< Isaias 26 >
1 Nianang adlawa pagaawiton kini nga awit diha sa yuta sa Juda: Aduna kami lig-on nga siyudad; gihimo sa Dios ang kaluwasan ingon mga paril ug mga salipdanan.
Siihen aikaan pitää Juudan maassa tämä veisu veisattaman: meillä on vahva kaupunki, hän pani autuuden muuriksi ja varjelukseksi.
2 Ablihi ang mga ganghaan, aron makasulod ang matarong nga nasod nga nagtipig sa ilang pagtuo.
Avatkaat portit, vanhurskaan kansan, joka uskossa pysyy, käydä sisälle.
3 Ang hunahuna nga nagpabilin kanimo, pagatipigan nimo siya sa hingpit nga kalinaw, kay nagasalig siya kanimo.
Sinä pidät aina rauhan, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun turvataan.
4 Salig kang Yahweh hangtod sa kahangtoran; kay kang Yah, si Yahweh, usa ka bato nga walay kataposan.
Sentähden luottakaat Herraan ijankaikkisesti; sillä Herra, Herra on kallio ijankaikkisesti.
5 Kay ipaubos niya kadtong nagkinabuhi nga mapahitas-on; tumpagon niya ngadto sa yuta ang lig-ong siyudad; itupong niya kini sa abog.
Ja hän notkistaa alas ne, jotka korkialla asuvat, hän alentaa korotetun kaupungin; hän sysää sen maahan, niin että se tomussa makaa,
6 Tamak-tamakan kini sa mga kabos ug mga timawa.
Että hän jaloilla poljetaan, vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.
7 Patag ang dalan sa matarong, Matarong nga Dios; gihimo nimong tul-id ang dalan sa matarong.
Mutta vanhurskasten tie on tasainen; sinä ojennat vanhurskasten polut.
8 Oo, maghulat kami kanimo Yahweh diha sa dalan sa imong mga paghukom; gitinguha namo ang imong ngalan ug ang imong kadungganan.
Herra, me odotamme sinua oikeutes tiellä; sydän himoitsee sinun nimeäs ja muistoas.
9 Nagtinguha ako kanimo diha sa kagabhion; oo, nangita gayod kanimo sa tinuoray ang akong espiritu sulod kanako. Kay sa dihang moabot na ang imong mga paghukom dinhi sa kalibotan, makakat-on ang lumolupyo sa kalibotan mahitungod sa pagkamatarong.
Minä halajan sinua sydämestäni yöllä, minun henkeni valvoo myös minussa varhain sinun tykös; sillä kussa sinun oikeutes maakunnassa on, niin maan piirin asuvaiset oppivat vanhurskautta.
10 Tugoti nga ang pabor mapakita ngadto sa daotan, apan dili siya makakat-on sa pagkamatarong. Nagbuhat siya ug daotan sa yuta sa pagkamatarong ug wala makakita sa kahalangdon ni Yahweh.
Mutta ehkä jumalattomille armoja tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta, vaan tekevät ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe Herran kunniaa.
11 Yahweh, gipataas ang imong kamot, apan wala sila nakamatikod. Apan makita nila ang imong pagkamainiton alang sa katawhan ug mapakaulawan sila, tungod kay lamoyon sila sa kalayo sa imong mga kaaway.
Herra, sinun kätes on ylennetty, vaan ei he sitä näe; mutta kuin he sen nähdä saavat, niin he häpiään tulevat kansan kiivaudesta, ja vielä sitte tuli sinun vihollises kuluttaa.
12 Yahweh, magdala ka ug kalinaw alang kanamo; kay sa pagkatinuod, gitapos mo usab ang tanan namong mga bulohaton alang kanamo.
Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me toimitamme, olet sinä meille antanut.
13 Yahweh nga among Dios, gawas kanimo nagdumala ang ubang mga agalon nganhi kanamo; apan ang imong ngalan lamang ang among daygon.
Herra meidän Jumalamme: muut herrat tosin meitä myös vallitsevat paitsi sinua; mutta me muistamme ainoastaan kuitenkin sinussa sinun nimeäs.
14 Patay na sila, dili na sila mabuhi; patay na sila, dili na sila mobangon. Sa pagkatinuod, mianhi ka sa paghukom ug paglaglag kanila, ug gihanaw ang matag handomanan nila.
Ei kuolleet eläviksi tule ja nukkuneet ei nouse; sillä sinä olet heitä etsinyt ja hävittänyt, ja kaiken heidän muistonsa kadottanut.
15 Gipadaghan mo ang mga nasod, Yahweh, gipadaghan mo ang mga nasod; gitahod ikaw; gipalapdan mo ang tanang utlanan sa yuta.
Mutta sinä, Herra, olet lisännyt kansaa, sinä Herra olet lisännyt kansaa, sinä olet kunnialliseksi tullut; sinä olet pannut heitä kauvas maailman ääriin.
16 Yahweh, mangita sila kanimo panahon sa kalisdanan; mag-ampo sila sa hilom sa dihang anaa kanila ang imong pagpanton.
Herra, kuin tuska tulee, niin sinua etsitään: koskas heitä kuritat, niin he parkuvat surkiasti.
17 Sama sa mabdos nga babaye nga hapit na manganak, sa dihang magbati siya ug maghilak sa hilabihang kasakit sa pagpanganak, sama usab nga anaa kami diha sa imong atubangan, Ginoo.
Niinkuin raskaalla vaimolla, kuin hän synnyttämällänsä on, on ahdistus, ja hän parkuu kivullansa, niin meille myös tapahtuu, Herra, sinun kasvois edessä.
18 Namabdos kami, nagbati kami, apan daw sama lamang nga naghimugso kami sa hangin. Wala kami nagdala ug kaluwasan ngadto sa yuta, ug wala nangapukan ang mga lumolupyo sa kalibotan.
Me olemme raskaat ja meillä on kipu, niinkuin tuulen synnyttäväisellä; emme kuitenkaan voi maata auttaa, eikä maan piirin asuvaiset tahtoneet langeta.
19 Mabuhi ang imong patay, mobangon ang ilang mga patay nga lawas. Pagmata ug pag-awit sa kalipay, kamo nga nagpuyo sa abog; kay ang imong yamog mao ang yamog sa kahayag, ug banhawon sa kalibotan ang mga patay niini.
Mutta sinun kuollees elävät, ja minun kuolleet ruumiini nousevat jälleen kuolleista. Herätkäät ja kerskatkaat te, jotka makaatte maan alla; sillä sinun kastees on viheriäisen kedon kaste, ja maa on kuolleet itsestänsä antava.
20 Lakaw, akong katawhan, sulod kamo sa inyong mga lawak ug sirad-i ang inyong mga pultahan; tago sa makadiyot, hangtod nga mahanaw ang hilabihang kasuko.
Mene, kansani, ja käy sisälle kammioos, ja sulje sinun oves jälkees; lymytä sinus silmänräpäykseksi, niin kauvan kuin viha käy ylitse.
21 Kay tan-awa, mogawas na si Yahweh sa iyang dapit aron sa pagsilot sa mga lumolupyo sa kalibotan alang sa ilang kasal-anan; ipakita na sa yuta ang naula nga mga dugo niini, ug dili na tabonan pa ang iyang mga gipamatay.
Sillä katso, Herra on käyvä ulos siastansa etsimään maan asuvaisten pahuutta heidän päällensä; niin että maa ilmoittaa heidän verensä, ja ei niitä enää peitä, jotka hänessä tapetut ovat.