2 Dungkrhoekhaih 35
1 Josiah mah Jerusalem ah Angraeng khaeah misong loihaih poih to sak; loihhaih poih ah tuucaa to khrah tangsuek haih, ni hatlai palito naah a boh.
Sitten Joosia vietti Jerusalemissa pääsiäistä Herran kunniaksi. Pääsiäislammas teurastettiin ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä.
2 Qaimanawk to angmacae toksakhaih ahmuen ah ohsak moe, Angraeng im ah toksak hanah nihcae to thapaek.
Hän asetti papit heidän palvelustehtäviinsä ja rohkaisi heitä palvelemaan Herran temppelissä.
3 Angraeng khaeah ciimcai moe, Israel caanawk boih patukkung, Levi acaengnawk khaeah, kaciim thingkhong to Israel siangpahrang David capa Solomon mah sak ih im thungah suem oh; kaciim thingkhong to palaeng hoi apu o hmah; angmah ih kami Israelnawk hoi na Angraeng Sithaw ih tok to sah oh.
Ja hän sanoi leeviläisille, jotka opettivat kaikkea Israelia ja jotka olivat pyhitetyt Herralle: "Pankaa pyhä arkki temppeliin, jonka Salomo, Daavidin poika, Israelin kuningas, on rakentanut; ei teidän enää tarvitse kantaa sitä olallanne. Palvelkaa nyt Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia.
4 Israel siangpahrang David hoi a capa Solomon mah nangmacae acaeng acaeng ah toksak hanah ca ang tarik pae o ih baktih toengah toksak amsak oh.
Valmistautukaa perhekunnittain, osastojenne mukaan, Daavidin, Israelin kuninkaan, määräyksen ja hänen poikansa Salomon käskykirjan mukaan,
5 Prae thung ih kaminawk, nam panawk ih nawkamya hoi Levi acaeng maeto boih mah sak han koi tok to pazet oh loe, hmuenciim ah angdoe oh.
ja asettukaa pyhäkköön veljienne, rahvaan, perhekuntaryhmien mukaan, niin että jokaista ryhmää kohden on yksi leeviläisten perhekuntaosasto.
6 Loihhaih tuucaanawk to bop oh, nangmacae hoi nangmacae to ciimcai oh, Angraeng mah Mosi khaeah paek ih lok baktih toengah, nam nawkamyanawk mah poih sak o hanah thui pae oh, tiah a naa.
Niin teurastakaa pääsiäislammas ja pyhittäytykää ja valmistakaa se veljillenne, tehdäksenne Herran sanan mukaan, joka on puhuttu Mooseksen kautta."
7 Loihhaih poihkung ah angzo kaminawk boih to pacah hanah, Josiah siangpahrang mah angmah ih tuucaa hoi maeh sing thumto paek, maitaw tae sang thumto doeh paek bae vop.
Ja Joosia antoi rahvaalle anniksi pikkukarjaa, karitsoita ja vohlia, kolmekymmentä tuhatta luvultaan, kaikki pääsiäisuhreiksi kaikille saapuvilla oleville, ja kolmetuhatta raavasta, kaikki nämä kuninkaan omaisuutta.
8 Angmah ih angraengnawk, qaimanawk hoi Levi acaengnawk mah doeh palunghuemhaih hoiah paek o toeng; Hilkiah, Zekariah, Jehiel hoi Sithaw im ukkungnawk mah, loihhaih poih sak hanah qaimanawk khaeah, tuu hoi maeh sang hnet, cumvai tarukto, maitaw tae cumvai thumto paek o.
Ja hänen päämiehensä antoivat vapaaehtoisesti annin kansalle, papeille ja leeviläisille. Hilkia, Sakarja ja Jehiel, Jumalan temppelin esimiehet, antoivat papeille pääsiäisuhreiksi kaksituhatta kuusisataa karitsaa, niin myös kolmesataa raavasta.
9 Levi acaengnawk thungah kalen koek, Konaniah, Shemaiah, Nethanel, Hashabiah, Jeiel, Jozabad hoi nawkamyanawk mah doeh, loihhaih poih sak hanah tuucaa hoi maeh sang pangato, maitaw tae cumvai pangato paek o toeng.
Ja Koonanja, Semaja ja hänen veljensä Netanel, sekä Hasabja, Jegiel ja Joosabad, leeviläisten päämiehet, antoivat antina leeviläisille pääsiäisuhreiksi viisituhatta karitsaa ja viisisataa raavasta.
10 Siangpahrang lokpaekhaih baktih toengah, qaimanawk loe toksak hanah angmacae angdoethaih ahmuen ah angdoet o, Levi acaengnawk doeh angmacae ih tok to sak o.
Näin järjestettiin jumalanpalvelus. Ja papit asettuivat paikoilleen ja samoin leeviläiset osastoittain, niinkuin kuningas oli käskenyt.
11 Loihhaih poih sak hanah tuucaanawk to boh o; qaimanawk mah athii to haeh o moe, Levi acaengnawk mah ahin to khok o.
Sitten teurastettiin pääsiäislammas, ja papit vihmoivat veren, jonka olivat ottaneet leeviläisten käsistä; ja leeviläiset nylkivät nahan.
12 Mosi ih cabu thungah tarik ih lok baktih toengah, imthung takoh maeto mah Angraeng khaeah hmai angbawnhaih paek hanah, moi hoi maitaw tae to kalah ah pahoe pae o.
Mutta he panivat syrjään polttouhrikappaleet, antaakseen ne rahvaalle perhekuntaryhmittäin, uhrattaviksi Herralle, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen kirjassa; samoin he tekivät myös raavaille.
13 Sakzong ih daan baktih toengah loihhaih poihkung ah boh ih tuu moinawk to hmai pakhaem o; kalah ciimcai moinawk loe long laom, laom pui hoi camphaek laom hoiah thongh o moe, kaminawk hanah karangah pazet o.
Ja he paistoivat tulella pääsiäislampaan säädetyllä tavalla; mutta pyhät lahjat he keittivät padoissa, ruukuissa ja vadeissa ja veivät ne kiiruusti rahvaalle.
14 To tiah a sak o pacoengah angmacae hoi qaimanawk hanah thongh o; Aaron ih caa qaimanawk loe hmai angbawnhaih hoi moithawk angbawnhaih to khoving khoek to a sak o; Levi acaengnawk loe angmacae han hoi Aaron ih caa qaimanawk hanah to tiah toksak pae o.
Sitten he valmistivat itsellensä ja papeille, sillä papit, Aaronin pojat, olivat yöhön saakka uhraamassa polttouhria ja rasvoja; sentähden leeviläiset valmistivat itsellensä ja papeille, Aaronin pojille.
15 David hoi siangpahrang ih tahmaa, Asaph, Heman, Jeduthun mah sak ih baktih toengah, ampui Levi acaengnawk mah hmuen to sak pae o boeh pongah, Asaph ih acaeng laasah kaminawk loe angmacae ih ahmuen ah oh o; khongkha toep kaminawk loe angmacae ih tok to caeh o taak ai, khongkha to toep o boih; angmacae ih nawkamya Levi acaengnawk mah nihcae han kangaih tok to sak pae o.
Ja veisaajat, Aasafin pojat, olivat paikoillansa, niinkuin Daavid, Aasaf, Heeman ja Jedutun, kuninkaan näkijä, olivat määränneet, niin myös ovenvartijat jokaisella portilla; heidän ei ollut lupa lähteä palveluksestaan, vaan heidän leeviläiset veljensä valmistivat heille.
16 To pongah Josiah siangpahrang mah thuih ih lok baktih toengah, loihhaih poih to a sak o, Angraeng ih hmaicam nuiah hmai angbawnhaih sak hanah, to na niah Angraeng ih tok to sak o roep.
Näin järjestettiin kaikki Herran palvelus sinä päivänä, pääsiäisen vietto ja polttouhrien uhraaminen Herran alttarilla, niinkuin kuningas Joosia oli käskenyt.
17 To ah kaom Israel caanawk loe loihhaih poih to sak o moe, taeh thuh ai ih takaw caakhaih poih doeh ni sarihto thung a sak o.
Näin viettivät saapuvilla olevat israelilaiset sinä aikana pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää.
18 Tahmaa Samuel dung ah Israel prae thungah to baktih loihhaih poih to sah o vai ai; mi kawbaktih Israel siangpahrang mah doeh Josiah baktiah, loihhaih poih to qaimanawk, Levi acaengnawk, Judah kaminawk, Israel kaminawk, Jerusalem ah kaom kaminawk hoi nawnto sah vai ai.
Sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty Israelissa profeetta Samuelin ajoista asti; sillä ei kukaan Israelin kuninkaista ollut viettänyt semmoista pääsiäistä, kuin nyt viettivät Joosia, papit ja leeviläiset, koko Juuda ja saapuvilla olevat israelilaiset sekä Jerusalemin asukkaat.
19 Hae loihhaih poih loe Josiah siangpahrang ah ohhaih saning hatlai tazetto naah sak o.
Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin tämä pääsiäinen.
20 Josiah mah im to sak pacoengah, Izip siangpahrang Neko loe Euphrates vapui taeng ih Karkhemish vangpui to tuk hanah angzoh, Josiah siangpahrang loe Neko to pakaa hanah caeh.
Kaiken tämän jälkeen, sittenkuin Joosia oli pannut kuntoon temppelin, lähti Neko, Egyptin kuningas, sotimaan Karkemista vastaan, joka on Eufratin varrella; ja Joosia meni häntä vastaan.
21 Izip siangpahrang mah, Aw Judah siangpahrang, nang hoi kai salakah tih angzoeh angaekhaih maw oh? Vaihniah nang tuk hanah kang zo ai, ka misa imthung takoh ni tuk hanah kang zoh; Angraeng mah karangah misatuk hanah ang thuih boeh: kai hoi nawnto kaom Angraeng to tavet hmah, anih mah dan na paek moeng tih, tiah laicaeh patoeh moe, a thuisak.
Niin Neko lähetti sanansaattajat hänen luokseen ja käski sanoa: "Mitä sinulla on tekemistä minun kanssani, Juudan kuningas? Enhän minä nyt tule sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, joka on sodassa minun kanssani, ja Jumala on käskenyt minua kiiruhtamaan. Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua."
22 Toe Josiah mah angqoi taak ai; Neko mah thuih ih Angraeng ih lok to tahngai ai; misatuk hanah minawk kalah baktiah angsak moe, Meggido azawn ah misatuk hanah a caeh.
Mutta Joosia ei väistänyt häntä, vaan pukeutui tuntemattomaksi taistellakseen häntä vastaan, eikä kuullut Nekon sanoja, jotka kuitenkin tulivat Jumalan suusta. Niin hän meni taistelemaan Megiddon tasangolle.
23 Misa angtuk o naah kalii kah kop kaminawk mah Josiah siangpahrang to kah o; to naah anih mah a tamnanawk khaeah, Karangah na caeh o haih lai ah; kai loe kanung parai ahmaa ka caak boeh, tiah a naa.
Mutta ampujat ampuivat kuningas Joosiaa; ja kuningas sanoi palvelijoillensa: "Viekää minut pois, sillä minä olen pahasti haavoittunut".
24 To pongah a tamnanawk mah hrangleeng thung hoiah lak o moe, hrangleeng kalah maeto nuiah phawh o; anih to Jerusalem ah caeh o haih moe, to ah duek; ampanawk ih taprong maeto ahmuen ah anih to aphum o. Judah hoi Israel kaminawk boih mah anih to qah o haih.
Niin hänen palvelijansa siirsivät hänet sotavaunuista ja panivat hänet hänen toisiin vaunuihinsa ja kuljettivat hänet Jerusalemiin. Ja hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautoihin. Ja koko Juuda ja Jerusalem surivat Joosiaa.
25 Jeremiah mah Josiah to qah haih; vaihni ni khoek to laasah nongpata hoi nongpanawk mah Josiah qahhaih laa to sak o pongah, Israel prae thungah Israel caanawk ih atawk maeto ah oh; to kawng to qahhaih cabu thungah tarik o.
Ja Jeremia sepitti itkuvirren Joosiasta. Ja kaikki laulajat ja laulajattaret ovat itkuvirsissään puhuneet Joosiasta aina tähän päivään asti; ja nämä ovat tulleet yleisiksi Israelissa. Katso, ne ovat kirjoitettuina "Itkuvirsissä".
26 Josiah siangpahrang ah oh nathung sak ih hmuennawk, a sak ih kahoih hmuennawk loe Angraeng ih lok cabu thungah tarik ih baktih toengah,
Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja hänen hurskaista teoistansa, joita hän teki sen mukaan, kuin on kirjoitettuna Herran laissa,
27 a toksakhaih amtonghaih hoi boeng khoek to, Israel hoi Judah siangpahrangnawk ih cabu thungah tarik o.
hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa.
