2 Siangpahrang 24
1 Jehoiakim siangpahrang ah oh naah, Babylon siangpahrang Nebuchadnezzar mah caeh moe, Jehoiakim to saning thumto thung tamna ah ohsak; to pacoengah angzoh let moe, anih to tuk.
Hänen aikanaan Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti liikkeelle, ja Joojakim tuli hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä vastaan.
2 A tamna tahmaanawk khaeah Angraeng mah thuih ih lok baktih toengah, Judah prae to tuk moe, paro hanah, Angraeng mah Babylon kaminawk, Syria kaminawk, Moab kaminawk hoi Ammon kaminawk to patoeh.
Ja Herra lähetti hänen kimppuunsa kaldealaisten, aramilaisten, mooabilaisten ja ammonilaisten partiojoukkoja; hän lähetti ne Juudan kimppuun sitä tuhoamaan, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijainsa, profeettain, kautta.
3 Angraeng lokpaekhaih baktih toengah, Manasseh mah sak ih kasae hmuennawk pongah, Judah kaminawk to angmah hmaa hoi takhoe bit hanah, hae hmuennawk hae Judah nuiah phaksak;
Mutta tämä tapahtui Juudalle Herran käskystä; ja näin hän toimitti heidät pois kasvojensa edestä Manassen syntien tähden, kaiken tähden, mitä hän oli tehnyt,
4 zaehaih tawn ai kaminawk ih athii palong moe, Jerusalem to zaehaih tawn ai kaminawk ih athii hoiah a koisak pongah, Angraeng mah anih nuiah zae tahmen han koeh ai.
ja myöskin viattoman veren tähden, minkä hän oli vuodattanut täyttäessään Jerusalemin viattomalla verellä; sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.
5 Jehoiakim siangpahrang ah oh nathung kaom hmuennawk hoiah a sak ih hmuennawk loe, Judah siangpahrangnawk ahmin pakuemhaih cabu thungah tarik o na ai maw?
Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
6 Jehoikim loe ampanawk khaeah anghak; anih zuengah a capa Jehoichin to siangpahrang ah oh.
Ja Joojakim meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
7 Izip prae Wadi hoi Euphrate vapui khoek to, Izip siangpahrang mah tawnh ih hmuenmaenawk to Babylon siangpahrang mah lak pae boih pongah, Izip siangpahrang loe a prae thung hoiah tacawt ai boeh.
Egyptin kuningas ei enää lähtenyt maastansa, sillä Baabelin kuningas oli vallannut kaiken, mikä oli Egyptin kuninkaan omaa, Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.
8 Jehoiachin siangpahrang ah oh naah, saning hatlaitazetto oh boeh; anih loe Jerusalem ah khrah thumto thung siangpahrang ah oh; anih amno ih ahmin loe Jerusalem ah kaom, Elnathan canu Nehushta.
Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli nimeltään Nehusta, Elnatanin tytär, Jerusalemista.
9 Anih loe ampa mah sak ih hmuen baktih toengah, Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä oli tehnyt.
10 To nathuem ah Babylon siangpahrang Nebuchadnezzar ih tamnanawk loe caeh o moe, Jerusalem vangpui to takui o.
Siihen aikaan Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin palvelijat tulivat Jerusalemiin, ja kaupunki saarrettiin.
11 Anih ih angraengnawk mah takui o li naah, Nebuchanezzar loe vangpui thungah akunh.
Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, ryntäsi kaupunkiin, hänen palvelijainsa saartaessa sitä.
12 Judah siangpahrang Jehoiachin loe, angmah ih amno, tamnanawk, angmah ih angraengnawk, a toksah kaminawk hoi nawnto Babylon siangpahrang khaeah caeh; Babylon siangpahrang loe siangpahrang ah ohhaih saning tazetto naah, Jehoiachin to naeh moe, thong pakhrak.
Niin Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle äitineen ja palvelijoineen, päällikköineen ja hoviherroineen. Ja Baabelin kuningas otti hänet vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.
13 Angraeng mah taphong ih baktih toengah, Angraeng im hoi siangpahrang im ih hmuenmaenawk to Nebuchadnezzar mah lak boih; Angraeng im hanah Israel siangpahrang Solomon mah sui hoiah sak ih laom sabaenawk to paro pae boih.
Ja hän vei pois sieltä kaikki Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteet, ja hän rikkoi kaikki kultakalut, jotka Israelin kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin. Tapahtui, niinkuin Herra oli puhunut.
14 Jerusalem ih kaminawk boih, angraengnawk boih, misahoih kaminawk boih, bantok sah thaih kaminawk hoi sum tok sah thaih kaminawk boih, sangqum boihah kami sang hato tamna ah a caeh haih; prae thung ih kamtang koek kaminawk khue ni a caehtaak.
Ja hän vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki päälliköt ja kaikki sotaurhot, kymmenentuhatta pakkosiirtolaista, ja kaikki sepät ja lukkosepät; ei jäänyt jäljelle muita kuin maakansan köyhät.
15 Nebuchadnezzar mah siangpahrang Jehoiachin, siangpahrang ih amno hoiah a zunawk, angmah ih angraengnawk hoi prae thung ih thacak kaminawk to Jerusalem hoi Babylon ah misong ah caeh haih boih.
Hän siirsi Joojakinin vankina Baabeliin; samoin hän vei kuninkaan äidin, kuninkaan puolisot ja hänen hoviherransa sekä muut maan mahtavat pakkosiirtolaisina Jerusalemista Baabeliin,
16 Babylon siangpahrang mah, thacak moe, misatuh thaih kami sang sarihto, bantok sah kop kami hoi sum tok sah kop kami sangto a caeh haih.
niin myös kaikki sotilaat, luvultaan seitsemäntuhatta, sepät ja lukkosepät, luvultaan tuhat, kaikki sotaan harjaantuneita urhoja. Ne Baabelin kuningas vei pakkosiirtolaisina Baabeliin.
17 Babylon siangpahrang mah, Jehoiachin ampa ih amnawk Mattaniah to anih zuengah siangpahrang ah suek moe, anih ih ahmin to Zedekiah, tiah athlaeng pae.
Mutta Baabelin kuningas asetti hänen setänsä Mattanjan kuninkaaksi hänen sijaansa ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.
18 Zedekiah siangpahrang ah oh amtong naah, saning pumphaeto pacoeng, saningto oh boeh; anih loe Jerusalem ah saning hatlaito siangpahrang ah oh; anih amno ih ahmin loe Libnah ah kaom, Jeremiah canu Hamutal.
Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
19 Siangpahrang loe Jehoiakim mah sak ih baktih toengah, anih mah doeh Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.
20 Judah kaminawk hoi Jerusalem ih kaminawk to angmah hmaa hoiah va ving ai karoek to, Angraeng palungphuihaih nihcae nuiah oh. To pacoengah Zedekiah mah Babylon siangpahrang to tuk.
Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.
