh.
Ja niin hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle. Kuin Jumalan mies näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa Gehatsille: katso, se on Sunemin vaimo.
26 Anih hnuk hanah vaihi cawn ah loe, Ngantui maw? Na sava ngantui maw? Na caa ngantui maw? tiah lok tapring ah, tiah a naa.
Niin juokse nyt häntä vastaan ja sano hänelle: oletkos rauhassa, ja sinun miehes ja sinun poikas? Hän vastasi: rauhassa.
27 Sithaw kami ohhaih mae nuiah phak naah, nongpata mah tahmaa ih khok to patawnh pae; Gehazi loe nongpata ih ban takhoe pae ving hanah caeh; toe Sithaw kami mah, Nongpata to pakaa hmah, anih loe palungsethaih hoiah ni oh; Angraeng mah kai khaeah na thui ai, na panoeksak ai, tiah a naa.
Mutta kuin hän tuli vuorelle Jumalan miehen tykö, tarttui hän hänen jalkoihinsa. Ja Gehatsi meni sysäämään häntä pois. Mutta Jumalan mies sanoi: anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on minulta sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.
28 Nongpata mah, ka angraeng nang khaeah capa kang hnik maw? Kai khaeah amsawnlok thui hmah, tiah kang thuih na ai maw? tiah a naa.
Hän sanoi: anoinko minä poikaa minun herraltani? Enkö minä sanonut: älä minua petä!
29 Elisha mah, Gehazi khaeah, Kazii angzaeng ah; kai ih cunghet to sinh loe, cawn ah; loklam ah kami nang qum cadoeh lok tapring hmah, kami mah lok na tapring cadoeh, pathim hmah; kai ih cunghet hae nawkta ih mikhmai ah koeng paeh, tiah a naa.
Ja hän sanoi Gehatsille: vyötä sinun kupees ja ota minun sauvani kätees, ja mene matkaas: jos joku sinun kohtaa, niin älä tervehdi häntä, ja jos joku sinua tervehtii, niin älä vastaa häntä: ja laske minun sauvani pojan kasvoille.
30 Toe nawkta amno mah, Angraeng loe hing moe, nang na hing baktih toengah, nang hae kang caehtaak mak ai, tiah a naa. To pongah anih loe angthawk moe, nongpata hnukah bang.
Mutta pojan äiti sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä päästä sinua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
31 Gehazi loe hmaloe ah caeh moe, cunghet to nawkta ih mikhmai nuiah koeng pae; toe nawkta loe lok apae ai, lok doeh pathim ai. To pongah Gehazi loe Elisha khaeah amlaem let moe, anih khaeah, nawkta loe angthawk ai vop, tiah a naa.
Mutta Gehatsi meni pois heidän edellänsä, ja laski sauvansa pojan kasvoille, vaan ei ollut ääntä eikä tuntoa. Niin hän palasi ja kohtasi hänen, ilmoitti hänelle ja sanoi: ei poika herännyt.
32 Elisha im ah phak naah, Khenah, nawkta loe duek boeh pongah, anih ih ihkhun nuiah pasong pae boeh.
Ja kuin Elisa tuli huoneesen, katso, poika makasi kuolleena hänen vuoteellansa.
33 Anih loe athung ah akunh, angmahnik bueng ni imthung ah oh hoi; thok to a khah hoi pacoengah, Angraeng khaeah lawkthuih hoi.
Ja hän meni sisälle ja sulki oven molempain perään; ja hän rukoili Herraa,
34 Tahmaa loe caeh tahang moe, nawkta to takop; anih ih pakha hoiah pakha; a mik hoiah a mik; a ban nuiah a ban to payangh moe, nawkta nuiah tabok naah, nawkta ih tak to bet let.
Nousi ja laski itsensä lapsen päälle, ja pani suunsa hänen suunsa päälle, ja silmänsä hänen silmäinsä päälle, ja kätensä hänen kättensä päälle, ja niin ojensi itsensä hänen päällensä, että lapsen ruumis tuli lämpimäksi.
35 Elisha loe angzoh let moe, imthung ah ahnuk ahmaa amkaeh, a caeh tahang let moe, nawkta nuiah tabok let; to naah nawkta loe vai sarihto pasih moe, mik padai.
Ja hän nousi jälleen ja kävi kerran sinne ja tänne huoneessa, nousi ja laski itsensä hänen päällensä. Niin poika aivasti seitsemän kertaa, sitte avasi poika silmänsä.
36 Elisha mah Gehazi to kawk moe, Shunam nongpata to kawksak. To pongah anih mah nongpata to kawk pae. Nongpata anih khaeah phak naah, Elisha mah, Na capa hae la lai ah, tiah a naa.
Ja hän kutsui Gehatsin ja sanoi: kutsu Sunemin vaimo. Ja kuin hän oli hänen kutsunut, tuli hän sisälle hänen tykönsä. Hän sanoi: ota poikas!
37 Nongpata loe imthung ah akun moe, a khokkung ah tabok pacoengah, long ah akuep tathuk; a capa to lak moe, a caeh.
Niin hän tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumarsi itsensä maahan, ja otti poikansa ja meni ulos.
38 Elisha Gilgal ah amlaem let naah, prae thungah khokhahaih to oh; tahmaanawk ih caanawk loe anih hmaa ah nghnut o; anih mah a tamna khaeah, Kalen parai long laom to khoeng ah loe, tahmaanawk is caanawk hanah aan to thong paeh, tiah a naa.
Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja kallis aika oli maalla, ja prophetain pojat olivat hänen edessänsä. Ja hän sanoi palveliallensa: ota suuri pata ja keitä lientä prophetain pojille.
39 Kami maeto loe aan lak hanah taw ah caeh naah, kamzam tangzunkung to a hnuk; taw ih tuidue thaih to daengkraem koiah pakhrik; amlaem moe, aan thonghaih laom thungah a thuh; mi mah doeh kawbaktih aan maw tito panoek o ai.
Niin yksi läksi kedolle hakemaan ruohoja, ja löysi metsäviikunapuun, ja haki siitä kolokinteja vaatteensa täyden. Ja kuin hän tuli, leikkasi hän sen liemipataan; sillä ei he tunteneet sitä.
40 Kaminawk mah caak o hanah aan to soh pae o; nihcae mah aan to caak o naah, Aw Sithaw kami nang, laom thungah duekhaih to oh, tiah a naa o. Nihcae mah caa o thai ai.
Ja kuin he sen antoivat miesten eteen syödä, söivät he liemestä ja huusivat, sanoen: Jumalan mies, kuolema on padassa! Sillä ei he saaneet syödä.
41 Elisha mah, Takaw dip to sin oh; tiah a naa. Laom thungah a thuh pae; to pacoengah kaminawk mah caak o hanah sok pae oh, tiah a naa. To naah loe kaminawk han zitthok duekhaih to loam thungah om ai boeh.
Ja hän sanoi: tuokaat tänne jauhoja, ja hän heitti pataan ja sanoi: antakaat kansalle syödä, ja ei ollut mitään vahinkoa padassa.
42 Baal-Shalisha ih kami maeto loe angzoh moe, a aah tangsuek ih barli cang hoiah sak ih takaw phaek pumphaeto, Sithaw kami hanah sinh pae. Elisha mah, Kaminawk mah caak o hanah paek ah, tiah a naa.
Ja yksi mies tuli Baalsalisasta ja kantoi Jumalan miehelle uutisleipiä, kaksikymmentä ohraista leipää ja uutisjyviä vaatteissansa. Mutta hän sanoi: anna kansalle, että he söisivät.
43 A tamna mah, kawbangmaw hae khue hae kami cumvaito hmaa ah ka patoem pae thai tih? tiah a naa. Toe Elishah mah, Kaminawk mah caak o hanah patoem paeh, tiah a naa. Angraeng mah, Nihcae caak boep o pacoengah, amtlai vop tih, tiah thui boeh, tiah a naa.
Hänen palveliansa sanoi: mitä minä siitä annan sadalle miehelle? Hän sanoi: anna kansalle syödä; sillä näin sanoo Herra: he syövät ja vielä sittenkin jää.
44 To pacoengah anih mah kaminawk hmaa ah patoemh pae; nihcae mah caak o pacoengah, Angraeng ih lok baktih toengah, amtlai pok vop.
Ja hän pani ne heidän eteensä, ja he söivät; ja vielä oli liiaksi Herran sanan jälkeen.
