< Genesis 8 >
1 Ug nahinumdum ang Dios kang Noe ug sa tanan nga mga mananap ug sa tanang kahayupan nga didto uban kaniya sa arca. Ug gipaagi sa Dios ang usa ka hangin sa ibabaw sa yuta, ug minghubas ang mga tubig;
Silloin Jumala muisti Noaa ja kaikkia eläviä, ja kaikkea karjaa, kuin hänen kanssansa olivat arkissa, ja Jumala nosti tuulen maan päälle, ja vedet seisahtivat.
2 Ug ang mga tinubdan usab sa kahiladman, ug ang mga tamboanan sa langit natakpan, ug ang ulan sa langit napugngan:
Ja syvyyden lähteet tukittiin, ja taivaan akkunat, ja sateet taivaasta asetettiin.
3 Ug ang mga tubig sa yuta nagakadiyutay sa walay hunong; ug minghubas ang mga tubig sa miagi na ang usa ka gatus ug kalim-an ka adlaw.
Ja vedet maan päältä enemmin ja enemmin juoksivat pois, ja vähenivät sadan ja viidenkymmenen päivän perästä.
4 Ug nahitungtung ang arca sa bulan nga ikapito, sa ikapulo ug pito ka adlaw sa bulan, sa ibabaw sa kabukiran sa Ararat.
Ja seitsemäntenätoistakymmenentenä päivänä, seitsemännessä kuukaudessa jäi arkki Araratin vuorelle.
5 Ug ang mga tubig nagpadayon sa paghubas hangtud sa ikapulo nga bulan: Sa ikapulo nga bulan, sa nahauna nga adlaw sa bulan, nakita na ang mga tumoy sa mga bukid.
Mutta vedet juoksivat pois, ja vähenivät hamaan kymmenenteen kuukauteen asti. Ensimäisnä päivänä kymmenentenä kuukautena näkyivät vuorten kukkulat.
6 Ug nahitabo nga sa katapusan sa kap-atan ka adlaw giablihan ni Noe ang tamboanan nga iyang gihimo sa arca.
Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän tehnyt oli.
7 Ug gisugo niya ang uwak nga migikan ug naglibotlibot hangtud ang mga tubig minghubas sa ibabaw sa yuta.
Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin vedet maan päältä kuivuivat.
8 Gisugo niya ang salampati gikan kaniya, aron magtan-aw kong ang tubig mihubas na ba sa ibabaw sa nawong sa yuta.
Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat juosseet pois maan päältä.
9 Apan ang salampati walay hingkaplagan nga arang katugdonan sa mga lapalapa sa iyang tiil, ug siya mibalik kaniya ngadto sa arca, kay ang mga tubig diha pa sa ibabaw sa nawong sa tibook nga yuta, ug siya mituy-od sa iyang kamot, ug midakup niini, ug gisulod niya kini sa arca;
Koska ei kyhkyinen löytänyt kussa hän sai jalkansa levätä, palasi hän hänen tykönsä arkkiin: sillä vedet olivat vielä koko maan päällä, niin hän ojensi kätensä, otti hänen ja toi arkkiin.
10 Ug mihulat pa siya ug pito ka adlaw, ug unya gipagula niya pag-usab ang salampati sa arca.
Ja odotti vielä toiset seitsemän päivää, ja antoi taas kyhkyisen lentää arkista.
11 Ug ang salampati mibalik kaniya sa kahaponon, ug ania karon, usa ka dahon nga lunhaw sa olivo diha sa iyang sungo nakutlo. Niini nga pagkaagi nasabut ni Noe nga ang mga tubig mihubas na sa ibabaw sa yuta.
Se palasi hänen tykönsä, ehtoopuolella, ja katso, hän toi suussansa öljypuun lehden, jonka hän murtanut oli. Niin Noa ymmärsi vedet maan päältä juosseeksi pois.
12 Ug mihulat pa gayud siya ug pito ka adlaw, ug unya gisugo niya ang salampati, nga wala na mobalik kaniya.
Mutta hän odotti vielä seitsemän päivää, ja antoi kyhkyisen lentää ulos, joka ei enää palannut.
13 Ug nahitabo nga sa ikaunom ka gatus ug nahauna nga tuig, sa nabaunang bulan, sa nahaunang adlaw sa bulan, ang mga tubig minghubas sa ibabaw sa yuta ug gikuha ni Noe ang atop sa arca, ug siya mitan-aw ug ania karon, ang nawong sa yuta namala na.
Ja kuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla (Noan ijästä) ensimäisnä päivänä ensimäisessä kuukaudessa, kuivuivat vedet maan päältä. Niin avasi Noa arkin katon, ja näki, ja katso, maa oli kuivunut.
14 Ug sa ikaduha nga bulan sa ikakaluhaan ug pito ka adlaw sa bulan namala na ang yuta.
Niin maa tuli peräti kuivaksi seitsemäntenäkolmattakymmenentenä päivänä toisessa kuukaudessa.
15 Ug nagsulti ang Dios kang Noe nga nagaingon:
Niin Jumala puhui Noalle sanoen:
16 Kumawas ka sa arca, ikaw, ug ang imong asawa, ug ang imong mga anak nga lalake, ug ang mga asawa sa imong mga anak nga kuyog kanimo.
Lähde arkista, sinä ja sinun emäntäs, ja sinun poikas, ja sinun poikais emännät sinun kanssas.
17 Ug ipagula mo uban kanimo ang tanan nga mga mananap nga anaa uban kanimo, ang tanan nga unod, ang mga langgam, ug ang kahayupan ug ang tanan nga nanagkamang sa ibabaw sa yuta; aron sila managsanay sa yuta, ug managpamunga ug managdaghan sila sa ibabaw sa yuta.
Kaikkinaiset eläimet, jotka sinun tykönäs ovat, kaikkinaisesta lihasta, sekä linnuista että karjasta, ja kaikista matelevaisista maan päällä, johdata ne ulos kanssas: ja kävelköön ne maan päällä, ja olkoon hedelmälliset ja lisääntyköön maan päällä.
18 Ug mikawas si Noe, ug ang iyang mga anak nga lalake, ug ang iyang asawa, ug ang mga asawa sa iyang mga anak uban kaniya.
Niin Noa meni ulos poikinensa, ja emäntinensä, ja poikainsa emännät hänen kanssansa.
19 Ang tanan nga mga mananap ug ang tanan nga mga nagakamang, ug ang tanan nga mga langgam, bisan unsa nga nagalihok sa ibabaw sa yuta, ingon sa ilang matang, nangawas sa arca.
Kaikkinaiset eläimet, kaikkinaiset matelevaiset, kaikkinaiset linnnut, ja kaikki kuin maalla matelevat: läksivät arkista, jokainen kaltaisensa tykö.
20 Ug mitukod si Noe ug usa ka halaran alang kang Jehova, ug mikuha siya sa tanan nga mananap nga malinis, ug sa tanan nga langgam nga malinis, ug mihatag siya ug mga haladnga-sinunog sa halaran.
Ja Noa rakensi Herralle alttarin: ja otti kaikkinaisesta puhtaasta karjasta, ja kaikkinaisista puhtaista linnuista, ja uhrasi polttouhria alttarilla.
21 Ug si jehova nakapanimaho sa matam-is nga kahumot. Ug miingon si Jehova sa iyang kasingkasing: Dili ko na pagtunglohon pag-usab ang yuta tungod sa tawo; kay ang tuyo sa kasingkasing sa tawo dautan sukad sa iyang pagkabata; ug dili ko na paglagon pag-usab ang tanan nga butang nga buhi ingon sa gibuhat ko.
Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niinkuin minä tehnyt olen.
22 Samtang ania pa ang yuta ang pagtanum ug ang pag-ani, ug ang kabugnaw ug ang kainit, ang ting-adlaw ug ang tingtugnaw, ug ang kaadlawon ug ang kagabhion dili magaundang.
Niin kauvan kuin maa seisoo, ei pidä kylväminen ja niittäminen, vilu ja helle, suvi ja talvi, päivä ja yö lakkaaman.