< Isaias 31 >
1 Pagkaalaot niadtong milugsong didto sa Ehipto aron sa pagpakitabang ug midangop sa mga kabayo, ug nagsalig sa mga karwahe (kay daghan sila) ug sa mga mangabayoay (hilabihan gayod sila kadaghan). Apan wala silay pagpakabana mahitungod sa Balaang Dios sa Israel, ni bisan mangita sila kang Yahweh!
Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua kerjäämään, ja luottavat hevosiin, ja turvaavat vaunuihin, että niitä on monta, ja ratsasmiehiin, että he juuri väkevät ovat, eivätkä turvaa Israelin Pyhään, eikä kysy Herraa.
2 Apan maalamon siya, ug magdala siya ug katalagman ug dili mobakwi sa iyang mga pulong. Mobarog siya batok sa daotang panimalay ug batok niadtong nagatabang sa nagbuhat ug sala.
Mutta hän on viisas ja antaa tulla onnettomuuden, ja ei muuta sanojansa; vaan asettaa itsensä pahain huonetta vastaan, ja pahantekiäin apua vastaan.
3 Tawo lamang ang Ehipto ug dili Dios, unod lamang ang ilang mga kabayo ug dili espiritu. Sa dihang kab-oton kini ni Yahweh pinaagi sa iyang kamot, mapandol lakip ang usa nga mitabang, ug malaglag siya nga gitabangan; mangamatay silang tanan.
Sillä Egypti on ihminen ja ei Jumala, ja heidän hevosensa ovat liha ja ei henki. Ja Herra on kokottava kätensä, niin että auttajan pitää hoiperteleman, ja sen, jota autetaan, pitää lankeeman, ja ynnä molemmat toinen toisensa kanssa hukkuman.
4 Mao kini ang gisulti ni Yahweh kanako, “Ingon nga ang liyon, bisan ang batan-ong liyon, mongulob ngadto sa iyang tukbunon, sa dihang misinggit ang panon sa mga magbalantay sa karnero batok niini, apan wala kini mahadlok sa ilang mga tingog, ni mikamang palayo gikan sa ilang saba; ingon niini mokanaog si Yahweh nga labawng makagagahom aron makig-away didto sa Bukid sa Zion, niana nga bungtod.
Sillä näin sanoo Herra minulle: niinkuin jalopeura ja nuori jalopeura kiljuu saaliinsa päällä, kuin paimenten joukko on kokoontunut sitä vastaan, ei peljästy heidän huudostansa, eikä hämmästy vaikka heitä monta on: juuri niin on Herra Zebaot menevä alas sotimaan Zionin vuorella ja sen korkeudella.
5 Sama sa mga langgam nga nanglupad, busa panalipdan ni Yahweh nga labawng makagagahom ang Jerusalem; panalipdan niya ug luwason kini sa dihang molabay siya ug tipigan kini.
Niinkuin linnut siivillänsä tekevät, niin Herra Zebaot on varjeleva Jerusalemin: hän on suojeleva, auttava, siellä oleva ja holhova häntä.
6 Balik kamo kaniya nga inyong gitalikdan sa hilabihan, katawhan sa Israel.
Palatkaat, te Israelin lapset, sen tykö, josta te peräti harhailleet olette.
7 Kay nianang adlawa mopahilayo ang matag-usa sa iyang mga diosdios nga plata ug sa iyang diosdios nga bulawan nga gibuhat sa inyong kaugalingong makasasala nga kamot.
Sillä silloin jokainen hylkää hopia- ja kulta-epäjumalansa, joita omat kätenne ovat tehneet teille synniksi.
8 Mapukan ang Asiria pinaagi sa espada; ang espada nga dili hinimo sa tawo maoy molamoy kaniya. Mokalagiw siya gikan sa espada, ug mapugos sa pagbuhat ug lisod nga trabaho ang iyang batan-ong kalalakin-an.
Ja Assurin pitää lankeeman, ei miehen miekalla, ja pitää kulutettaman, ei ihmisen miekalla; ja pitää kuitenkin pakeneman miekkaa, ja hänen nuorukaisensa pitää verollisiksi tuleman.
9 Mangawad-an silang tanan ug pagsalig tungod sa kalisang, ug mangahadlok ang iyang mga prinsipe sa pagkakita sa panggubatan nga bandera ni Yahweh — mao kini ang gipamulong ni Yahweh, kansang kalayo anaa sa Zion ug kansang kalan anaa sa Jerusalem.”
Ja hänen pitää pelvon tähden menemän kallionsa ohitse, ja hänen pääruhtinaansa pitää lippunsa edestä pakoon menemän, sanoo Herra Zebaot, jolla Zionissa tuli ja Jerusalemissa totto on.