2 Dungkrhoekhaih 33
1 Manasseh loe siangpahrang ah oh naah saning hatlai hnetto ni oh vop; anih mah Jerusalem to saning quipangato uk.
Manasse oli kahdentoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentä viisi vuotta.
2 Angraeng mah Israel kaminawk hmaa ah vah pae phaeng ih, Sithaw panoek ai kaminawk mah sak o ih panuet thok hmuennawk baktiah, Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to a sak.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niiden kansain kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.
3 Ampa Hezekiah mah phraek tangcae hmuensangnawk to a sak let; Baal bokhaih hmaicamnawk to a sak let moe, Asherah thingnawk to a tling let; van ih cakaehnawk hmaa ah akuep o moe, a bok o.
Hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli kukistanut, pystytti alttareja baaleille, teki aseroja ja kumarsi ja palveli kaikkea taivaan joukkoa.
4 Angraeng mah, Jerusalem ah Ka hmin om poe tih, tiah thuih ih ahmuen, Angraeng imthung ah kadueh sithaw bokhaih hmaicamnawk to a sak.
Hän rakensi alttareja myös Herran temppeliin, josta Herra oli sanonut: "Jerusalemissa on minun nimeni oleva iankaikkisesti".
5 Angraeng ih longhma hnetto ahmuen ah doeh, cakaehnawk hanah hmaicamnawk to a sak pae.
Hän rakensi alttareja kaikelle taivaan joukolle Herran temppelin molempiin esipihoihin.
6 Hinnom capa ih azawn ah a capanawk to hmai angbawnhaih ah a paek; atue pakoep moe, angzo han koi hmuen to a khet, lung aahhaih, miklet khethaih, kadueh pakhra kawkhaih, taqawk hoi mauih akun thaihaih hmuennawk doeh a sak. Angraeng palungphuisak hanah a mikhnukah kasae hmuennawk to a sak.
Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi Ben-Hinnomin laaksossa, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja velhoutta ja hankki itsellensä vainaja-ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.
7 Sithaw mah David hoi a capa Solomon khaeah, Israel acaengnawk boih thungah, ka qoih ih Jerusalem vangpui thungah kaom, hae im thungah dungzan khoek to ka hmin ka suek han, tiah thuih ih ahmuen, Angraeng Sithaw im ah angmah sak ih krang maeto a suek:
Ja teettämänsä veistetyn kuvapatsaan hän asetti Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojallensa Salomolle: "Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista, minä asetan nimeni ikiajoiksi.
8 Nihcae khaeah ka thuih ih lok baktih, Mosi khaeah ka paek ih kaalok baktih toengah, Israel kaminawk mah acoehaih hoiah pazui o nahaeloe, nihcae ampanawk khaeah ka paek ih prae thung hoiah nihcae ih khok to ka tahruet pae mak ai, tiah a thuih pae.
Enkä minä enää kuljeta Israelin jalkoja pois siitä maasta, jonka olen määrännyt teidän isillenne, jos Israel vain tarkoin noudattaa kaikkea, mitä minä olen käskenyt heidän noudattaa, koko lakia ja käskyjä ja oikeuksia, jotka ovat Mooseksen kautta annetut."
9 Toe Manasseh mah Judah hoi Jerusalem ih kaminawk to loklam amkhraengsak, Israel caanawk hmaa ah Angraeng mah amrosak ih, Sithaw panoek ai kaminawk pongah kasae kue hmuen to a sak.
Mutta Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään enemmän pahaa, kuin olivat tehneet ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.
10 Angraeng mah Manasseh hoi angmah ih kaminawk khaeah lokthuih pae, toe nihcae mah tahngai pae o ai.
Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, mutta he eivät kuunnelleet.
11 To pongah Angraeng mah nihcae tuk hanah, Assyria siangpahrang ih misatuh angraengnawk to patoeh pae; nihcae mah Manasseh to soekhring thungah naeh o moe, khok ah thlongthuk pae o pacoengah, Babylon ah caeh o haih.
Niin Herra toi Assurin kuninkaan sotapäälliköt heidän kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni koukuilla, kytkivät hänet vaskikahleisiin ja veivät hänet Baabeliin.
12 Patangkhang naah ampanawk ih Sithaw hmaa ah poek sanghaih to pahnaem moe, angmah ih Angraeng Sithaw khaeah tahmenhaih a hnik.
Mutta ahdingossa ollessaan hän etsi Herran, Jumalansa, mielisuosiota ja nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä.
13 Anih khaeah lawkthuih naah, Angraeng mah lawkthuihaih hoi tahmen hnikhaih to tahngaih pae; to pongah anih to angmah ih prae, Jerusalem ah caeh haih let. To naah Manasseh mah Angraeng loe Sithaw ni, tiah panoek.
Ja kun hän näin rukoili häntä, niin Jumala taipui ja kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takaisin Jerusalemiin, hänen valtakuntaansa. Silloin Manasse tuli tietämään, että Herra on Jumala.
14 To pacoengah David vangpui tasa bang, Gihon vangpui niduem bang ih tanga khongkha khoek to, Ophel misa abuephaih ahmuen taeng khoek to, kasang parai sipae to a sak; Judah prae thung ih kacak vangpuinawk ohhaih ahmuen kruekah, misatuh kaminawk to a suek.
Sen jälkeen hän rakennutti Daavidin kaupungin ulomman muurin, länteen päin Giihonista, laaksoon, aina Kalaporttiin saakka, niin että se ympäröi Oofelin, ja hän teki siitä hyvin korkean. Ja hän asetti sotapäälliköitä kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin.
15 Sithaw panoek ai kalah acaeng kaminawk ih sithawnawk to vah king moe, Angraeng imthung hoiah krangnawk to takhoe boih; Angraeng im ohhaih mae nui hoi Jerusalem vangpui ah a sak ih hmaicamnawk doeh, vangpui tasa bangah a vah boih.
Ja hän poisti vieraat jumalat ja kuvapatsaan Herran temppelistä sekä kaikki alttarit, jotka hän oli rakennuttanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle.
16 To pacoengah anih mah Angraeng ih hmaicam to sak pakhraih; angdaeh angbawnhaih hoi anghoe angbawnhaih to a sak moe, Israel Angraeng Sithaw ih toksak hanah Judah kaminawk hanah lokpaek.
Ja hän pani kuntoon Herran alttarin ja uhrasi sillä yhteys-ja kiitosuhreja ja kehoitti Juudaa palvelemaan Herraa, Israelin Jumalaa.
17 Toe kaminawk loe kasang ahmuennawk ah angbawnhaih sak toengtoeng vop, toe to angbawnhaih loe angmacae Angraeng Sithaw khae khue ah ni a sak o.
Mutta kansa uhrasi edelleen uhrikukkuloilla, kuitenkin ainoastaan Herralle, Jumalallensa.
18 Manasseh siangpahrang ah oh nathung sak ih hmuennawk, angmah ih Sithaw khaeah lawkthuihaih hoi Israel Angraeng Sithaw ih ahmin hoiah tahmaanawk mah anih khaeah thuih pae ih loknawk boih loe, Israel siangpahrangnawk ih cabu thung ah tarik o.
Mitä muuta on kerrottavaa Manassesta, ja kuinka hän rukoili Jumalaansa, ja näkijäin puheista, jotka puhuivat hänelle Herran, Israelin Jumalan, nimessä, katso, se on Israelin kuningasten aikakirjassa.
19 Anih lawkthuihaih kawng, anih lawkthuihaih Sithaw mah tahngaih paehaih kawng, a sakpazae ih hmuen hoi kasang ahmuennawk sakhaih kawng, Asherah thing hoi krangnawk sakhaih kawng, anih mah poek pahnaemhaih tawn ai naah sak ih hmuennawk boih loe, tahmaanawk ih cabu thungah tarik o.
Ja hänen rukouksestaan ja kuinka hän tuli kuulluksi, ja kaikista hänen synneistään ja uskottomuudestaan ja niistä paikoista, joihin hän rakennutti uhrikukkuloita ja pystytti asera-karsikoita ja jumalankuvia, ennenkuin hän nöyrtyi, katso, niistä on kirjoitettu Hoosain aikakirjaan.
20 Manasseh loe ampanawk khaeah anghak moe, siangpahrang angmah ih imthung ah aphum o. Anih zuengah a capa Amon to siangpahrang ah oh.
Ja Manasse meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin linnaansa. Ja hänen poikansa Aamon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
21 Amon loe siangpahrang ah oh naah, saning pumphae hnetto oh moe, Jerusalem ah saning hnetto thung siangpahrang tok to a sak.
Aamon oli kahdenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta.
22 Ampa Manasseh mah sak ih baktih toengah, anih mah doeh Angraeng mikhnukah kahoih ai hmuen to sak; Manasseh mah sak ih krangnawk to Amon mah bok moe, angbawnhaih to a sak.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt. Ja Aamon uhrasi kaikille niille jumalankuville, jotka hänen isänsä Manasse oli teettänyt, ja palveli niitä.
23 Toe ampa Manasseh baktiah, Angraeng hmaa ah poek pahnaem ai, kanung aep zaehaih to a sak.
Mutta hän ei nöyrtynyt Herran edessä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli nöyrtynyt, vaan hän, Aamon, sälytti päällensä suuren syntivelan.
24 Amon angmah ih tamnanawk mah anih to hum han pacaeng o moe, angmah ih siangpahrang imthung ah a hum o.
Niin hänen palvelijansa tekivät salaliiton häntä vastaan ja tappoivat hänet hänen linnassansa.
25 Toe prae kaminawk mah Amon siangpahrang hum kaminawk to hum o boih; anih zuengah a capa Josiah mah prae to uk.
Mutta maan kansa surmasi kaikki ne, jotka olivat tehneet salaliiton kuningas Aamonia vastaan; ja maan kansa teki hänen poikansa Joosian kuninkaaksi hänen sijaansa.
