Ngsäea Khut 15
1 Khyang avange cun Judah khaw üngka naw Antioka law u lü, “Mosia thuma mäiha nami vun am nami mawih üng küikyannak am nami yah khai” tia, jumeikie ami jah mthei.
Ja muutamat tulivat alas Juudeasta ja opettivat veljiä: ellei teitä ympärileikata Moseksen tavan jälkeen, niin ette taida autuaaksi tulla.
2 Acune am Pawluh ja Banabah cun aktäa ngcuh u se, Pawluh ja Banabah cun angsä avange am, acuna ngthua phäha, Jerusalema vekiea Ngsäe ja sangcim ngvaiea veia hang cit khaiea ami mkhyäp.
Koska siis kapina nousi, ja ei ollut vähin kamppaus Paavalilla ja Barnabaalla heitä vastaan, sääsivät he, että Paavali ja Barnabas ja muutamia muita heistä, piti menemän apostolien ja vanhimpain tykö ylös Jerusalemiin tämän kysymyksen tähden.
3 Sangcime naw jah tha u se, ani naw khyangmjükcee ami nghlat law bea mawng cun Phonisia ja Samarih avan üng cit hü ni lü ani pyena kyase, jumeikie naküt ani jah jesak.
Ja he saatettiin seurakunnalta, ja vaelsivat Phenisian ja Samarian lävitse, julistain pakanain kääntymystä, ja saattivat suuren ilon kaikille veljille.
4 Jerusalem ani jäng pha üng, sangcime, Ngsäe ja, sangcim ngvaie naw jah na je na u se, Pamhnam naw a jah summangei naküt ani jah mtheh.
Kuin he tulivat Jerusalemiin, otettiin he vastaan seurakunnalta ja apostoleilta ja vanhimmilta, ja he ilmoittivat, kuinka suuria töitä Jumala heidän kanssansa tehnyt oli.
5 Acunsepi, Pharisee üngka, jumeiki avange tho law u lü, “Khyangmjükcee naw ami vun ami mawi vaia kyaki, Mosia thum pi ami läk vaia jah mtheh vai” ami ti.
Niin nousivat muutaman Pharisealaisten lahkokunnassa, jotka uskoneet olivat, sanoen: he pitää ympärileikattaman ja käskettämän Moseksen lakia pitää.
6 Ngsäe ja sangcim ngvaie cun, acuna ngthu ngai khaiea ngcunkie.
Niin apostolit ja vanhimmat tulivat kokoon, tätä puhetta tutkimaan.
7 Ami ngcuh käna Pita naw ngdüi law lü, “Benae aw, khyangmjükcee naw, keia üngkhyüha thangkdaw ngja u lü, jumei khaiea ajana Pamhnam naw nangmi üngkhyüh ana mcawn tia nami ksingki.
Mutta kuin suuri kamppaus ollut oli, nousi Pietari ja sanoi heille: miehet, rakkaat veljet! te tiedätte, että Jumala kauvan ennen tätä aikaa valitsi meidän seassamme, että pakanat piti minun suuni kautta evankeliumin sanan kuuleman ja uskoman.
8 Acunüng, mlung ksingkia Pamhnam naw mimi a jah peta mäiha, Ngmüimkhya Ngcim cun khyangmjükceea veia pi jah peki.
Ja Jumala sydänten tutkia todisti heille ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin meillekin,
9 Mimi ja amimi, mi hngalangnak am ve, jumeikiea kyase ami mkhyekatnak jah mhlätki.
Ja ei tehnyt yhtään eroitusta meidän ja heidän välillänsä, puhdistain uskolla heidän sydämensä.
10 Acunakyase, mimi ja mi pupae naw pi am ami kpüieia phüi cun ivaia jumeikie am jah phüi hlüsak u lü, Pamhnam nami mhnüteiki ni?
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?
11 Mimi cun pi amimia mäiha mi jum u lü, Bawi Jesuha bäkhäknak am küikyannak mi yahki” tia a pyen.
Vaan me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.
12 Khyange cun Banabah ja Pawluh naw, Pamhnam naw jah summangei se, khyangmjükceea veia müncamnak ja cäicatnake ani bilawha mawng, ani jah mtheh üng käh khikhe u lü, ngaikie.
Ja kaikki joukko vaikeni ja kuulteli Barnabasta ja Paavalia, jotka juttelivat, kuinka suuret merkit ja ihmeet Jumala oli heidän kauttansa pakanoissa tehnyt.
13 Cunüng ani pyen law päng ja Jakuk naw pi pyen hnga lü, “Benae aw, ka pyen na ngai ua,
Vaan sitte kuin he vaikenivat, vastasi Jakob ja sanoi: miehet, rakkaat veljet, kuulkaat minua!
14 Pamhnam naw akcüka khyangmjükcee üngka, avange a phäha jah xü lü amimi jah bükteng khaia a lawa mawng cun, Sihmon naw ana pyen pänga kyaki.
Simon jutteli, kuinka Jumala ensin on etsinyt omistaaksensa kansaa nimellensä pakanoista.
15 Acuna ngthu cun sahmaea ngthu am tängki.
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
16 Cangcim üng: ‘Acun käna nghlat be lü, Davita khaw ka pyang be khai, apyehnak naküt pi ka mdüi be khai;
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
17 Khyang akcee ja khyangmjükcee, ka ngming am ka jah khüe naküt pi ka veia law khaie.
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
Jumalalle ovat kaikki hänen työnsä tiettävät maailman alusta. (aiōn g165)
19 Acunakyase, khyangmjükcee üng, Pamhnama veia nghlat lawki he cun käh jah khuimkha u lü,
Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät;
20 juktuh üng pet, käh ngcimki eiawk, hüipawmnak, khisa käh sawi u lü hnim ja thi käh ami ei vaia, ami veia ca jah kbi üng daw khai tia ngai veng.
Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta.
21 Mosia thum cun sinakoka sabbath naküt üng khe khawia kya lü, mlüh naküt üng acuna ngthu cun sang päng kyaki” a ti.
Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan.
22 Ngsäe, angvaie ja sangcime naküt naw, mimi üngka khyang xü u lü, Pawluh ja Banabaha veia Antioka tüih üng daw khai ami ti; ami jah xüe cun ami jah leisawnga kyaki. Ami ngming cun, Judah ami ti Barsaba ja, Tilah a kyaki. Acun xawi cun jumeikie üng angvai xawia kyaki.
Silloin kelpasi apostoleille ja vanhimmille, koko seurakunnan kanssa, joukostansa valita miehiä ja lähettää Antiokiaan, Paavalin ja Barnabaan kanssa: nimittäin Juudaan, joka kutsuttiin Barsabas, ja Silaan, ylimmäiset miehet veljesten seassa.
23 Hikba ani xawi üng ca ami ja kbi cun, “Ngsäe ja benae üng sangcim ngvaie naw, Antiok, Siria khaw ja, Kilikih khawa vekiea khyangmjükcee, ning jah hnukset ve u.
Ja kirjoittivat heidän kättensä kautta tällä tavalla: me apostolit ja vanhimmat veljet toivotamme veljille, jotka pakanoista Antiokiassa ja Syriassa ja Kilikiassa ovat, terveyttä!
24 Khyang avange naw, keimi naw am kami jah mtheha, keimi üngka naw law u lü, ‘Nangmi, nami vun nami mawi vai, thum nami läk vai’ tia, nami mlung ning jah bawngbaisakie tia ngja u lü,
Että me olemme kuulleet, kuinka muutamat meiltä lähteneet ovat teitä opillansa eksyttäneet ja teidän sielujanne vaivanneet, sanoen: teidän pitää itsenne antaman ympärileikata ja lain pitämän; joille emme ole käskeneet.
25 mi Bawi Jesuha ngminga phäha Banabah ja Pawluh cun naw xünnak am mcehnaki xawi,
Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,
26 kami ja mhlänaka Banabah ja Pawluh, Bawipa Jesuh Khritawa phäh ami sak käh mceh naki xawi, atänga ja xü u lü, nami veia kami jah tüih law vaia kami jah tak,
Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen nimen tähden alttiiksi antaneet.
27 ahina mawngma ning jah mtheh law khai xawia, Judah ja Tilah cun nami veia kami ja tüih law.
Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen suusanalla teille ilmoittavat.
28 Ngmüimkhya Ngcim ja keimi naw atänga, yühkia phüi cun nami khana mtai üng am daw khaia ngai ve üng,
Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
29 juktuh peta eiawk, khisaa thi, kbüh lü hnima sa käh jah ei u lü hüipawmnak jah cehta ua; ahina ngkhaw nami jah cehtak üng ta nami phäha daw khai ni. Mya u lü ve u” tia ami yuk.
Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!
30 Acukba ami jah tüih cun cit ni lü, Antiok phaki xawi; acunüng, khyange jah khü ni lü, ca cun ani jah pet.
Kuin he siis olivat lähteneet, tulivat he Antiokiaan, ja kokosivat kansan paljouden, ja antoivat heille kirjan.
31 Ami khe law päng ja, ami ja mcäinaka ngthua phäha aktäa jekie.
Kuin he sen olivat lukeneet, ihastuivat he siitä lohdutuksesta.
32 Judah ja Tilah cun sahmaa pi kyaki xawia kya lü, ngthu khawha am, benae jah mcäi ni lü, khawvei ktha ani jah pet.
Mutta Juudas ja Silas, että hekin olivat prophetat, neuvoivat monilla sanoilla veljiä ja vahvistivat heitä.
33 Acua khawvei ani ve käna, jah tüih lawki hea veia nghlat be khai xawia, benae naw dim’yenak am ami jah tüih be.
Ja kuin he siellä hetken aikaa viipyivät, lähetettiin he veljiltä jälleen rauhassa apostolien tykö.
34 Acunsepi, Tilah cun amät ve hütki.
Niin Silaan kelpasi siellä olla.
35 Pawluh ja Banabah cun Antiok khyang khawhah am ve yüm lü, Bawipa ngthu jah mtheimthang ni lü atänga veki xawi.
Mutta Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettamassa ja ilmoittamassa Herran sanaa monen muun kanssa.
36 Khawveica angsawk law käna, Pawluh naw Banabaha veia, “Tuhkbäih ni cit be lü, Bawipa ngthu ni sangnaka khaw naküta bena vekie veia cit hü lü ami vecawh ni jah bükteng hü vai” a ti.
Mutta muutamain päiväin perästä sanoi Paavali Barnabaalle: palatkaamme taas takaperin veljiä katsomaan kaikkiin kaupunkeihin, joissa me Herran sanaa ilmoittaneet olemme, kuinka he itsensä pitävät.
37 Banabah naw, Johan Makuh ami ti cun ani veia cehpüi vaia a täng,
Mutta Barnabas neuvoi kanssansa ottamaan Johannesta, joka Markukseksi kutsuttiin.
38 Pampulih khaw üngka naw ja hawih hüt lü, khüibi bi khaia ani hlawnga am cit hngakia kyase, Pawluh naw ta Makuh ani hlawng cehpüi vaia am jum.
Mutta Paavali päätti sen kohtuulliseksi, ettei sitä pitänyt kanssa otettaman, joka oli luopunut heistä Pamphiliassa eikä tullut heidän kanssansa työhön.
39 Acunakyase, aktäa ngcuhki xawi, ngtai law ni lü, Banabah naw Makuh cun a hlawnga cehpüi lü, Kuparuha mlawng am citki xawi.
Ja he riitelivät niin kovin keskenänsä, että he toinen toisestansa erkanivat. Ja Barnabas otti Markuksen kanssansa ja purjehti Kypriin.
40 Pawluh naw Tilah a xü; acunüng, jumeikie naw Bawipa bäkhäknak ami mcei vai ja ngthu ami jah pet.
Mutta Paavali valitsi Silaan ja matkusti, Jumalan armon haltuun annettu veljiltä,
41 Sangcime jah khäng hüsak lü Siria ja Kilikih khaw avan üng cit hüki.
Ja vaelsi Syrian ja Kilikian kautta, ja vahvisti seurakunnat.
