Numerus 21
1 Ug sa nakadungog ang Canaanhon, ang hari sa Arad nga nagpuyo sa habagatan, nga nagapaingon nganhi ang Israel sa dalan sa mga magpapaniid, nakig-away siya batok sa Israel, ug nakuha ang uban kanila nga bihag.
Ja koska Arad Kanaanealaisten kuningas, joka asui etelän puolessa, kuuli Israelin tulleeksi vakoojain tien kautta, soti hän Israelia vastaan ja vei heistä monikahtoja vangiksi.
2 Ug ang Israel nagbuhat ug saad kang Jehova ug miingon: Sa pagkamatuod, kong itugyan mo kining katawohan sa akong kamot, pagagub-on ko ang ilang mga kalungsoran.
Niin lupasi Israel Herralle lupauksen ja sanoi: jos sinä annat tämän kansan minun käteni alle, niin minä kiroon heidän kaupunkinsa.
3 Ug si Jehova nagpatalinghug sa tingog sa Israel, ug gitugyan ang Canaanhon, ug iyang gibungkag sila ug ang ilang mga kalungsoran; ug ginganlan ang ngalan niadtong dapita Horma.
Ja Herra kuuli Israelin rukouksen: ja antoi heille Kanaanealaiset, ja he kirosivat heitä ja heidän kaupungeitansa. Ja kutsui sen paikan Horma.
4 Ug mingpanaw sila gikan sa bukid sa Hor, sa dalan sa Dagat nga Mapula, sa paglibut sa yuta sa Edom, ug nangaluya ang kalag sa katawohan tungod sa dalan.
Sitte menivät he pois Horin vuoren tyköä, Punaisen meren tietä, vaeltamaan Edomilaisten maata ympäri. Ja kansa suuttui matkasta.
5 Ug nagsulti ang katawohan batok sa Dios ug batok kang Moises: Ngano man nga gipatungas ninyo kami gikan sa Egipto, aron mangamatay kami niining kamingawan: Kay walay tinapay ug walay tubig ug ang among kalag giluod niining tinapaya nga hilabihan kagaan.
Ja kansa puhui Jumalaa ja Mosesta vastaan: miksi sinä toit meitä Egyptistä korpeen kuolemaan? Sillä ei tässä ole leipää eikä vettä, ja meidän sielumme suuttuu tähän huonoon ruokaan.
6 Ug ang katawohan gipadad-an ni Jehova ug mga bitin nga mapintas, ug sila nagpamahit sa katawohan: ug nangamatay ang daghan nga katawohan sa Israel.
Niin Herra lähetti kansan sekaan tuliset kärmeet, jotka kansaa purivat, niin että paljo kansaa Israelista kuoli.
7 Ug ang katawohan ming-adto kang Moises, ug nanag-ingon: Nakasala kami tungod kay kami nagsulti batok kang Jehova ug batok kanimo. Mag-ampo ka kang Jehova, nga kuhaon niya kanamo kining mga bitina. Ug si Moises nag-ampo tungod sa katawohan.
Niin tuli kansa Moseksen tykö, ja sanoivat: me teimme syntiä, puhuen Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa nämät kärmeet meidän seastamme ottamaan pois: ja Moses rukoili kansan edestä.
8 Ug si Jehova miingon kang Moises: Magbuhat ka ug usa ka bitin nga mapintas; ug kini ibutang mo sa ibabaw sa usa ka bandila; ug mahitabo nga bisan kinsa nga pahiton, sa diha nga motan-aw niini, mabuhi siya.
Niin sanoi Herra Mosekselle: tee sinulles tulinen kärme, ja nosta se merkiksi ylös: ja tapahtuu, että se joka purtu on, kuin hän katsoo sen päälle, niin hän elää.
9 Ug si Moises nagbuhat ug usa ka bitin nga tumbaga, ug gibutang niya sa ibabaw sa bandila. Ug mahatabo nga kong adunay bitin nga makapahit sa bisan kang kinsa, sa diha nga siya makatan-aw sa bitin nga tumbaga, mabuhi siya.
Ja Moses teki vaskikärmeen, ja nosti sen merkiksi ylös: ja tapahtui, että jos joku kärmeeltä purtiin, ja katsahti vaskikärmeen päälle, niin hän jäi elämään.
10 Ug mingpanaw ang mga anak sa Israel ug nagpahaluna sa campo sa Oboth.
Ja Israelin lapset läksivät, ja sioittivat heitänsä Obotiin.
11 Ug mingpanaw sila sa Oboth, ug nagpahaluna sa Iye-abarim, sa kamingawan, nga anaa sa atubangan sa Moab, sa ginasubangan sa adlaw.
Ja läksivät Obotista, ja sioittivat itsensä Abarimin mäen tykö, siihen korpeen, joka Moabin kohdalla on, auringon nousemiseen päin.
12 Gikan didto, mingpanaw sila ug nagpahaluna sa walog sa Sared.
Sieltä läksivät he, ja sioittivat heitänsä Saredin ojan tykö.
13 Gikan didto mingpanaw sila, ug nagpahamutang sa tabok sa Arnon, nga diha sa kamingawan, nga migula sa utlanan sa Amorehanon; kay ang Arnon mao ang utlanan sa Moab, sa taliwala sa Moab ug sa Amorehanon.
Niin he sieltä menivät ulos, ja sioittivat heitänsä tälle puolen Arnonia, joka korvessa on, ja tulee Amorilaisten maan ääristä; sillä Arnon on Moabin ja Amorin välillä.
14 Busa ginaingon sa basahon sa mga Pagpanggubat ni Jehova: Vaheb sa Supa, Ug sa mga walog sa Arnon, 1
Siitä sanotaan Herran sotain kirjassa: Vaheb Suphassa, ja Arnonin ojat.
15 Ug ang banghilig sa mga walog Nga nagadulhog ngadto sa puloyanan sa Ar, Ug nagahanayhay sa ibabaw sa utlanan sa Moab.
Ja sen ojan juoksu, joka poikkee Arin asumiseen, ja ulottuu Moabin rajaan.
16 Ug gikan didto sila mingpanaw ngadto sa Beer: nga mao ang atabay nga giingon ni Jehova kang Moises: Pundoka ang katawohan, ug pagahatagan ko sila ug tubig.
Ja sieltä läksivät he Beraan, se on se kaivo, josta Herra sanoi Mosekselle: kokoa kansa, ja minä annan heille vettä.
17 Unya miawit ang Israel niini nga alawiton: Saka, Oh atabay; kaniya panagawit kamo:
Silloin veisasi Israel tämän virren: Nouse, kaivo, veisatkaat hänestä toinen toisellenne.
18 Ang atabay nga gikalot sa mga principe, Gipalalum kini sa mga kadagkuan sa katawohan, Uban sa magbubuhat sa kasugoan, ug sa ilang mga sungkod. Matana;
Tämä on se kaivo, jonka päämiehet kaivoivat, kansan johdattajat kaivoivat, lain opettajan kautta sauvallansa. Tästä korvesta matkustivat he Mattanaan.
19 Ug gikan sa Matana ngadto sa Nahaliel, ug gikan sa Nahaliel ngadto sa Bamoth;
Ja Mattanasta niin Nahalieliin, Ja Nahalielistä niin Bamotiin,
20 Ug gikan sa Bamoth ngadto sa walog nga diha sa kaumahan sa Moab, ngadto sa tumoy sa Pisga, nga nagalantaw ngadto sa ubos sa kamingawan.
Ja Bamotista siihen laaksoon, joka on Moabin kedolla, Pisgan kukkulaa kohden, joka katsahtaa korpeen päin.
21 Ug ang Israel nagpadala ug mga sulogoon ngadto kang Sihon ang hari sa mga Amorehanon, nga nagaingon:
Ja Israel lähetti sanansaattajat Sihonin Amorilaisten kuninkaan tykö, ja käski sanoa hänelle:
22 Tugoti ako nga moagi sa imong yuta: kami dili mosimang ngadto sa kaumahan, kun ngadto sa kaparrasan; kami dili moinum sa tubig sa mga atabay: Kami magalakaw nga moagi sa dalan sa hari, hangtud nga kami makaagi sa imong utlanan.
Salli minun vaeltaa maakuntas lävitse: emme poikkee peltoihin, emmekä viinamäkiin, emmekä juo vettä kaivosta; maantietä myöten me vaellamme, siihenasti kuin me tulemme sinun maas ääristä ulos.
23 Ug si Sihon wala tumugot sa Israel sa pag-agi sa iyang utlanan: apan si Sihon nagtigum sa tibook niyang katawohan, ug migula batok sa Israel ngadto sa kamingawan, ug miabut sa Jahas; ug nakig-away siya batok sa Israel.
Mutta Sihon ei sallinut Israelin vaeltaa maakuntansa lävitse, vaan Sihon kokosi kaiken väkensä, ja meni Israelia vastaan korpeen, ja tuli Jaksaan, ja soti Israelia vastaan.
24 Ug ang Israel nagsamad kaniya uban sa sulab sa espada, ug gipanag-iya ang iyang yuta gikan sa Arnon ngadto sa Jaboc, bisan hangtud sa mga anak sa Ammon; kay ang utlanan sa mga anak sa Ammon malig-on.
Mutta Israel löi hänen miekan terällä, ja omisti hänen maansa Arnonista Jabbokiin asti, ja vielä Ammonin lapsiin saakka; sillä Ammonin maan ääret olivat vahvat.
25 Ug ang Israel nagkuha niining tanang mga lungsod: ug ang Israel mipuyo niining tanang mga lungsod sa mga Amorehanon: didto sa Hesbon, ug sa tanang mga balangay niini.
Ja näin Israel sai kaikki nämät kaupungit, ja Israel asui kaikissa Amorilaisten kaupungeissa, Hesbonissa ja kaikissa sen tyttärissä.
26 Kay ang Hesbon mao ang lungsod ni Sihon ang hari sa mga Amorehanon, nga nagpakiggubat batok sa unang hari sa Moab, ug nagkuha sa tanan niyang kayutaan gikan sa iyang kamot, bisan hangtud sa Arnon. 1
Sillä Hesbonin kaupunki oli Sihonin Amorilaisten kuninkaan oma, ja hän soti ennen Moabilaisten kuninkaan kanssa, ja otti häneltä kaiken hänen maansa Arnoniin asti.
27 Tungod niini sila nga nagasulti sa mga sanglitanan nag-ingon: Umari kamo sa Hesbon; Itugo nga ang lungsod sa Hesbon pagatukoron ug lig-onon:
Siitä sananlaskussa sanotaan: tulkaat Hesboniin: rakennettakoon ja valmistettakoon Sihonin kaupunki;
28 Kay ang kalayo migula sa Hesbon, Usa ka siga gikan sa lungsod sa Sihon: Kini nag-ut-ut sa Ar sa Moab, Ang mga harianon sa mga hatag-as nga dapit sa Arnon.
Sillä tuli on käynyt Hesbonista ulos, ja liekki Sihonin kaupungista: se on kuluttanut Moabin Arin, ja Arnonin korkeuden asuvaiset.
29 Alaut kanimo, Moab! Ikaw gilaglag, Oh katawohan sa Cemos: Siya naghatag sa iyang mga anak nga lalake ingon nga mga kagiw, Ug sa iyang mga anak nga babaye ngadto sa pagkabinihag, Ngadto kang Sihon hari sa mga Amorehanon.
Voi sinuas Moab! sinä Kamosin kansa olet hukkunut! Hän saatti poikansa pakolaiseksi ja hänen tyttärensä vangiksi, Sihonille Amorilaisten kuninkaalle.
30 Kami nagpana kanila; ang Hesbon nalaglag bisan hangtud sa Dibon, Ug kami naglumpag bisan hangtud sa Nopa, Nga miabut hangtud sa Medeba.
Me olemme heitä ampuneet, Hesbon on kukistettu Diboniin asti: me hävitimme heitä hamaan Nophaan, joka Medebaan ulottuu.
31 Ingon niini mipuyo ang Israel didto sa yuta sa mga Amorehanon.
Ja niin Israel asui Amorilaisten maakunnassa.
32 Ug si Moises nagpadala ug mga tawo sa pagpaniid sa Jaser; ug ilang naagaw ang mga kalungsoran niini, ug nagpapahawa sa mga Amorehanon nga nanagpuyo didto.
Sitte lähetti Moses vakoomaan Jaeseria, ja he voittivat sen tyttärinensä, ja omistivat ne Amorilaiset, jotka siinä asuivat.
33 Ug sila namalik ug mingtungas sa dalan sa Basan: ug si Og ang hari sa Basan migula batok kanila, siya ug ang tanan niyang katawohan, sa pagpakig-away didto sa Edrei.
Ja he palasivat ja menivät ylöspäin tietä Basaniin. Niin Og, Basanin kuningas, meni heitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, sotimaan Edreissä.
34 Ug si Jehova miingon kang Moises: Ayaw kahadlok kaniya: kay ako nagtugyan na kaniya nganha sa imong kamot, ug ang tanan niyang katawohan, ug ang iyang kayutaan; ug ikaw magabuhat kaniya ingon sa imong gibuhat ngadto kang Sihon ang hari sa mga Amorehanon, nga nagpuyo sa Hesbon.
Ja Herra sanoi Mosekselle: älä pelkää häntä, sillä minä annoin hänen sinun käsiis, sekä kaiken hänen väkensä, että hänen maansa: ja sinun pitää tekemän hänelle niinkuin sinä Sihonille Amorilaisten kuninkaalle teit, joka Hesbonissa asui.
35 Busa sila mingdasmag kaniya, ug sa iyang mga anak nga lalake ug sa tanan niyang katawohan, hangtud nga walay usa nga nahibilin kaniya: ug sila nanag-iya sa iyang kayutaan.
Ja he löivät hänen ja hänen poikansa ja hänen väkensä, siihenasti ettei yksikään elämään jäänyt, ja he valloittivat hänen maansa.
