2 Dungkrhoekhaih 28
1 Ahaz loe siangpahrang ah oh tangsuek naah saning pumphaeto oh boeh, Jerusalem to saning hatlai tarukto thung uk. Anih loe ampa David baktiah, Angraeng mikhnukah katoeng hmuen to sah ai.
Ahas oli kahdenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa, ja ei tehnyt, mitä Herralle kelvollinen oli, niinkuin hänen isänsä David;
2 Anih loe Israel siangpahrangnawk caehhaih loklam to pazui moe, Baal bokhaih krangnawk to sak.
Vaan hän vaelsi Israelin kuningasten teillä, ja teki myös Baalille valetuita kuvia.
3 Hinnom capa ih azawn ah hmuihoih to a thlaek moe, a caanawk to hmai hoiah a qoeng; Angraeng mah Israelnawk hmaa ah haek ih Sithaw panoek ai kaminawk mah sak ih panuet thok hmuen to a sak toeng.
Ja hän suitsutti Hinnomin poikain laaksossa, ja poltti poikansa tulella pakanain kauhistusten jälkeen, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut pois.
4 Angbawnhaihnawk to sak moe, hmuensang ih mae nui hoi aqam kahing thing tlim boih ah hmuihoih to a thlaek.
Ja hän uhrasi ja suitsutti korkeuksilla ja kukkuloilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.
5 To pongah angmah ih Angraeng Sithaw mah Syria siangpahrang ban ah paek; Syria kaminawk mah anih to pazawk moe, paroeai kaminawk misong ah naeh o pacoengah, Damaska ah caeh o haih. Anih to Israel siangpahrang ban ah paek moe, anih hoi angmah ih paroeai kaminawk to hum pae.
Sentähden antoi Herra hänen Jumalansa hänen Syrian kuninkaan käsiin, niin että he löivät häntä, ja veivät heistä suuren joukon vangiksi Damaskuun. Hän annettiin myös Israelin kuninkaan käsiin, joka heistä sangen paljon tappoi.
6 Judah mah angmacae ampanawk ih Angraeng Sithaw to pahnawt ving pongah, Ramaliah capa Israel siangpahrang Pekah mah Judah prae ah, nito thung thacak misatuh kaminawk sang cumvai, pumpaeto hum pae.
Sillä Peka Remalian poika löi Juudasta sata ja kaksikymmentä tuhatta yhtenä päivänä, jotka kaikki väkevät miehet olivat, että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan.
7 Thacak Ephraim ih kami Zikri mah, siangpahrang capa Maaseiah, siangpahrang im ukkung Azrikam hoi siangpahrang taengah toksah kami Elkanah to hum.
Ja Sikri Ephraimin väkevä tappoi kuninkaan pojan Maesejan, ja Asrikamin kuninkaan huoneen päämiehen, ja Elkanan, joka kuningasta lähimmäinen oli.
8 Israel kaminawk mah doeh, angmacae ih nawkamyanawk, nongpatanawk, canu hoi capa sang cumvai hnetto naeh pae o ving; hmuenmae paroeai lak pae o moe, Samaria vangpui ah phawh o.
Ja Israelin lapset veivät vankina veljistänsä kaksisataa tuhatta, vaimoja, poikia ja tyttäriä, ja ryöstivät myös heiltä paljon saalista, jonka he veivät Samariaan.
9 Toe Angraerng ih tahmaa Obed, tiah kawk ih kami maeto oh; anih loe Samaria ah amlaem misatuh kaminawk hmaa ah caeh moe, nihcae khaeah, Nam panawk ih Angraeng Sithaw loe Judah kaminawk nuiah palungphui pongah, nangcae ban ah ang paek boeh; toe nihcae to khet kamcuk ai van pha khoek to ah na hum o.
Ja siellä oli Herran propheta, jonka nimi oli Obed, hän läksi sitä joukkoa vastaan, joka Samariaan tuli, ja sanoi heille: katso, Herra teidän isäinne Jumala on vihastunut Juudan päälle, ja on heidät antanut teidän käsiinne; mutta te olette kiukussa heitä tappaneet, niin että se taivaasen kuuluu,
10 Judah hoi Jerusalem ih nongpa nongpatanawk to vaihi tamna ah suek hanah na tim o bae vop; to tiah na sak o nahaeloe, na Angraeng Sithaw hmaa ah zaehaih sak baktiah na om o mak ai maw?
Niin te luulette nyt polkevanne teidän allenne Juudan lapset ja Jerusalemin, teidän palvelioiksenne ja piioiksenne. Eikö teissä vika ole Herraa teidän Jumalaanne vastaan?
11 Vaihi ka lok hae tahngai oh! Tamna ah na naeh o ih nam nawkamyanawk to amlaem o sak let ah, to tih ai nahaeloe Angraeng palungphuihaih nangcae khaeah pha moeng tih, tiah a naa.
Niin kuulkaat nyt minua ja viekäät ne vangit sinne jälleen, jotka te otitte teidän veljistänne; sillä Herran viha julmistui teidän päällenne.
12 To pacoengah Ephraim thung ih thoemto zaehoikung ah kaom, Johanan capa Azariah, Meshilemoth capa Berekiah, Shallum capa Jehizkiah hoi Hadlai capa Amasa mah misatukhaih ahmuen hoi angzo kaminawk to pakaa o.
Silloin nousivat muutamat Ephraimin lasten ylimmäisistä: Asaria Johanan poika, Berekia Mesillemotin poika, Jehiskia Sallumin poika ja Amasa Hadlain poika, niitä vastaan, jotka sodasta tulivat,
13 Nihcae mah, Misong ah naeh ih kaminawk to hae ah angzo o haih hmah; aicae loe Angraeng hmaa ah a zae o boeh; nangcae loe zaehaih hoi kasae thap aep hanah hae tiah poekhaih na tawnh o, aicae sakpazaehaih loe paroeai pop boeh; to pongah kanung parai palungphuihaih Israel nuiah phak boeh.
Ja sanoivat heille: ei teidän pidä niitä vankeja tuoman tänne; sillä ette sillä muuta saata kuin vikaa meidän päällemme Herran edessä, lisätäksenne meidän syntejämme ja rikoksiamme; sillä meidän vikamme on paljo, ja viha julmistuu Israelin päälle.
14 To pongah misatuh kaminawk mah naeh ih kaminawk hoi a lak pae o ih hmuenmaenawk to, zaekoikung hoi amkhueng kaminawk hmaa ah prawt o ah.
Niin sotaväki päästi vangit vallallensa ja asetti saaliin ylimmäisten ja kaiken kansan eteen.
15 Ahmin kawk ih kaminawk loe angthawk o moe, naeh ih kaminawk to kawk o; nihcae mah khukbuen tawn ai kaminawk to, a lak o ih khukbuen angkhuk o sak moe, khokpanai abuen o sak; caaknaek a paek o moe, thacak ai kaminawk to laa hrang pongah angthueng o sak; nihcae to angmacae nawkamyanawk ohhaih, ungsikung vangpui, tiah kawk ih Jeriko vangpui ah thak o pacoengah, Samaria ah amlaem o let.
Ja ne miehet nousivat, jotka nimeltänsä nimitetyt olivat, ja ottivat vangit ja kaikki jotka heidän seassansa alasti olivat, ja vaatettivat siitä saaliista. Ja kuin he heidät olivat vaatettaneet ja kengittäneet, antoivat he heille ruokaa ja juomaa, ja voitelivat heitä, ja veivät kaikki ne aasein päällä jotka heikoimmat olivat, ja saattivat heidät Jerihon Palmukaupunkiin veljeinsä tykö, ja palasivat sitte Samariaan.
16 To naah Ahaz siangpahrang mah Assyria siangpahrang khaeah abomhaih hnik hanah kami to patoeh.
Siihen aikaan lähetti kuningas Ahas Assurin kuningasten tykö, että he olisivat auttaneet häntä;
17 Edom kaminawk loe angzoh o moe, Judah kaminawk to tuk o; nihcae to naeh moe, misong ah caeh o haih boih.
Sillä Edomilaiset tulivat vielä, ja löivät Juudan ja veivät heitä vankina pois.
18 Philistinnawk mah aloih bang ih prae hoi Judah prae thung ih vangpuinawk to tuk o moe, Beth-Shemesh, Ajalon hoi Gederoth, Shoko, Timnah, Gimzo hoi a taeng ih vangtanawk to lak o.
Ja Philistealaiset hajoittivat itsensä ketokaupunkeihin, etelän puolelle Juudaa, ja voittivat Betsemeksen, Ajalonin, Gederotin ja Sokon kylinensä, ja Timnan kylinensä ja Gimson kylinensä, ja asuivat siellä.
19 Israel siangpahrang Ahaz pongah, Angraeng mah Judah to pakhrak tathuk; anih mah Judah prae to bangkrai ah suek moe, Angraeng hmaa ah zaehaih to sak.
Sillä Herra nöyryytti Juudaa Ahaksen Israelin kuninkaan tähden, että hän oli vietellyt Juudan, ja teki väärin Herraa vastaan.
20 Assyria siangpahrang Tilgath-Pilneser loe anih khaeah angzoh, toe thapaek ai ah, palung ni boengsak lat.
Ja hänen tykönsä tuli TiglatPilsener Assurin kuningas, joka piiritti hänen, ja ei häntä voittanut.
21 Angraeng im thung ih hmuen, siangpahrang imthung ih hmuen hoi angraengnawk khae ih hmuenmae to Ahaz mah lak moe, Assyria siangpahrang to paek, toe Assyria siangpahrang mah Ahaz to abom ai.
Sillä Ahas otti yhden osan Herran huoneesta ja kuninkaan ja ylimmäisten huoneesta, jotka hän antoi Assyrin kuninkaalle, vaan ei se häntä mitään auttanut.
22 Siangpahrang Ahaz loe to tiah raihaih tongh li naah, Angraeng hmaa ah zaehaih to sak aep aep.
Silloin teki kuningas Ahas vielä enemmän väärin Herraa vastaan tuskassansa,
23 Anih bopkung Damaska ih sithawnawk khaeah angbawnhaih to a sak; Syria sithawnawk mah angmah ih siangpahrangnawk to abomh pongah kai tuk ang pazawk o: to sithawnawk khaeah angbawnhaih ka sak nahaeloe, kai doeh na bomh toeng tih, tiah a poek. Toe to tiah a sak pongah angmah hoi Israel kaminawk to amro o boih.
Ja uhrasi Damaskun epäjumalille, jotka olivat lyöneet häntä, ja sanoi: koska Syrian kuningasten jumalat auttivat heitä, sentähden minä uhraan heille, että he myös minua auttaisivat; mutta he olivat hänelle ja kaikelle Israelille lankeemiseksi.
24 Ahaz loe Sithaw imthung ih laom sabaenawk to ahmuen maeto ah nawnto tapop moe, pakhoih boih; Angraeng ih im thoknawk to khah boih; Jerusalem vangpui ih takii ah hmaicamnawk to a sak.
Ja Ahas kokosi astiat Jumalan huoneesta ja särki Jumalan huoneen astiat, ja sulki Herran huoneen ovet, ja teki itsellensä alttareita joka nurkkaan Jerusalemissa.
25 Kalah sithawnawk khaeah hmuihoih thlaek hanah Judah prae vangpui kruekah hmuensangnawk to a sak; to tiah anih mah angmacae ampanawk ih Angraeng Sithaw to palungphuisak.
Ja myös kaikissa Juudan kaupungeissa teki hän korkeuksia siellä ja täällä, suitsuttaaksensa vieraille jumalille, ja vihoitti Herran isäinsä Jumalan.
26 Siangpahrang ah oh nathung a sak ih hmuennawk boih hoi a caehhaih loklamnawk boih, takung hoi tadong khoek to, Judah hoi Israel siangpahrangnawk ih cabu thungah tarik o.
Mitä enempi hänestä on sanomista, ja kaikista hänen teistänsä, ensimäisistä ja viimeisistä: katso, se on kirjoitettu Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
27 Ahaz loe ampanawk khaeah anghak moe, Jerusalem vangpui ah aphum o; toe Israel siangpahrangnawk ih taprong ah aphum o ai; anih zuengah a capa Hezekiah mah prae to uk.
Ja Ahas nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen Jerusalemin kaupunkiin; mutta ei he panneet häntä Israelin kuningasten sekaan. Ja hänen poikansa Jehiskia tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
