Panultihon 31
1 Ang mga pulong ni Haring Lemuel— ang panagna nga gitudlo sa iyang inahan.
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 Unsa man, akong anak? Ug unsa man, anak sa akong sabakan? ug unsa man, anak sa akong mga panaad? —
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 Ayaw ihatag ang imong kusog sa babaye, o ang imong mga pamaagi niadtong maglaglag sa mga hari.
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 Dili kini alang sa mga hari, Lemuel, dili kini alang sa mga hari aron pag-inom sa bino, ni ang mga magmamando aron mangutana, “Hain man ang isog nga ilimnon?”
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 Tungod kay kung moinom sila, makalimtan nila kung unsa ang kasugoan, ug yatakan ang mga katungod sa tanang mga gidaogdaog.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Hatagi ug isog nga ilimnon ang mga tawo nga mangahanaw ug bino niadtong hilabihan ang kasakit.
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 Moinom siya ug mahikalimtan niya ang iyang kawalad-on ug dili niya mahinumdoman ang iyang kasamok.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 Pakigsulti alang niadtong dili makasulti, alang sa kaayohan sa tanan nga hapit na mangahanaw.
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 Pagsulti ug paghukom pinaagi sa sukdanan kung unsa ang husto ug labani ang katungod sa mga kabos ug nagakinahanglan nga mga tawo.
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 Kinsa man ang makakita ug takos nga asawa? Ang iyang kabililhon labaw pa sa mga alahas.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 Ang kasingkasing sa iyang bana mosalig kaniya, ug dili gayod siya mahimong kabos.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 Mobuhat gayod siya ug maayong mga butang alang kaniya ug dili ang daotan sa tanang mga adlaw sa iyang kinabuhi.
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 Magpili siya ug balahibo sa karnero ug lanot sa lino nga tanom, ug magabuhat uban ang kalipay sa iyang mga kamot.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 Sama siya sa nagpatigayon nga mga sakayan; nagdala siya sa iyang pagkaon gikan sa halayo.
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 Mobangon siya samtang gabii pa ug mohatag ug pagkaon sa iyang panimalay, ug ibahinbahin niya ang buluhaton alang sa iyang mga sulugoong babaye.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 Maghunahuna siya ug uma ug paliton kini, uban sa kinitaan sa iyang mga kamot motanom siya ug paras.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 Bistihan niya ang iyang kaugalingon sa kusog ug himoon niyang kusgan ang iyang mga bukton.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 Makita niya kung unsa ang maayo nga makaginansya siya; sa tibuok gabii wala gipalong ang iyang lampara.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 Gibutang niya ang iyang mga kamot sa lamboranan, ug iyang gigunitan ang nilubid nga tanod.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 Gituy-od niya ang iyang kamot sa mga tawong kabos; gituy-od niya ang iyang kamot sa mga tawong nanginahanglan.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 Dili siya mahadlok sa niyebe alang sa iyang panimalay, kay ang tibuok niya nga panimalay nabistihan sa dagtom pula.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 Naghimo siya ug hapin alang sa iyang higdaanan, ug nagbisti siya ug labing maayo nga tapul nga lino.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 Inila ang iyang bana sa mga ganghaan, kung molingkod siya kauban sa mga kadagkoan sa yuta.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 Naghimo siya ug lino nga mga panapton ug gibaligya kini, ug nagbaligya siya ug mga bakus sa mga nagapatigayon.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Nabistihan siya uban ang kusog ug kadungganan, ug mokatawa siya sa dihang moabot ang panahon.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 Magabuka siya sa iyang baba uban ang kaalam ug ang balaod sa pagkamaluluy-on anaa sa iyang dila.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 Nagabantay siya sa tanang pamaagi sa iyang panimalay ug dili mokaon sa tinapay nga walay pulos
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 Mobangon ang iyang mga anak ug tawgon siya ug bulahan ug ang iyang bana modayeg kaniya, ug moingon,
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 “Daghang buotan nga mga babaye, apan silang tanan dili makalabaw kanimo.”
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Ang katahom malimbongon, ug ang kaanyag walay kapuslanan, apan ang babaye nga mahinadlokon kang Yahweh, pagadayegon siya.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 Ihatag kaniya ang kinitaan sa iyang mga kamot ug tugoti ang iyang mga buhat nga modayeg kaniya diha sa mga ganghaan.
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
