1 Samuel 2
1 To naah Hannah mah, Angraeng ah palung kang hoe; Angraeng mah kai ih takii to sangsak; na pahlonghaih ah kang hoe pongah, ka misanawk khaeah amoekhaih hoiah lok ka paeh boeh.
Ja Hanna rukoili ja sanoi: "Minun sydämeni riemuitsee Herrassa; minun sarveni kohoaa korkealle Herrassa. Minun suuni on avartunut vihollisiani vastaan, sillä minä iloitsen sinun avustasi.
2 Angraeng baktiah ciimcai kami maeto doeh om ai; nang ai ah loe kalah Sithaw om ai; aicae Sithaw baktiah abuephaih lungsong mi doeh om ai.
Ei kukaan ole pyhä niinkuin Herra; paitsi sinua ei ole yhtäkään, eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.
3 Amoekhaih lokthui hmah, pakha thung hoiah amoekhaih lok tacawtsak hmah nasoe; Angraeng loe hmuen boih panoek Sithaw ah oh, a sak o ih hmuennawk to anih mah khingh.
Älkää yhä ylpeitä puhuko, älköön suustanne lähtekö julkeita sanoja; sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, hänen edessänsä punnitaan teot.
4 Thacak kaminawk ih kalii loe angkhaeh boih boeh moe, amthaek kaminawk to thacakhaih hoiah oh o lat boeh.
Urhojen jouset ovat särjetyt, voipuneet vyöttäytyvät voimalla.
5 Zok kamhah ah buh caa kaminawk loe caaknaek hak hanah minawk khaeah toksak o moe, zok amthlam kaminawk zok amhah o lat boeh; caa kaak kaminawk loe caa sarihto sak o moe, kapop ah caa sah nongpata to thazok lat boeh.
Kylläisinä olleet käyvät palvelukseen leipäpalkoilla, nälkää nähneet eivät enää nälkää näe. Hedelmätön synnyttää seitsemän lasta, lapsirikas kuihtuu.
6 Angraeng nang loe kami to paduek thaih moe hinghaih doeh paek thaih, taprong thungah caehsak thaih moe, pathawk thaih. (Sheol h7585)
Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen. (Sheol h7585)
7 Angraeng mah amtanghaih hoi angraenghaih to ohsak moe, ahnaemhaih hoi sanghaih doeh ohsak.
Herra köyhdyttää ja rikastuttaa, hän alentaa ja ylentää.
8 Angraeng capanawk salakah anghnutsak moe, lensawkhaih angraeng tangkhang toepsak hanah, anih mah amtang kami to maiphu thung hoiah pathawk moe, caaknaek tawn ai kaminawk to maiphu thung hoiah pathawk; long ih homhnawk loe Angraeng ih ni; to homhnawk nuiah long to a suek.
Hän tomusta nostaa halvan, hän loasta korottaa köyhän, pannaksensa heidät ruhtinasten rinnalle ja antaaksensa heidän periä kunniasijat. Sillä maan tukipylväät ovat Herran, hän on asettanut niiden päälle maanpiirin.
9 Anih mah ciimcai angmah kaminawk ih khok to khen pae tih, kasae kaminawk loe khoving thungah anghmaa angtaa o tih; mi mah doeh thacakhaih hoiah pazawk thai mak ai.
Hän varjelee hurskastensa jalat, mutta jumalattomat hukkuvat pimeyteen; sillä mies ei omalla voimallaan mitään voi.
10 Angraeng ih misanawk loe koi o phaeng tih; nihcae to van bang hoiah khopazih thuih ueloe, long boenghaih khoek to Angraeng mah lokcaek tih; angmah ih siangpahrang khaeah thacakhaih to paek ueloe, angmah situi bawh kami ih takii to sawksak tih, tiah lawkthuih.
Jotka taistelevat Herraa vastaan, ne joutuvat kauhun valtaan; hän jylisee taivaasta heidän ylitsensä. Herra tuomitsee maan ääret; hän antaa vallan kuninkaallensa ja korottaa korkealle voideltunsa sarven."
11 To pacoengah Elkanah loe im ah Ramah vangpui ah amlaem; toe a caa nawkta loe Eli khaeah Angraeng ih tok to sak.
Sitten Elkana meni kotiinsa Raamaan; mutta poikanen palveli Herraa pappi Eelin johdolla.
12 Eli capa hnik loe kahoih ai kami ah oh hoi; Angraeng to panoek hoi ai.
Mutta Eelin pojat olivat kelvottomia miehiä; he eivät välittäneet Herrasta
13 Kaminawk hoi nawnto oh naah qaima mah sak han koi hmuen loe hae tiah oh; angbawnhaih moi to thongh li naah, qaima ih tamna maeto angzo tih, anih loe aha thumto kaom moi thunhaih racah to sin tih,
eivätkä siitä, mitä papeilla oli oikeus kansalta saada. Niin usein kuin joku uhrasi teurasuhria, tuli papin palvelija lihan kiehuessa, kolmihaarainen haarukka kädessänsä,
14 anih mah camphaek laom, to tih ai boeh loe tahmawh kaom laom, to tih ai boeh loe laom kangphaek, to tih ai boeh loe laom kangbuet thung ih moi to quh tathuk ueloe, racah kamsum aha mah thunh ih moi to qaima angmah ih taham ah la tih; to pongah Shiloh ah angzo Israel kaminawk boih hanah to tiah sak pae o.
ja pisti sen kattilaan tai ruukkuun tai pannuun tai pataan, ja kaikki, minkä haarukka toi mukanaan, sen pappi otti itselleen. Niin he tekivät kaikille israelilaisille, jotka tulivat sinne Siiloon.
15 Toe athawk hmai pakhaem ai naah, qaima ih tamna to angzoh moe, angbawnhaih moi bop kami khaeah, Haek hanah qaima ih taham moi to paek ah; anih loe thongh tangcae moi to koeh ai; kahaeng moi ni a koeh, tiah a naa.
Jo ennenkuin rasva oli poltettu, tuli papin palvelija ja sanoi miehelle, joka uhrasi: "Anna liha paistettavaksi papille, sillä hän ei ota sinulta keitettyä lihaa, vaan raakaa".
16 To kami mah anih khaeah, Moithawk hae hmai ka pakhaem han vop, to pacoengah na koeh zetto moi to la ah, tiah a naa. Toe anih mah, To tih na ai ni, vaihi roe na paek ah; nang paek ai nahaeloe, tha hoiah kang lomh han, tiah a naa.
Kun mies sanoi hänelle: "Ensin poltettakoon rasva; ota sitten itsellesi, mitä haluat", niin hän sanoi: "Ei niin, vaan anna se nyt heti, muutoin minä otan väkisin".
17 Angraeng khae paek ih hmuen to panuet thok ah a sak hoi pongah, thendoeng hnik loe Angraeng hmaa ah kalen parai zaehaih to a sak hoi.
Ja nuorten miesten synti oli kovin suuri Herran edessä, koska he pitivät Herran uhrilahjan halpana.
18 Toe Samuel loe puu ngan khukbuen to angkhuk moe, Angraeng hmaa ah toksak.
Mutta Samuel palveli Herran edessä, puettuna, vaikka oli poikanen, pellavakasukkaan.
19 Saning kruek amno mah anih hanah kahni tetta sak pae moe, angbawnhaih sak hanah saning kruek a sava hoi nawnto caeh hoi tahang naah, anih hanah a sinh pae hoi.
Ja hänen äitinsä teki hänelle joka vuosi pienen viitan ja toi sen hänelle, kun miehensä kanssa tuli uhraamaan vuotuista teurasuhria.
20 Eli mah Elkanah hoi a zu to tahamhoihaih paek; Angraeng khaeah lawkthuihaih hoi hnik ih capa to, Angraeng angmah khaeah na paek hoi let pongah, Angraeng mah hae nongpata hanah caa kapop ah sahsak nasoe, tiah a naa. To pacoengah nihnik loe angmah hnik im ah amlaem hoi.
Silloin Eeli aina siunasi Elkanan ja hänen vaimonsa ja sanoi: "Herra antakoon sinulle lapsen tästä vaimosta sen sijaan, jonka hän on suostunut antamaan Herralle"; sitten he menivät kotiinsa.
21 Angraeng mah Hannah khaeah tahmenhaih amtuengsak pongah, nawkta to sak hoi let moe, capa thumto hoi canu hnetto tawnh hoi let. To pongah nawkta Samuel loe Angraeng hmaa ah qoeng tahang aep aep.
Ja Herra piti Hannasta huolen, niin että hän tuli raskaaksi ja synnytti vielä kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Mutta poikanen Samuel kasvoi Herran edessä.
22 Eli loe paroeai mitong boeh, to naah a caa hnik mah Israel kaminawk nuiah sak hoi ih hmuennawk hoi amkhuenghaih kahni im toepkung nongpatanawk to iih hoi haih ti, tiah thuih o ih hmuen kawngnawk boih to a thaih.
Mutta Eeli oli käynyt hyvin vanhaksi; ja kun hän sai kuulla, mitä hänen poikansa tekivät kaikelle Israelille, ja että he makasivat niiden naisten kanssa, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella,
23 To pongah anih mah a caa hnik khaeah, Tipongah hae baktih hmuennawk hae na sak hoi loe? Na sak hoi ih kahoih ai hae baktih hmuen kawng hae minawk khae hoiah ka thaih.
sanoi hän heille: "Miksi te sellaista pahaa teette, mitä minä teistä kuulen kaikelta tältä kansalta?
24 Ka caa hnik, to tiah na ai ni; ka thaih ih tamthang loe hoih ai; Angraeng ih kaminawk na zae hoi sak boeh.
Ei niin, poikani! Ei ole hyvä se huhu, jonka minä kuulen kulkevan Herran kansan seassa.
25 Kami maeto mah kalah kami maeto nuiah zaehaih sah nahaeloe, lokcaekkung mah lok to takroek pae tih; toe kami mah Sithaw hmaa ah zaehaih sah nahaeloe, mi mah maw anih hanah tahmenhaih hni pae tih? tiah a naa. Toe nihnik paduek hanah Sithaw mah lokkhaeh tangcae boeh pongah, nihnik mah ampa ih lok to tahngai pae hoi ai.
Jos ihminen rikkoo ihmistä vastaan, niin Jumala voi olla hänellä välittäjänä; mutta jos ihminen rikkoo Herraa vastaan, niin kuka voi ruveta hänelle välittäjäksi?" Mutta he eivät kuulleet isäänsä, sillä Herra tahtoi surmata heidät.
26 Nawkta Samuel loe qoeng tahang aep aep moe, Sithaw hoi kaminawk mikcuk naakrak ah khosak.
Mutta poikanen Samuel kasvoi kasvamistaan ja oli sekä Herralle että ihmisille otollinen.
27 To pacoengah Sithaw kami maeto Eli im ah angzoh moe, anih khaeah, Izip prae Faro imthung ah a oh o naah, kaimah roe nam pa imthung takoh nuiah kamtueng thuih na ai maw? tiah Angraeng mah thuih.
Ja Eelin luo tuli Jumalan mies ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Enkö minä ilmestynyt sinun isäsi suvulle, kun he olivat Egyptissä faraon huoneen vallassa?
28 Nam pa loe ka hmaicam ah angbawnhaih, hmuihoih hmai thlaekhaih hoi ka hmaa ah puu ngan kahni to angkhuk moe, ka tok sak hanah, Israel acaengnawk thung hoiah kaimah ih qaima ah ka qoih na ai maw?
Ja minä valitsin heidät kaikista Israelin sukukunnista olemaan pappeinani, nousemaan minun alttarilleni, polttamaan suitsuketta ja kantamaan kasukkaa minun edessäni; ja minä annoin sinun isäsi suvulle kaikki israelilaisten uhrit.
29 Tipongah ka ohhaih im ah sak ih angbawnhaih hoi tathlang ih hmuen to khok hoiah na pathuih loe? Na thawk hanah Israel kaminawk mah paek o ih kahoih koek hmuen hoiah kang pacah na ai maw, tikhoe kai pongah na caa hnik to na pakoeh kue loe? tiah a naa.
Miksi te häpäisette minun teurasuhrini ja ruokauhrini, jotka minä olen säätänyt asuntooni? Ja miksi sinä kunnioitat poikiasi enemmän kuin minua, niin että te lihotatte itseänne parhaalla osalla jokaisesta minun kansani Israelin uhrilahjasta?
30 To pongah na imthung hoi nam pa imthung takoh loe, ka hmaa ah dungzan khoek to toksah poe tih, tiah lok ka thuih, tiah Israel Angraeng Sithaw mah thuih. Toe vaihi loe Angraeng mah, Kai hoiah angthla lai nasoe; kai pakoeh kaminawk to ka pakoeh han, kai patoek kaminawk loe azathaih tong o tih.
Sentähden Herra, Israelin Jumala, sanoo: Minä olen tosin sanonut: sinun sukusi ja sinun isäsi suku saavat vaeltaa minun edessäni iäti. Mutta nyt Herra sanoo: Pois se! Sillä minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat; mutta jotka minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi.
31 Khenah, na ban hoi nampa imthung takoh ih ban ka takroekhaih atue to pha tih; na imthung takoh ah saningcoeh mitong om mak ai boeh.
Katso, päivät tulevat, jolloin minä katkaisen sinun käsivartesi ja sinun isäsi suvun käsivarren, niin ettei kukaan sinun suvussasi elä vanhaksi.
32 Sithaw mah Israel kaminawk khaeah kahoih hmuen to paek, toe ka ohhaih ahmuen ah misa to na hnu tih; natuek naah doeh na imthung takoh ah saningcoeh mitong om mak ai boeh.
Ja sinä saat nähdä minun asuntoni olevan puutteessa huolimatta kaikesta siitä hyvästä, mikä tulee Israelille. Eikä kukaan sinun suvussasi ole koskaan elävä vanhaksi.
33 Apet ai ah ka hmaicam ah ka suek ih nangmah ih acaeng mah, na mik to amrosak ueloe, palung na saesak tih; na imthung takohnawk boih apawk baktiah ampha li naah, dueh o tih.
Kuitenkaan minä en hävitä kaikkia sinun omaisiasi alttariltani, niin että sammuttaisin sinun silmäsi ja näännyttäisin sielusi; mutta kaikki sinun suvussasi kasvaneet kuolevat miehiksi tultuaan.
34 Na capa hnik, Hophni hoi Phinehas loe, nang ih angmathaih ah om hoi tih; nihnik loe nito thungah dueh hoi hmaek tih.
Ja merkkinä tästä on sinulla oleva se, mitä kahdelle pojallesi, Hofnille ja Piinehaalle, tapahtuu: he kuolevat molemmat samana päivänä.
35 Kaimah hanah oepthok qaima maeto ka suek han, palung thungah ka poek ih hmuen baktih toengah anih mah sah tih; anih hanah kacak im to ka sak pae han, anih loe situi ka bawh ih kami hmaa ah dungzan khoek to toksah tih.
Mutta minä herätän itselleni uskollisen papin, joka tekee minun sydämeni ja mieleni mukaan. Hänelle minä rakennan pysyväisen huoneen, ja hän on vaeltava minun voideltuni edessä kaiken elinaikansa.
36 Kanghmat na imthung takoh kaminawk mah, anih khaeah caeh o ueloe, anih hmaa ah akuephaih hoiah phoisa zetta hoi takaw kae tetta to hni o tih, to pacoengah Buh ka caak thai hanah, qaima toksakhaih ahmuen ah tok na sahsak ah, tiah hni o tih, tiah a thuih, tiah a naa.
Ja jokainen, joka jää jäljelle sinun suvustasi, on tuleva kumartamaan häntä saadaksensa hopearahan ja leipäkakun ja sanovat: 'Päästä minutkin johonkin papintehtävään, että saisin palan leipää syödäkseni'."
