1 Siangpahrang 9
1 Solomon mah Angraeng ih im hoi siangpahrang im to sak pacoeng moe, a koehhaih akoep naah,
Kun Salomo oli saanut rakennetuksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaiken, mitä Salomo oli halunnut tehdä,
2 Angraeng mah Gideon vangpui ah anih khaeah, vai hnetto haih amtueng pae let.
ilmestyi Herra Salomolle toisen kerran,
3 Angraeng mah anih khaeah, Ka hmaa ah lawk na thuihaih hoi tahmen hnikhaih lok to ka thaih boeh; Ka hmin ohsak poe hanah, na sak ih hae im hae, ka ciimsak boeh pongah, to ahmuen ah Ka mik hoi Ka palungthin to om poe tih.
niinkuin hän oli ilmestynyt hänelle Gibeonissa. Ja Herra sanoi hänelle: "Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.
4 Nampa David baktiah, ka hmaa ah toenghaih hoi poek katoeng ah na caeh moe, kang paek ih loknawk to na pazui boih pacoengah, ka thuih ih loknawk hoi kang patuk ih daannawk to na pazui nahaeloe,
Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,
5 nampa David khaeah, Israel caanawk ih angraeng tangkhang pongah anghnu han koi kami apet mak ai, tiah ka suek ih lok baktih toengah, Israel kaminawk nuiah angraeng tangkhang to ka caksak han.
niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti, niinkuin minä puhuin isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi oleva Israelin valtaistuimella'.
6 Toe nangmah hoi na caanawk mah kai nang qoi o taak moe, kang paek o ih lok hoi daannawk to pazui ai ah, kalah sithawnawk ih tok to na sak o moe, nihcae bok hanah na caeh o nahaeloe,
Mutta jos te käännytte pois minusta, te ja teidän lapsenne, ettekä noudata minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,
7 Israel kaminawk to ka paek ih prae thung hoiah ka haek moe, ka hmin hanah ka ciimsak ih hae im doeh, ka pahnawt sut han; Israel loe minawk kalah mah patahhaih hanah kasae thuih ih kami ah om tih.
niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen antanut heille, ja temppelin, jonka minä olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä; ja Israel tulee sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.
8 Vaihi kahoih parai hae im taengah kacaeh kaminawk boih dawnrai o ueloe, kasae thui o tih; tipongah Angraeng mah hae baktih hmuen to hae prae hoi hae im ah sak vai? tiah thui o tih.
Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä; ja kun kysytään: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'
9 Kaminawk mah, Izip prae thung hoiah ampanawk zaehoikung, angmacae ih Angraeng Sithaw to nihcae mah pahnawt o, kalah sithawnawk to patawnh o moe, a bok o; nihcae han toksak pae o pongah, Angraeng mah nihcae nuiah hae baktih raihaih to phaksak, tiah thui o tih, tiah a naa.
niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä'."
10 Solomon mah im hnetto, Angraeng ih im hoi siangpahrang ih im to saning pumphaeto thung sak.
Kun olivat loppuun kuluneet ne kaksikymmentä vuotta, joiden kuluessa Salomo oli rakentanut ne kaksi rakennusta, Herran temppelin ja kuninkaan linnan,
11 Hiram mah im sak naah kangtoeng sidar thing, hmaica thing hoi suinawk to Solomon hanah paek boih pongah, Solomon siangpahrang mah Kalili prae ih vangpui pumphaeto Tura siangpahrang Hiram hanah paek.
Hiiramin, Tyyron kuninkaan, avustaessa Salomoa setripuilla, kypressipuilla ja kullalla, niin paljolla kuin tämä halusi, silloin kuningas Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maakunnasta.
12 Hiram loe Solomon mah paek ih vangpuinawk to khet hanah Tura vangpui hoiah caeh naah, palung anghoe ai.
Niin Hiiram lähti Tyyrosta katsomaan niitä kaupunkeja, jotka Salomo oli antanut hänelle, mutta ne eivät miellyttäneet häntä.
13 Kamnawk, kawbaktih vangpuinawk maw nang paek? tiah a thuih. To vangpuinawk to Kabul, tiah ahmin sak moe, vaihni ni khoek to to tiah ahmin oh poe.
Hän sanoi: "Mitä kaupunkeja nämä ovat, jotka sinä olet antanut minulle, veljeni!" Ja niin kutsutaan niitä Kaabulin maaksi vielä tänäkin päivänä.
14 Hiram mah siangpahrang hanah sui talent cumvaito pacoeng, pumphaeto a pat pae.
Mutta Hiiram lähetti kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa.
15 Solomon siangpahrang loe Angraeng ih im, angmah ih siangpahrang im, Millo vangpui, Jerusalem sipae, Hazor vangpui, Meggido hoi Gezereth vangpuinawk sak hanah tamut to kok.
Ja näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa Herran temppeliä, omaa linnaansa, Milloa ja Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.
16 Izip siangpahrang Faro loe caeh moe, Gezer vangpui to tuk; to vangpui to lak pacoengah hmai hoiah a thlaek; to ah kaom Kanaan kaminawk to hum moe, a canu to Solomon mah zu haih hanah tangqum ah paek.
Farao, Egyptin kuningas, oli näet tullut ja valloittanut Geserin, polttanut sen tulella ja surmannut kanaanilaiset, jotka asuivat kaupungissa, ja antanut sen myötäjäisiksi tyttärellensä, Salomon puolisolle.
17 Solomon mah Gezer vangpui hoi aloih bang ih Beth-Horon vangpui,
Ja Salomo linnoitti Geserin, alisen Beet-Hooronin,
18 Baalath hoi Tadmor vangpuinawk to pathoep let,
Baalatin ja Taamarin sen maan erämaassa
19 hmuenmae pakuemhaih vangpuinawk, hrang lakok suekhaih avangnawk hoi hrang angthueng kaminawk ohhaih vangpuinawk, Jerusalem vangpui taeng, Lebanon hoi a uk ih prae thung boih ah sak koeh ih vangpuinawk to a sak boih.
ja kaikki varastokaupungit, jotka hänellä oli, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja mitä muuta Salomo oli tahtonut linnoittaa Jerusalemissa ja Libanonilla ja koko hallitsemassaan maassa.
20 Israel acaeng thungah kathum ai, Amor kaminawk, Hit kaminawk, Periz kaminawk, Hiv kaminawk hoi Jebus kaminawk to caeh o taak.
Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle amorilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,
21 Israel kaminawk mah paduek o boih thai ai pongah, a caanawk loe prae thungah caeh o taak; hae kaminawk loe Solomon mah toksak han tamna ah suek ih kami ah oh o, nihcae loe vaihni ni khoek to tamna ah oh o.
ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa ja joita israelilaiset eivät olleet kyenneet vihkimään tuhon omiksi, ne Salomo saattoi työveron alaisiksi, aina tähän päivään asti.
22 Toe Solomon loe Israel kaminawk to midoeh tamna ah suem ai; nihcae loe misatuh kami, a toksah angraengnawk, zaehoikungnawk, misatuh angraengnawk, hrang lakok hoi hrang lakok angthueng kaminawk zaehoikung ah oh o.
Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään orjaksi, vaan heitä oli sotilaina, hänen palvelijoinaan, päällikköinään, vaunusotureinaan ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.
23 Solomon ih toksah zaehoikungnawk loe, cumvai panga, quipangato oh o; nihcae mah toksah kaminawk to khawng o.
Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.
24 Faro canu loe Solomon mah David vangpui ah sak pae ih siangpahrang im ah angzoh tahang, to pacoengah Solomon mah Millo vangpui to sak.
Heti kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan linnaansa, jonka hän oli hänelle rakentanut, rakensi hän Millon.
25 Solomon mah saningto thung Angraeng han sak ih hmaicam pongah angdaeh angbawnhaih hoi hmai angbawnhaih to sak; Angraeng hmaa ah hmuihoih doeh a thlaek. To tiah im to a sak pacoeng.
Ja Salomo uhrasi kolme kertaa vuodessa polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli rakentanut Herralle, ja suitsutti alttarin ääressä, joka oli Herran edessä. Ja niin hän oli saanut temppelin valmiiksi.
26 Solomon siangpahrang loe Edom prae, tuipui kathim taeng ih, Elath vangpui taeng ih Ezion-Geber ah palongpuinawk to a sak let bae.
Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon-Geberissä, joka on lähellä Eelatia Kaislameren rannalla Edomin maassa.
27 Hiram loe tuipui kawng panoek angmah ih tamnanawk hoi palongpui mongh kaminawk to, Solomon ih tamnanawk hoi nawnto toksak hanah patoeh.
Tähän laivastoon Hiiram lähetti palvelijoitaan, meritaitoisia laivamiehiä, Salomon palvelijain mukaan.
28 Nihcae loe Ophir ah caeh o moe, to ah sui talent cumvai pali, pumphaeto phawh o pacoengah, Solomon siangpahrang khaeah paek o.
He menivät Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa kaksikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.
