Panultihon 28
1 Ang tawong dautan mokalagiw bisan walay tawo nga magalutos; Apan ang matarung maisug ingon sa leon.
Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.
2 Kay sa kalapasan sa usa ka yuta daghanan ang mga principe niana; Apan pinaagi sa mga tawo nga may salabutan ug kahibalo ang kahimtang niini pagalugwayan.
Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.
3 Ang usa ka tawo sa kawalad-on nga magalupig sa mga kabus Mahasama sa ulan nga nagabanlas nga dili magabilin ug makaon.
Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.
4 Kadtong mobiya sa Kasugoan nagadayeg sa tawong dautan; Apan ang mga magabantay sa Kasugoan nakig-bisog batok kanila.
Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.
5 Ang dautang mga tawo dili makasabut sa justicia; Apan sila nga nangita kang Jehova makasabut sa tanang mga butang.
Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.
6 Maayo pa ang kabus nga nagalakat sa iyang pagkahingpit sa kasingkasing, Kay kaniya nga sukwahi sa iyang mga dalan, bisan siya dato.
Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
7 Bisan kinsa nga nagabantay sa Kasugoan maoy usa ka anak nga manggialamon; Apan kadtong kauban sa mga ulitan nagapakaulaw sa iyang amahan.
Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.
8 Kadtong nagapadaghan sa iyang manggad pinaagi sa tubo ug abut, Nagahipos niini alang kaniya nga may kalooy sa kabus.
Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
9 Kadtong nagapalingog-iingog sa iyang igdulungog gikan sa pagpamati sa Kasugoan, Bisan ang iyang pag-ampo maoy usa ka dulumtanan.
Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
10 Bisan kinsa nga nagapasalaag sa matul-id ngadto sa usa ka dautan nga dalan, Siya mahulog sa kaugalingon niyang gahong; Apan ang hingpit magapanunod sa maayo.
Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.
11 Ang adunahan nga tawo manggialamon sa iyang kaugalingong hunahuna; Apan ang kabus nga may salabutan magasusi kaniya.
Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
12 Sa diha nga ang matarung makadaug adunay dakung himaya; Apan sa diha nga ang dautan motindog, ang mga tawo manago sa ilang kaugalingon.
Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.
13 Kadtong nagatabon sa iyang kalapasan dili mouswag; Apan bisan kinsa nga nagasugid ug nagabiya kanila makadawat ug kalooy.
Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.
14 Malipayon ang tawo nga mahadlokon sa kanunay; Apan kadtong nagapagahi sa iyang kasingkasing mahulog ngadto sa dautang buhat.
Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
15 Maingon sa usa ka leon nga nagangulob, ug sa usa ka oso nga nagasarasay, Ingon niana ang usa ka dautan nga punoan ibabaw sa usa ka kabus nga katawohan.
Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
16 Ang principe nga kulang sa salabutan maoy daku usab nga madaugdaugon; Apan siya nga nagadumot sa pagkaibug magapalugway sa iyang mga adlaw.
Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.
17 Ang tawo nga mahimug-atan sa dugo sa bisan kinsang tawo Mokalagiw ngadto sa gahong; ayaw pagpapunggi sa tawo siya.
Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.
18 Bisan kinsa nga nagalakat sa katarung pagagawason; Apan kadtong sukwahi sa iyang mga dalan mahulog sa walay langan.
Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.
19 Kadtong nagabaul sa iyang yuta makabaton ug daghang mga makaon; Apan siya nga nagasunod sa mga tawo sa kakawangan makabaton sa hilabihan uyamut nga kakabus.
Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
20 Ang usa ka matinumanon nga tawo magamadagayaon sa mga panalangin; Apan kadtong nagadali sa pagkaadunahan dili makalikay sa silot.
Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
21 Ang may pagkapinalabi sa mga tawo dili maayo; Ni ang usa ka tawo magmalinapason tungod lamang sa usa ka tipik nga tinapay.
Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.
22 Kadtong may usa ka dautan nga mata nagadali sa pagkab-ut sa mga bahandi, Ug wala mahibalo nga ang kawalad-on modangat kaniya.
Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
23 Kadtong nagabadlong sa usa ka tawo makakaplag ug labawng kalooy sa dili madugay Kay kaniya nga nagaulo-ulo uban sa dila.
Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.
24 Bisan kinsa nga mangawat sa iyang amahan kun sa iyang inahan, ug moingon: Dili kini Kalapasan, Apan maong tawo maoy kauban sa usa ka maglalaglag.
Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
25 Kadtong may hakog nga espiritu nagaagda sa panag-away; Apan kadtong nagabutang sa iyang pagsalig kang Jehova mahimong matambok.
Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
26 Kadtong nagasalig sa iyang kaugalingong kasingkasing maoy usa ka buang; Apan bisan kinsa nga nagalakat sa pagkamanggialamon pagaluwason.
Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.
27 Kadtong nagahatag sa kabus dili makulangan; Apan kadtong nagatago sa iyang mga mata makabaton ug daghang mga panghimaraut.
Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.
28 Kong ang dautan motindog, ang mga tawo manago sa ilang kaugalingon; Apan sa diha nga sila mangahanaw, ang mga matarung modaghan.
Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.
