1 Dungkrhoekhaih 29
1 To pacoengah David siangpahrang mah kamkhueng kaminawk boih khaeah, Sithaw mah qoih ih, ka capa Solomon loe nawkta moe, saning doeh nawk vop; sak han koi tok loe len parai; siangpahrang im loe kami han ih na ai, Angraeng Sithaw han ih ni.
Sitten kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: "Minun poikani Salomo, ainoa Jumalan valittu, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tämä linna ei ole aiottu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.
2 Ka Sithaw ih im hanah sui hoi sak han koi hmuen to sui, sumkanglung hoi sak han koi hmuen to sumkanglung, sumkamling hoi sak han koi hmuen to sumkamling, sum hoi sak han koi hmuen to sum, thing hoi sak han koi hmuen to thing, thlung hoi sak han koi hmuen to Onyx thlung, rong kampha thlung, rong congca kampha thlung, atho kaom congca thlung hoi thlung kanglungnawk doeh, ka sak thai thung paroeai sak hanah ka paroep boeh.
Sentähden minä olen kaikin voimin hankkinut Jumalani temppeliä varten kultaa kultaesineihin, hopeata hopeaesineihin, vaskea vaskiesineihin, rautaa rautaesineihin ja puuta puuesineihin, onykskiviä ja muita jalokiviä, mustankiiltävää ja kirjavaa kiveä, kaikkinaisia kalliita kiviä ja marmorikiveä suuret määrät.
3 Ka Sithaw bokhaih im ah palung ka suek pongah, ciimcai im sakhaih hmuennawk loe ka tawnh ih hmuennawk, im sak han ka paroep ih sui hoi sumkanglung to ka Sithaw ih im ah ka paek boih boeh,
Koska minun Jumalani temppeli on minulle rakas, minä vielä luovutan omistamani kullan ja hopean Jumalani temppeliä varten, kaiken lisäksi, minkä olen pyhäkköä varten hankkinut:
4 tasa bang hoiah im tapang pazut hanah, ophir sui talent sang thumto, atui kaciim sumkanglung talent sang sarihto,
kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeata huoneitten seinien silaamiseksi,
5 sui hoi sak han koi hmuennawk to sui, sumkanglung hoi sak han koi sumkanglung to, ban toksah kop kaminawk khaeah ka paek boih boeh. Mi maw vaihniah Angraeng khae angpaek han ka koeh? tiah a naa.
kultaa kultaesineihin ja hopeata hopeaesineihin ja kaikkinaisiin taitomiesten kätten töihin. Tahtooko kukaan muu tänä päivänä tuoda vapaaehtoisesti, täysin käsin, lahjoja Herralle?"
6 To pacoengah imthung takoh lu koek, Israel acaeng angraengnawk, misatuh kami sangto ukkung, cumvaito ukkung angraengnawk hoi siangpahrang toksah ukkungnawk loe anghoehaih hoiah angpaek o.
Silloin tulivat vapaaehtoisesti perhekunta-päämiehet, Israelin sukukuntien ruhtinaat, tuhannen-ja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat.
7 Nihcae loe Sithaw im toksak haih hanah, sui talent sang pangato, sui darik sang hato, sumkanglung talent sang hato, sumkamling talent sang hatlaitazetto hoi sum talent sang cumvaito a paek o.
Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa.
8 Atho kana thlung tawn kaminawk doeh, Gershom acaeng Jehiel ban ah, Angraeng im ih hmuen pakuemhaih ahmuen ah a paek o.
Ja jolla oli hallussaan jalokiviä, antoi ne Herran temppelin aarteisiin, geersonilaisen Jehielin huostaan.
9 Kaminawk loe paek koehhaih hoiah paek o pongah anghoe o; Angraeng khaeah paawt ai ah palung tang hoiah a paek o; David siangpahrang doeh paroeai anghoehaih hoiah oh.
Ja kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoiset lahjansa Herralle; ja kuningas Daavid oli myös suuresti iloissansa.
10 David mah rangpui hmaa ah, Kaicae ampa Israel ih Angraeng Sithaw, nang khaeah dungzan khoek to, tahamhoihaih om nasoe, tiah Angraeng to tahamhoihaih paek.
Ja Daavid kiitti Herraa koko seurakunnan läsnäollessa; Daavid sanoi: "Ole kiitetty, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
11 Aw Angraeng, nang loe lenhaih, thacakhaih, pakoehhaih, pazawkhaih hoi ranui koekah lensawkhaih ah oh; long hoi van ah kaom hmuennawk boih loe nang ih ni; Aw Angraeng, nang mah na uk moe, kaminawk boih nuiah na oh.
Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.
12 Angraenghaih hoi pakoehhaih loe nang khae hoiah ni angzoh; nang loe hmuennawk boih ukkung ah na oh; kaminawk boih na lensak, thacakhaih paek hanah, na ban ah sakthaihaih hoi thacakhaih to oh.
Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi.
13 To pongah vaihi, kaicae ih Sithaw, nang to tahamhoihaih kang paek o moe, na hmin lensawkhaih kang pakoeh o.
Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.
14 Paek koehhaih palung hoiah hae tih khoek to ka paek o thai hanah, kai hoi kai ih kaminawk loe kawbaktih kami ah maw ka oh o? Hmuen boih loe nang khae hoiah ni angzoh, na ban hoi ka hnuk o ih hmuen ni nang khaeah kang paek o.
Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.
15 Kaicae loe kam panawk baktiah na hmaa ah angvin ah ni ka oh o; long ah kaicae hinghaih loe tahlip baktiah ni oh, oep han koi om ai.
Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna.
16 Aw kaicae ih Angraeng Sithaw, ciimcai na hmin hanah, na im sak ka paroep o haih hae hmuennawk boih loe na ban hoiah ni angzoh, hmuennawk boih loe nang ih ni.
Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä runsaus, jonka me olemme hankkineet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi, ja sinun on kaikki tyynni.
17 Ka Sithaw, nang loe palung to na khingh moe, toenghaih to nang hoe haih, tiah ka panoek. Kai loe hae hmuennawk boih hae poek toenghaih hoi paek koehhaih palungthin hoiah ni kang paek; vaihi hae ah kaom nangmah ih kaminawk mah paek koehhaih palungthin hoiah nang khaeah paek o ih hmuen hae anghoehaih hoiah ka hnuk boeh.
Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen. Vilpittömällä sydämellä minä olen antanut kaikki nämä vapaaehtoiset lahjat, ja nyt minä olen ilolla nähnyt, kuinka sinun täällä oleva kansasi on antanut sinulle vapaaehtoiset lahjansa.
18 Aw kaicae ampa Abraham, Issak hoi Israel ih Angraeng Sithaw, hae tiah hmuenmae paek koehhaih palungthin hae nangmah ih kaminawk palung thungah omsak poe ah loe, nihcae ih palungthin doeh nang khaeah omsak ah;
Herra, meidän isäimme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tällaisina ainiaan kansasi sydämen ajatukset ja aivoitukset ja ohjaa heidän sydämensä puoleesi.
19 na paek ih loknawk, na thuih ih loknawk hoi na lok takroekhaih dannawk to palungthin boih hoiah pazui moe, sak ka tim ih siangpahrang im to a sak pacoeng thai hanah, ka capa Solomon khaeah kakoep palungthin to paek ah, tiah lawkthuih.
Ja anna minun pojalleni Salomolle ehyt sydän noudattamaan sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, toimittamaan kaikki tämä ja rakentamaan tämä linna, jota varten minä olen valmistuksia tehnyt."
20 To pacoengah David mah rangpuinawk khaeah, Na Angraeng Sithaw to tahamhoihaih paek oh, tiah a naa. To pongah kaminawk boih mah ampanawk ih Sithaw to bok o moe, Angraeng hoi siangpahrang hmaa ah akuep o.
Sitten Daavid sanoi kaikelle seurakunnalle: "Kiittäkää Herraa, Jumalaanne". Ja kaikki seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat maahan ja osoittivat kunniaa Herralle ja kuninkaalle.
21 Khawnbangah Angraeng khaeah hmuen tathlanghaih to sak o, Angraeng khaeah hmai angbawnhaih to a sak o; maitaw tae sangto, tuu tae sangto, tuucaa sangto, naek koi hmuennawk, angbawnhaih hmuen paekhaihnawk to Israel caanawk boih hanah paek o.
Ja seuraavana päivänä he teurastivat teuraita Herralle ja uhrasivat polttouhreja Herralle: tuhat härkää, tuhat oinasta ja tuhat karitsaa ja niihin kuuluvat juomauhrit sekä teurasuhreja suuren joukon koko Israelin puolesta.
22 To na niah Angraeng hmaa ah anghoehaih hoiah a caak o moe, naek o. To pacoengah a capa Solomon to vai hnetto haih ah, siangpahrang ah suek o let; Angraeng hmaa ah, ukkung ah situi to bawh o moe, tok paek o pacoengah Zadok to qaima ah cak o sak.
Niin he söivät ja joivat Herran edessä sinä päivänä suuresti iloiten ja tekivät toistamiseen Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herralle ruhtinaaksi, ja Saadokin papiksi.
23 To pongah Solomon loe, ampa David zuengah, angraeng tangkhang pongah siangpahrang ah anghnut; a qoengh tahang moe, Israel kaminawk boih mah anih ih lok to tahngaih pae o.
Ja Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi; ja koko Israel totteli häntä.
24 Angraengnawk boih hoi thacak kaminawk, David siangpahrang capanawk boih mah doeh, Solomon siangpahrang khaeah ang paek o.
Samoin kaikki päämiehet, urhot ja myös kaikki kuningas Daavidin pojat kättä lyöden lupautuivat kuningas Salomon alamaisiksi.
25 Israel kaminawk boih mikhnukah Angraeng mah Solomon to tapom tahang, Israel siangpahrangnawk mah tawn o vai ai ih lensawk siangpahrang to paek.
Herra teki Salomon ylen suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä.
26 Jesse capa David loe Israel kaminawk boih nuiah siangpahrang ah oh.
Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.
27 Israel kaminawk to saning quipalito uk; Hebron ah saning sarihto uk moe, Jerusalem ah saning quithum, thumto uk.
Ja aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta; Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.
28 Anih loe saning kasawkah hing; angraenghaih hoi pakoehhaih hoiah oh moe, mitong naah duek; anih zuengah a capa Solomon to siangpahrang ah oh.
Ja hän kuoli päästyänsä korkeaan ikään, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
29 Khenah, David siangpahrang ah oh naah, toksakhaihnawk loe amtonghaih hoi boeng khoek to, tahmaa Samuel, tahmaa Nathan hoi tahmaa Gad ih cabu thung ah oh,
Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa;
30 anih ukhaih hoi a lensawkhaih, angmah hoi Israel kaminawk hoiah kalah praenawk nuiah kaom hmuennawk kawng to tarik o.
samoin koko hänen hallituksensa ja hänen tekemänsä urotyöt sekä hänen, Israelin ja kaikkien maitten valtakuntain kohtalot.
