Genesis 43
1 Hilabihan na kaayo ang kagutom sa yuta.
Mutta nälänhätä oli maassa kova.
2 Niabot ang higayon sa dihang ila nang nahurot ug kaon ang mga trigo nga ilang gidala gikan sa Ehipto, miingon kanila ang ilang amahan, “Lakaw pag-usab; pagpalit ug pagkaon alang kanato.”
Ja kun he olivat syöneet loppuun sen viljan, jonka olivat tuoneet Egyptistä, sanoi heidän isänsä heille: "Menkää jälleen ostamaan meille vähän elintarpeita".
3 Miingon si Juda kaniya, “Ang tawo nagpasidaan pag-ayo kanamo, 'Dili kamo makakita sa akong dagway gawas kung kauban ninyo ang inyong igsoong lalaki.'
Juuda vastasi hänelle sanoen: "Se mies teroitti meille teroittamalla: 'Ette saa tulla minun kasvojeni eteen, ellei veljenne ole teidän kanssanne'.
4 Kung imong ipauban ang among igsoong lalaki kanamo, molugsong kami ug palitan ka namo ug pagkaon.
Jos annat veljemme seurata meidän mukanamme, niin me lähdemme ostamaan sinulle elintarpeita.
5 Apan kung dili mo siya ipauban, dili kami molugsong. Kay miingon kanamo ang tawo, 'Dili kamo makakita sa akong dagway gawas kung inyong kauban ang inyong igsoong lalaki.'”
Mutta jos et anna, niin emme lähde; sillä se mies sanoi meille: 'Ette saa tulla minun kasvojeni eteen, ellei veljenne ole teidän kanssanne'."
6 Miingon si Israel, “Nganong dili man maayo ang inyong pagtagad kanako pinaagi sa pag-ingon sa tawo nga aduna pa kamoy usa pa ka igsoong lalaki?”
Israel sanoi: "Minkätähden teitte niin pahasti minua kohtaan, että ilmaisitte tuolle miehelle teillä olevan vielä veljen?"
7 Miingon sila, “Nangutana pag-ayo ang tawo mahitungod kanamo ug sa atong pamilya. Miingon siya, 'Buhi pa ba ang inyong amahan? Aduna pa ba kamoy igsoong lalaki?' Gitubag namo siya sumala niini nga mga pangutana. Unsaon man namo pagkasayod nga moingon siya, 'Dad-a palugsong ang inyong igsoong lalaki?”'
He vastasivat: "Mies kyseli tuiki tarkasti meitä ja meidän sukuamme, sanoen: 'Elääkö isänne vielä? Onko teillä vielä veljeä?' Silloin me ilmoitimme hänelle, niinkuin asia on. Saatoimmeko tietää, että hän sanoisi: 'Tuokaa tänne veljenne'?"
8 Miingon si Juda kang Israel nga iyang amahan, “Ipadala uban kanako ang batang lalaki. Motindog kami ug molakaw aron mabuhi kita ug dili mangamatay, kami, ikaw, ug ang among mga kabataan usab.
Ja Juuda sanoi isällensä Israelille: "Anna nuorukaisen seurata minun mukanani, niin me nousemme ja lähdemme matkalle, että jäisimme eloon, sekä me että sinä ja vaimomme ja lapsemme, emmekä kuolisi.
9 Magpasalig ako alang kaniya. Manubag ako kanimo. Kung dili ko siya madala balik kanimo ug mapakita siya diha sa imong atubangan, unya ipapas-an kanako ang pagbasol hangtod sa hangtod.
Minä vastaan hänestä; minun kädestäni saat vaatia hänet. Jos en tuo häntä takaisin sinun luoksesi ja aseta häntä eteesi, niin minä olen syyllinen sinun edessäsi kaiken elinaikani.
10 Kay kung wala kita maglangay, sa pagkatinuod lang nakabalik na unta kami karon dinhi sa ikaduhang higayon.”
Totisesti, jos emme olisi näin vitkastelleet, niin olisimme jo kaksikin kertaa voineet olla sieltä kotona."
11 Ang ilang amahan nga si Israel miingon kanila, “Kung mao kana, himoa kini karon. Pagkuha ug pipila ka pinakamaayong abot sa yuta ug ibutang sa inyong panudlanan. Pagdala palugsong ug gasa ngadto sa tawo: pipila nga lana ug dugos, mga lamas ug mira, mga pistasio nga mani ug mga almendras nga mani.
Silloin heidän isänsä Israel sanoi heille: "Jos niin on, tehkää ainakin tämä: ottakaa säkkeihinne maan parhaimpia tuotteita ja viekää ne sille miehelle lahjaksi: vähän balsamia ja vähän hunajaa, kumihartsia ja hajupihkaa, pähkinöitä ja manteleita.
12 Pagdala ug doble nga salapi ug dad-a pag-usab ang salapi nga gibalik sa sulod sa inyong mga sako. Basin sayop lamang kini.
Ja ottakaa mukaanne kaksinkertainen raha, niin että viette takaisin sen rahan, joka palautettiin säkkienne suussa. Ehkä se oli erehdys.
13 Dad-a usab ang inyong igsoong lalaki. Tindog ug lakaw pag-usab ngadto sa tawo.
Ottakaa sitten mukaanne myöskin veljenne ja nouskaa ja menkää jälleen sen miehen luo.
14 Hinaot pa nga ang Dios nga Makagagahom maghatag kaninyo ug kaluoy sa atubangan sa tawo, aron iyang buhian ang usa pa ninyo ka igsoong lalaki ug si Benjamin. Kung ako mawad-an sa akong mga anak, mawad-an gayod ako.”
Jumala, Kaikkivaltias, suokoon, että se mies tekisi teille laupeuden ja antaisi toisen veljenne sekä Benjaminin palata kotiin teidän kanssanne. Mutta jos tulen lapsettomaksi, niin tulen lapsettomaksi."
15 Gikuha sa mga tawo kini nga mga gasa, ug gidoble nila ang kantidad sa salapi, ug gidala si Benjamin. Migikan sila ug milugsong paingon sa Ehipto ug mibarog atubangan kang Jose.
Niin miehet ottivat mukaansa lahjan ja kaksinkertaisen rahan sekä myöskin Benjaminin ja nousivat ja menivät Egyptiin; ja he astuivat Joosefin eteen.
16 Sa dihang nakita ni Jose si Benjamin uban kanila, miingon siya sa piniyalan sa iyang balay, “Dad-a ang mga tawo didto sa balay, pag-ihaw ug hayop ug andama kini, kay ang mga tawo mokaon uban kanako sa paniudto.”
Kun Joosef näki Benjaminin heidän seurassaan, sanoi hän huoneenhaltijalleen: "Vie nämä miehet sisään; teurasta teuras ja valmista se, sillä miehet saavat syödä päivällistä minun kanssani".
17 Gihimo sa piniyalan kung unsa ang gisulti ni Jose. Iyang gidala ang mga tawo didto sa balay ni Jose.
Ja mies teki, niinkuin Joosef oli käskenyt, ja vei miehet Joosefin taloon.
18 Nangahadlok ang mga tawo tungod kay gidala man sila didto sa balay ni Jose. Miingon sila, “Tungod kini sa salapi nga gibalik sa atong mga sako sa unang higayon nga gidala kita dinhi, aron makakita siya ug higayon batok kanato. Basin ug iya kitang dakpon ug kuhaon kita aron mahimong ulipon, ug kuhaon ang atong mga asno.”
Mutta miehet pelkäsivät, kun heitä vietiin Joosefin taloon, arvellen: "Sen rahan tähden, joka viime kerralla tuli takaisin meidän säkeissämme, ne nyt vievät meitä tänne hyökätäkseen ja karatakseen meidän kimppuumme, ottaakseen meidät orjiksi ja anastaakseen aasimme".
19 Miduol sila sa piniyalan sa balay ni Jose, ug nakigsulti sila kaniya diha sa pultahan sa balay,
Niin he menivät Joosefin huoneenhaltijan luo ja puhuttelivat häntä talon ovella
20 nga naga-ingon, “Among agalon, milugsong kami dinhi sa unang higayon aron mopalit ug pagkaon.
ja sanoivat: "Oi kuule, herra, me olemme kerran ennen käyneet täällä ostamassa elintarpeita,
21 Ug nahitabo kini, nga sa dihang nahiabot kami sa dapit nga among gipahulayan, nga among giablihan ang among mga sako, ug, tan-awa, ang matag salapi sa tawo anaa sa sulod sa iyang sako, ang among salapi anaa sa sakto nga kantidad. Gidala namo kini pagbalik.
ja kun me tulimme yöpaikkaan ja avasimme säkkimme, niin katso, jokaisen raha oli hänen säkkinsä suussa täysipainoisena; olemme nyt tuoneet ne mukanamme takaisin.
22 Nagdala na usab kami palugsong ug dugang nga salapi aron pagpalit ug pagkaon. Wala kami masayod kung si kinsa ang nagsulod sa among salapi sa among mga sako.”
Ja olemme tuoneet mukanamme toisenkin rahan ostaaksemme viljaa elatukseksemme. Emme tiedä, kuka on pannut meidän rahamme säkkeihimme."
23 Miingon ang piniyalan, “Magmalinawon kamo, ayaw kamo kahadlok. Ang inyong Dios ug ang Dios sa inyong amahan mao ang nagsulod sa inyong salapi sa inyong mga sako.” Akong nadawat ang inyong salapi.” Unya gidala pagawas sa piniyalan si Simeon ngadto kanila.
Hän vastasi: "Olkaa rauhassa, älkää peljätkö. Teidän Jumalanne ja teidän isänne Jumala on antanut teidän löytää aarteen säkeistänne. Teidän rahanne minä olen saanut." Ja hän toi heidän luokseen Simeonin.
24 Gidala sa piniyalan ang mga tawo didto sa balay ni Jose. Gihatagan niya sila ug tubig, ug nanghugas sila sa ilang mga tiil. Gihatagan niya ug pagkaon ang ilang mga asno.
Ja hän vei miehet Joosefin taloon ja antoi heille vettä jalkain pesemiseksi ja heidän aaseilleen rehua.
25 Ug giandam nila ang mga gasa kay moabot si Jose sa pagka-udto, kay nadungog nila nga mokaon sila didto.
He laittoivat lahjansa järjestykseen siksi, kunnes Joosef tulisi päivälliselle; sillä he olivat kuulleet, että saisivat aterioida siellä.
26 Sa dihang nahiabot si Jose sa iyang panimalay, gidala nila ang mga gasa nga anaa kanila didto sa balay, ug miyukbo sa iyang atubangan.
Kun Joosef oli tullut kotiin, veivät he hänelle huoneeseen lahjat, jotka heillä oli mukanaan, ja kumartuivat maahan hänen edessänsä.
27 Nangutana siya mahitungod sa ilang kahimtang ug miingon, “Maayo ba ang kahimtang sa inyong amahan, kadtong tigulang na nga lalaki nga inyong giingon? Buhi pa ba siya?”
Hän tervehti heitä ja kysyi: "Kuinka voi teidän vanha isänne, josta puhuitte? Vieläkö hän elää?"
28 Miingon sila, “Ang imong sulugoon nga among amahan anaa sa maayong kahimtang. Buhi pa siya.” Unya mihapa ug miyukbo.
He vastasivat: "Palvelijasi, meidän isämme, voi hyvin; hän elää vielä". Ja he kumartuivat ja heittäytyivät maahan.
29 Sa dihang giyahat niya ang iyang mga mata iyang nakita si Benjamin nga iyang igsoon, ang anak nga lalaki sa iyang inahan, ug siya miingon, “Mao ba kini ang inyong kinamanghorang igsoon nga inyong gisugilon kanako?” Ug unya miingon siya, “Hinaot nga ang Dios maluoy kanimo, akong anak.”
Ja hän nosti silmänsä ja näki veljensä Benjaminin, äitinsä pojan, ja kysyi: "Onko tämä teidän nuorin veljenne, josta puhuitte?" Sitten hän sanoi: "Jumala olkoon sinulle, poikani, armollinen".
30 Nagdali si Jose nga migawas sa lawak, kay naluoy siya pag-ayo sa iyang igsoong lalaki. Nangita siya ug luna aron mohilak. Miadto siya sa iyang lawak ug mihilak didto.
Mutta silloin Joosef keskeytti äkkiä puheensa, sillä nähdessään veljensä hän tuli sydämessään liikutetuksi ja etsi tilaisuutta itkeäkseen; niin hän meni sisähuoneeseen ja itki siellä.
31 Nanghilam-os siya ug migawas. Gipugngan niya ang iyang kaugalingon, nga nag-ingon, “Idalit ang pagkaon.”
Senjälkeen hän pestyään kasvonsa tuli ulos, hillitsi itsensä ja käski: "Tarjotkaa ruokaa".
32 Gidalit sa mga sulugoon ang pagkaon nga alang lamang kang Jose ug alang usab sa iyang mga igsoong lalaki. Nangaon usab didto ang mga Ehiptohanon uban kang Jose tungod kay dili man sila makakaon ug tinapay kauban sa mga Hebreo, kay makauulaw kana alang sa mga Ehiptohanon.
Ja tarjottiin erikseen hänelle ja erikseen heille ja erikseen egyptiläisille, jotka aterioivat hänen kanssaan; egyptiläiset näet eivät saata syödä yhdessä hebrealaisten kanssa, sillä se on egyptiläisille kauhistus.
33 Naglingkod ang mga managsoong lalaki sa iyang atubangan, sa pinaka- kamagulangan sumala sa iyang katungod sa pagkamagulang, ug sa pinaka-kamanghoran sumala sa ilang pagkabatan-on. Nahibulong ang mga tawo.
He istuivat vastapäätä häntä iän mukaan, esikoinen ensimmäisenä ja nuorin viimeisenä; ja ihmetellen miehet katselivat toisiaan.
34 Nagpadala si Jose kanila ug bahin sa mga pagkaon nga anaa sa iyang atubangan. Apan ang bahin ni Benjamin adunay kalimahon ang kadaghan kaysa sa iyang mga igsoong lalaki. Miinom sila ug nagmalipayon uban kaniya.
Ja hän antoi kantaa omasta pöydästään ruokia heille, ja Benjaminin annos oli viisi kertaa suurempi kuin kaikkien muiden. Ja he joivat hänen kanssaan ja juopuivat.
