2 Siangpahrang 2
1 Angraeng mah Elijah to takhi kamhae hoi van ah lak tom naah, Elijah loe Elisha hoi nawnto Gilgal ah caeh.
Niin tapahtui, kuin Herra tahtoi Elian tuulispäässä ottaa ylös taivaasen, kävivät Elia ja Elisa Gilgalissa.
2 Elijah mah Elisha khaeah, Angraeng mah Bethel ah ang patoeh pongah, Nang loe hae ah om ah, tiah a naa. Toe Elisha mah, Angraeng loe hing moe, nang na hing pongah, nang hae kang caehtaak mak ai, tiah a naa. To pongah nihnik loe Bethel ah nawnto caeh hoi tathuk.
Ja Elia sanoi Elisalle: istus tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Beteliin. Mutta Elisa sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja he tulivat alas Beteliin.
3 Bethel vangpui ah kaom tahmaa ih caanawk mah Elisha khaeah caeh o moe, anih khaeah, Vaihniah Angraeng mah nang khae hoiah na angraeng to la ving tih boeh, tito na panoek maw? tiah a naa o. Elisha mah, Ue, ka panoek; toe kamongah om oh, tiah a naa.
Silloin kävivät prophetain pojat, jotka Betelissä olivat, Elisan tykö ja sanoivat hänelle: tiedätkös Herran tänäpänä ottavan sinulta pois isäntäs sinun pääs päältä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän, olkaat ääneti!
4 Elijah mah anih khaeah, Angraeng mah Jeriko vangpui ah ang patoeh pongah, nang loe hae ah om ah, tiah a naa. To naah anih mah, Angraeng loe hing moe, nang doeh na hing pongah, nang hae kang caehtaak mak ai, tiah a naa. To pongah nihnik loe Jeriko vangpui ah nawnto caeh hoi.
Ja Elia sanoi hänelle: Elisa, viivys tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Jerihoon. Hän sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja niin he tulivat Jerihoon.
5 Jeriko vangpui ah kaom tahmaa ih caanawk loe Elisha khaeah caeh o moe, Vaihniah nang khae hoiah Angraeng mah na angraeng to la ving tih boeh, tito na panoek maw? tiah a naa o. Anih mah, Ue, ka panoek; toe kamongah om oh, tiah a naa.
Niin tulivat prophetain pojat, jotka Jerihossa olivat, Elisan tykö ja sanoivat hänelle: tiedätkös Herran tänäpänä ottavan sinulta pois isäntäs sinun pääs päältä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän, olkaat ääneti!
6 Elijah mah anih khaeah, Angraeng mah Jordan ah ang patoeh pongah, nang loe hae ah om ah, tiah a naa. Anih mah tahmaa khaeah, Angraeng loe hing moe, nang doeh na hing pongah, nang hae kang caehtaak mak ai, tiah a naa. Nihnik loe nawnto caeh hoi.
Ja Elia sanoi hänelle: istus tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Jordaniin. Hän sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja he kävivät molemmin.
7 Tahmaa ih caa quipangatonawk loe caeh o moe, kangthla hoiah khet hanah angdoet o; Elijah hoi Elisha loe Jordan vapui taengah angdoet hoi.
Mutta viisikymmentä miestä prophetain pojista meni pois ja jäivät kauvas seisomaan heidän kohdallansa; vaan he seisoivat ynnä Jordanin tykönä.
8 Elijah mah kahni to lak moe, zaeng pacoengah, tui to a boh; to naah tui to banqoi bantang amkhoih; to pacoengah nihnik loe saoeng ah caeh baktiah caeh hoi.
Niin otti Elia hameensa ja kääri kokoon, ja löi veteen, ja vesi hajosi molemmille puolille, niin että he molemmat kävivät kuivina sen lävitse.
9 Tui angkaat hoi pacoengah Elijah mah Elisha khaeah, Angraeng mah nang khae hoi kai na la ving ai naah, timaw kang sak pae han, tiah a dueng. To naah Elisha mah, na pakhra alet hnetto ka nuiah om nasoe, tiah a naa.
Ja kuin he tulivat ylitse, sanoi Elia Elisalle: ano, mitä minun pitää sinulle tekemän, ennenkuin minä otetaan pois sinulta. Elisa sanoi: että kaksi osaa hengestäs olis minun kanssani.
10 Elijah mah, Nang loe karai parai hmuen ni nang hnik; toe nang khae hoi kai lak nathuem ah kai nang hnuk nahaeloe, na hak tih; nang hnuh ai nahaeloe na hak mak ai, tiah a naa.
Hän sanoi: sinä olet anonut kovaa asiaa; mutta kuitenkin, jos näet minun kuin minä sinulta otetaan pois, se tapahtuu niin sinulle, mutta jos et näe, niin ei se tapahdu.
11 Nihnik loe caeh hoi moe, lok apaeh hoi li naah, khenah, hmai hrang lakok hoi hmai hrang to poek ai pui hoiah amtueng moe, nihnik to tapraek ving; Elijah loe takhi kamhae hoiah van ah caeh tahang.
Ja tapahtui kuin he ynnä kävivät ja puhuivat keskenänsä, katso, niin tulivat tuliset vaunut tulisten hevosten kanssa ja eroittivat heidät toinen toisestansa. Ja Elia meni ylös tuulispäässä taivaasen.
12 Elisha mah hnuk naah, Kampa, kampa, Israelnawk ih hrang lakok hoi hrang angthueng kaminawk, tiah a hangh. To pacoeng hoi loe Elijah to hnu let ai boeh; to naah angmah ih kahni to lak moe, hnetto ah asih.
Mutta Elisa näki sen ja huusi: minun isäni, minun isäni, Israelin vaunu ja hänen ratsasmiehensä! ja ei häntä enää nähnyt. Ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahtia,
13 Elijah khae hoi kakrah kahni to anih mah lak moe, amlaem let pacoengah, Jordan vapui taengah angdoet;
Ja otti Elian hameen ylös, joka häneltä pudonnut oli, palasi ja seisoi Jordanin rannalla;
14 Elijah khae hoi kakrah kahni to anih mah lak moe, tui to a boh pacoengah, Elijah ih Angraeng Sithaw naa ah maw na oh? tiah thuih. Tui to a boh naah, banqoi bantang amkhoih, to pacoengah anih loe caeh.
Ja otti Elian hameen, joka häneltä pudonnut oli, löi veteen ja sanoi: kussa on nyt Herra Elian Jumala? ja löi veteen, niin vesi hajosi molemmille puolille, ja Elisa kävi ylitse.
15 Anih toepkung Jeriko vangpui ah kaom tahmaa caanawk mah anih to hnuk o naah, Elisha nuiah Elijah ih pakhra oh boeh, tiah thuih o. Nihcae loe anih to hnuk hanah caeh o moe, a hmaa ah long ah akuep o.
Kuin prophetain pojat, jotka toisella puolella Jerihossa olivat, näkivät hänen, sanoivat he: Elian henki lepää Elisan päällä, ja kävivät häntä vastaan ja kumarsivat maahan asti,
16 Nihcae mah Elisha khaeah, Khenah, na tamna kaicae loe thacak kami quipangato ka tawnh o; nihcae loe caeh o nasoe loe na angraeng to pakrong o nasoe; Angraeng ih Muithla mah anih to lak moe, mae nuiah maw, to tih ai boeh loe azawn ah maw suem khoe doeh om tih, tiah a naa o. Elisha mah, Patoeh o hmah, tiah a naa.
Ja sanoivat hänelle: katso, sinun palvelioissas on viisikymmentä vahvaa miestä, anna heidän mennä etsimään isäntääsi, jos Herran henki on ottanut hänen ja heittänyt jollekulle vuorelle, taikka johonkuhun laaksoon. Hän sanoi: älkäät antako mennä!
17 Toe to kaminawk mah angaek thai han ai ah hnik o khruek pongah, anih mah, Patoeh oh, tiah a naa. To pongah nihcae mah kami quipangato patoeh o; nihcae mah ni thumto thung pakrong o, toe hnu o ai.
Mutta he vaativat häntä siihenasti, että hän häpesi, ja sanoi: antakaat mennä! Ja he lähettivät matkaan viisikymmentä miestä, ja he etsivät kolme päivää ja ei löytäneet häntä,
18 Nihcae Jeriko vangpui ah Elisha khaeah amlaem o let naah, anih mah nihcae khaeah, Caeh o hmah, tiah kang thuih o na ai maw, tiah a naa.
Ja tulivat jälleen hänen tykönsä, ja hän asui Jerihossa; ja hän sanoi heille: enkö minä sanonut teille, ettei teidän pitänyt menemän?
19 Avang thung kaom kaminawk mah Elisha khaeah, Khenah, ka angraeng nang mah na hnuk baktih toengah, hae vangpui loe khosak hanah hoih parai; toe tui hoih ai pongah, long doeh hoih thai ai, tiah a naa o.
Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: katso, tässä kaupungissa on hyvä asua, niinkuin meidän herramme näkee; mutta vesi on paha ja maa hedelmätöin.
20 Anih mah, Boengloeng khangtha thungah paloi to thaeng oh loe, kai khaeah na sin oh, tiah a naa. To pongah nihcae mah anih hanah sinh pae o.
Hän sanoi: tuokaat minulle uusi astia ja pankaat suolaa siihen! Ja he toivat sen hänelle.
21 Anih loe vacong ohhaih bangah caeh moe, paloi to a haeh, to pacoengah loe Angraeng mah, Hae tui hae caak han ka hoisak boeh, vaihi hoi kamtong kami dueh mak ai ueloe, long doeh hoih ai ah om mak ai boeh, tiah a naa.
Niin hän meni ulos vesihuokoin tykö ja heitti suolaa niihin, sanoen: näin sanoo Herra: minä olen tämän veden parantanut, ei kuolema, taikka hedelmättömyys pidä heistä tästedes tuleman.
22 To pongah Elisha mah thuih ih lok baktih toengah, vaihni ni khoek to tui to caak hanah hoih boeh.
Niin parani vesi tähän päivään asti Elisan sanan jälkeen, jonka hän puhui.
23 Elisha loe to ahmuen hoi Bethel ah caeh tahang, loklam caeh li naah, thendoengnawk vangpui thung hoiah angzoh o moe, anih hanah, Lu angmuilum kami, caeh tahang ah, lu angmuilum kami, caeh tahang ah, tiah pahnui o thuih.
Ja hän meni sieltä ylös Beteliin, ja hänen mennessänsä tiellä, tulivat pienet pojat kaupungista ja pilkkasivat häntä, sanoen hänelle: tule ylös paljaspää, tule ylös paljaspää!
24 Anih loe hnukbangah angqoi moe, nihcae to khet pacoengah, Angraeng ih ahmin hoiah to kaminawk to tangoeng thuih; to naah taw ih taqom amno hnetto angzoh moe, thendoeng quipalito pacoeng, hnetto kaek boih.
Ja hän käänsi itsensä, ja kuin hän heidät näki, kirosi hän heitä Herran nimeen. Niin tuli kaksi karhua metsästä ja repeli heistä kaksi poikaa viidettäkymmentä kuoliaaksi.
25 Anih loe to ahmuen hoiah Karmel mae ah caeh tahang poe moe, to ahmuen hoiah Samaria vangpui ah amlaem let.
Sieltä hän meni Karmelin vuorelle, ja palasi sieltä sitten Samariaan.
