2 Dungkrhoekhaih 36
1 To pacoengah prae kaminawk mah Josiah capa Jehoahaz to lak o moe, ampa zuengah Jerusalem ah siangpahrang ah suek o.
Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan Jerusalemiin.
2 Jehoahaz siangpahrang ah oh amtong naah saning pumphae thumto oh boeh; anih mah Jerusalem to khrah thumto thung uk.
Kolmen vuotinen kolmattakymmentä oli Joahas tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa.
3 Izip siangpahrang mah angraeng tangkhang hoi anghumsak tathuk moe, Judah khaeah sumkanglung talent cumvaito hoi sui talent maeto tamut ah paeksak.
Sillä Egyptin kuningas pani hänen pois Jerusalemista, ja sakotti maan sataan leiviskään hopiaa ja leiviskään kultaa.
4 Izip siangpahrang mah Jehoahaz ih amnawk Eliakim to Judah hoi Jerusalem ah siangpahrang ah suek moe, Eliakim to Jehoiakim, tiah ahmin to paek. Toe Neko mah Eliakim ih amya Jehoiakim to Izip prae ah caeh haih.
Ja Egyptin kuningas teki Eliakimin hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Mutta Neko otti hänen veljensä Joahaksen ja vei Egyptiin.
5 Jehoiakim siangpahrang toksak amtong naah saning pumphae pangato oh boeh; anih mah Jerusalam to saning hatlaito thung uk: anih loe angmah ih Angraeng Sithaw hmaa ah kahoih ai hmuen to sak.
Viiden vuotinen kolmattakymmentä oli Jojakim tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä.
6 To pongah Babylon siangpahrang Nebukhadnezzar mah caeh moe, Babylon ah hoih hanah, anih to sumqui hoiah pathlet.
Ja Nebukadnetsar Babelin kuningas meni häntä vastaan, ja sitoi hänen kaksilla vaskikahleilla viedäksensä Babeliin.
7 Nebukhednazar loe Angraeng imthung ih laom sabaenawk to lak moe, angmah ih tempul thungah suek.
Ja Nebukadnetsar vei muutamia Herran huoneen astioita Babeliin ja pani ne templiinsä Babelissa.
8 Jehoiakim siangpahrang ah oh nathung, a sak ih hmuennawk, a sak ih panuet thok hmuennawk hoi a poekhaih palungthinnawk boih loe Israel hoi Judah siangpahrangnawk ih cabu thungah tarik o. To pacoengah a capa Jehoiachin mah anih zuengah prae to uk.
Mitä muuta Jojakimista sanomista on, ja hänen kauhistuksistansa, jotka hän teki ja hänessä löydetty oli: katso, ne ovat kirjoitetut Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Ja hänen poikansa Jojakin tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
9 Jehoiachin siangpahrang ah oh amtong naah saning tazetto oh boeh; anih mah Jerusalem to khrah thumto pacoeng, ni hato thung uk; anih loe Angraeng mikhnukah kasae hmuen to sak.
Kahdeksan vuotinen oli Jojakin tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta ja kymmenen päivää Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran edessä.
10 Saning boeng tom naah loe, Nebukhadnezzar siangpahrang mah kami patoeh moe, anih to Babylon ah hoih sak, Angraeng imthung ih atho kana laom sabaenawk boih to sinsak moe, Jehoiachin ih amnawk Zedekiah to Judah hoi Jerusalem ukkung siangpahrang ah suek.
Kuin vuosi kulunut oli, lähetti Nebukadnetsar ja antoi tuoda hänen Babeliin, kallisten Herran huoneen astiain kanssa, ja teki Zidkian hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.
11 Zedekiah siangpahrang ah oh tangsuek naah, saning pumphaeto pacoeng, saningto oh boeh; anih mah Jerusalem to saning hatlaito thung uk.
Yhden vuotinen kolmattakymmentä oli Zidkia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa,
12 Anih loe angmah ih Angraeng Sithaw mikhnukah kahoih ai hmuen to sak, Angraeng ih pakha thung hoi lokthuikung tahmaa Jeremiah hmaa ah a poekhaih to pahnaem ai.
Ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä ja ei nöyryyttänyt itsiänsä prophetan Jeremian edessä, joka puhui Herran suusta.
13 Sithaw ih ahmin hoiah lokkamhaih sah pae kami, Nebukhadnezzar doeh anih mah misa angthawk thuih; anih loe tahnong amtaksak moe, palung doeh thah parai pongah, Israel Angraeng Sithaw khaeah amlaem ai.
Hän luopui myös Nebukadnetsarista Babelin kuninkaasta, joka häntä Jumalan kautta vannottanut oli, ja tuli uppiniskaiseksi ja kovetti sydämensä, niin ettei hän ollenkaan tahtonut itsiänsä kääntää Herran Israelin Jumalan tykö.
14 Kalen koek qaimanawk hoi prae kaminawk boih doeh, Sithaw panoek ai kaminawk baktih toengah panuet thok zaehaih to sak o; Angraeng angmah Jerusalem ah ciimsak ih Angraeng ih im to amhnong o sak.
Ja kaikki pappein päämiehet ja kansa tekivät myös syntiä suuresti kaikkinaisten pakanain kauhistusten jälkeen, ja saastuttivat Herran huoneen, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.
15 Anih ampanawk ih Angraeng Sithaw mah angmah ih kaminawk hoi a ohhaih ahmuen to tahmen pongah, khawnthaw ah angthawk moe, angmah ih laicaehnawk patohhaih rang hoiah lok a thuih pae langlacadoeh,
Ja Herra heidän isäinsä Jumala lähetti heidän tykönsä varhain ja usiasti sanansa saattajain kautta; sillä hän armahti kansansa ja majansa päälle.
16 Sithaw ih laicaehnawk to pahnuih o thuih, a thuih ih loknawk to tidoeh sah pae o ai, anih ih tahmaanawk to pacaekthlaek pae o pongah, angmah ih kaminawk nuiah boeng thai ai Angraeng palungphui to phak.
Mutta he pilkkasivat Jumalan lähetyssanoja, ja katsoivat hänen sanansa ylön, ja häpäisivät hänen prophetaitansa, siihenasti että Herran viha kasvoi hänen kansansa päälle, niin ettei heillä enää parannusta ollut.
17 To pongah nihcae tuk hanah Khaldea siangpahrang to kawk pae; anih mah a caa thendoengnawk to hmuenciim ah sumsen hoiah hum pae; thendoeng, tangla, nongpa mitong hoi nongpata mitongnawk doeh pathlung ai; Sithaw mah nihcae boih Nebukhadnezzar ban ah paek.
Niin hän saatti heidän ylitsensä Kaldealaisten kuninkaan, ja hän antoi tappaa heidän nuorukaisensa miekalla heidän pyhänsä huoneessa, eikä armahtanut nuorukaisia eli neitseitä, taikka vanhoja eli ijällisiä isiä; kaikki antoi hän hänen käteensä.
18 Sithaw imthung ih laom sabaenawk boih, kathoeng doeh kalen doeh, Angraeng im ih hmuennawk, siangpahrang hoi angmah angraengnawk ih hmuennawk boih Babylon ah sinh pae king.
Ja kaikki Jumalan huoneen astiat, suuret ja pienet, ja Herran huoneen tavarat, kuninkaan ja hänen päämiestensä tavarat: ne kaikki vei hän pois Babeliin.
19 Nihcae mahg Sithaw im to hmai hoiah thlaek o moe, Jerusalem sipae to phraek o; siangpahrang imnawk boih doeh hmai hoiah thlaek pae o; atho kaom to ih laom sabaenawk to paro pae o boih.
Ja he polttivat Jumalan huoneen ja kukistivat Jerusalemin muurin, ja kaikki heidän koriat huoneensa poltettiin tulella, niin että kaikki heidän kalliit kalunsa hukutettiin.
20 Sumsen hoi loih kaminawk to Babylon ah hoih o moe, Persia prae ukhaih pha ai karoek to, siangpahrang hoi a capanawk ih tamna ah oh o.
Ja ne, jotka olivat miekalta päässeet, vietiin Babeliin; ja he olivat hänen ja hänen poikainsa orjat, siihenasti että Persian valtakunta hallitsi.
21 Israel prae mah anghoehaih hoi Sabbath ni to patoh hanah, Jeremiah mah thuih ih Angraeng ih lok baktih toengah, saning quisarihto akoep ai karoek to prae thungah kami angqai krangah ohhaih atue thungah ni Sabbath ni to zah o.
Että täytettäisiin Herran sana, puhuttu Jeremian suun kautta, ja siihenasti sai maa kyllä sabbatinsa; sillä koko hävityksen aikana oli lepo, siihenasti kuin seitsemänkymmentä ajastaikaa täytettiin.
22 Persia siangpahrang Cyrus angraenghaih saningto haih naah, Jeremiah mah thuih ih Angraeng ih lok to akoep hanah, Angraeng mah Persia siangpahrang Cyrus ih palungthin to pahruek pae; anih mah prae thung boih ah lok to taphong moe, hae tiah ca tarik,
Mutta ensimäisenä Persian kuninkaan Koreksen vuonna, (että täytettäisiin Herran sana, sanottu Jeremian suun kautta), herätti Herra Koreksen Persian kuninkaan hengen, että hän antoi kuuluttaa koko valtakunnassansa, niin myös kirjoitusten kautta, ja sanoi:
23 Persia siangpahrang Cyrus mah, Van ih Angraeng Sithaw mah long nui ih prae boih hae kai hanah paek boeh; Judah prae, Jerusalem ah, Anih han im sak pae hanah kai hae ang suek boeh. Anih loe angmah ih kami ah kaom nangcae khae boih ah oh, Judah prae ah caeh tahang han koeh kaminawk loe angmah ih Angraeng Sithaw mah om thui nasoe, tiah a naa.
Näin sanoo Kores Persian kuningas: Herra taivaan Jumala on antanut minulle kaikki valtakunnat maalla, ja on käskenyt minun rakentaa hänellensä huoneen Jerusalemissa, joka on Juudassa. Kuka nyt on teidän seassansa kaikesta hänen kansastansa? Herra hänen Jumalansa olkoon hänen kanssansa, ja hän menköön sinne ylös!
