< Ecclesiastes 3 >
1 Kay ang tanang butang adunay gitagana nga panahon, ug panahon alang sa matag katuyoan ilalom sa langit.
Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2 Adunay panahon sa pagkatawo ug panahon sa pagkamatay, panahon sa pagtanom ug panahon sa pag-ibot sa mga tanom,
Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3 panahon sa pagpatay ug panahon sa pag-ayo, panahon sa paglumpag ug panahon sa pagtukod.
Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4 Adunay panahon sa paghilak ug panahon sa pagkatawa, panahon sa pagbangotan ug panahon sa pagsayaw,
Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5 panahon sa paglabay ug mga bato ug panahon sa pagtigom ug mga bato, panahon sa paggakos sa ubang mga tawo, ug panahon sa pag-undang gikan sa paggakos.
Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6 Adunay panahon alang sa pagpangita sa mga butang ug panahon sa paghunong sa pagpangita, panahon sa pagtipig sa mga butang ug panahon sa paglabay sa mga butang,
Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7 panahon sa paggisi sa bisti ug panahon sa pagtahi sa bisti, panahon sa paghilom ug panahon sa pagsulti.
Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8 Adunay panahon sa paghigugma ug panahon sa pagdumot, panahon alang sa pakiggubat ug panahon alang sa pakigdait.
Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
9 Unsa man ang makuha sa usa ka nagtrabaho sa iyang kahago?
Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
10 Nakita ko ang buhat nga gihatag sa Dios sa mga tawo aron humanon.
Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
11 Gihimo sa Dios ang tanang butang nga tukma alang sa kaugalingong takna niini. Gibutangan usab niya ug butang nga molungtad ang ilang mga kasingkasing. Apan dili makasabot ang tawo sa mga buhat nga nahimo sa Dios, gikan sa ilang sinugdanan hangtod sa ilang kataposan.
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
12 Nasayod ako nga walay laing mas maayo alang ni bisan kinsa kaysa paglipay ug sa pagbuhat ug maayo samtang buhi pa siya—
Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
13 ug nga ang tanan mokaon ug moinom, ug kinahanglan makasabot unsaon paglipay sa maayong butang nga moabot gikan sa tanan niyang paghago. Usa kini ka gasa gikan sa Dios.
Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
14 Nasayod ako nga bisan unsa nga gibuhat sa Dios magpadayon hangtod sa kahangtoran. Walay madugang niini o makuha, tungod kay ang Dios ang nagbuhat niini aron ang katawhan moduol kaniya uban sa dungog.
Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
15 Ang bisan unsa nga anaa na, anaa nang daan; ang bisan unsa nga moabotay pa, anaa nang daan. Gihimo sa Dios ang mga tawo sa pagpangita sa mga butang nga tinago.
Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
16 Ug nakita ko kana ilalom sa adlaw nga anaa ang pagkadaotan diin kinahanglan adunay hustisya, ug sa dapit sa pagkamatarong kasagaran makaplagan ang pagkadaotan.
Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.
17 Miingon ako sa akong kasingkasing, “Hukman sa Dios ang matarong ug ang daotan sa hustong panahon alang sa matag butang ug matag buhat.”
Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.
18 Misulti ako sa akong kasingkasing, “Gisulayan sa Dios ang mga tawo aron makita nila nga sila daw sama sa mga mananap.”
Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.
19 Kay ang mahiagoman sa mga anak sa tawo ug ang mahiagoman sa mga mananap managsama lamang. Ang kamatayon sa usa sama sa kamatayon sa uban. Ang gininhawa managsama alang kanilang tanan. Dili labaw ang tawo ibabaw sa mga mananap. Kay dili ba ang tanang butang gininhawa lamang?
Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.
20 Ang tanang butang mopadulong sa samang dapit. Ang tanang butang naggikan sa abog, ug ang tanang butang mobalik ngadto sa abog.
Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.
21 Kinsa man ang nakabalo kung ang espiritu sa tawo mopataas ug ang espiritu sa mga mananap mopaubos ngadto sa yuta?
Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?
22 Ug namatngonan nako pag-usab nga walay mas maayo alang ni bisan kinsa kaysa paglipay sa iyang buhat, kay mao kana ang gitagana kaniya nga bulohaton. Kinsa man ang makadala kaniya ug balik aron makita kung unsay mahitabo sunod kaniya?
Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?