2 Cronicas 9
1 Sa dihang nakadungog ang rayna sa Sheba mahitungod sa pagkainila ni Solomon, miadto siya sa Jerusalem aron sulayan siya pinaagi sa lisod nga mga pangutana. Miabot siya uban sa dakong panon sa iyang ginsakopan, uban sa mga kamelyo nga gikargahan ug mga pahumot, daghang mga bulawan, ug daghang bililhon nga mga bato. Sa dihang miabot na siya ngadto kang Solomon, gisultihan niya siya sa tanan nga anaa sa iyang kasingkasing.
Ja rikkaan Arabian kuningatar kuuli Salomosta sanoman, ja tuli sangen suuren joukon kanssa Jerusalemiin, ja kamelein kanssa, jotka kantoivat yrttejä ja paljon kultaa, ja kalliita kiviä, koettelemaan Salomoa tapauksilla. Ja kuin hän tuli Salomon tykö, puhui hän hänen kanssansa kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.
2 Gitubag ni Solomon ang tanan niyang mga pangutana; walay lisod alang kang Solomon; walay pangutana nga wala niya natubag.
Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa; ja ei ollut mitään Salomolta salattu, jota ei hän ilmoittanut hänelle.
3 Sa dihang nakita sa rayna sa Sheba ang kaalam ni Solomon ug ang palasyo nga gitukod niya,
Ja kuin rikkaan Arabian kuningatar näki Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,
4 ang pagkaon nga anaa sa iyang lamesa, ang paglingkod sa iyang mga sulugoon, ang buhat sa iyang mga sulugoon ug ang ilang mga bisti, ang mga tigdala usab niya ug kopa ug ang ilang bisti, ug ang paagi sa iyang paghalad ug halad sinunog diha sa balay ni Yahweh, wala nay espiritu diha kaniya.
Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, niin myös hänen palveliainsa viran ja heidän vaatteensa, hänen juomansa laskiat vaatteinensa, ja solan, josta Herran huoneesen käytiin; niin ei hän taitanut itsiänsä enää pitää.
5 Miingon siya ngadto sa hari, “Tinuod gayod, ang balita nga akong nadungog didto sa akong kaugalingong yuta mahitungod sa imong mga pulong ug sa imong kaalam.
Ja hän sanoi kuninkaalle: se on tosi, minkä minä kuullut olen minun maalleni sinun menostas ja taidostas;
6 Wala ako mituo sa akong nadungog hangtod nga miabot ako dinhi, ug karon nakita kini sa akong mga mata. Wala masugilon kanako ang katunga sa imong kaalam ug bahandi! Nalabwan nimo ang pagkainila nga nadungog nako.
Vaan en minä uskonut heidän sanojansa ennenkuin minä itse tulin, ja minun silmäni nähneet ovat: ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu sinun suuresta taidostas: sinulla on enempi, kuin se sanoma on, jonka minä kuulin.
7 Pagkabulahan sa imong katawhan, ug pagkabulahan sa imong mga sulugoon nga kanunay nagatindog sa imong atubangan, tungod kay madungog nila ang imong kaalam.
Autuaat ovat sinun miehes, autuaat ovat myös nämät sinun palvelias, jotka joka hetki sinun edessäs seisovat ja kuultelevat taitoas.
8 Dalaygon si Yahweh nga imong Dios, nga nagakalipay diha kanimo, nga nagbutang kanimo diha sa iyang trono, nga mahimong hari alang kang Yahweh nga imong Dios. Tungod kay gihigugma sa imong Dios ang Israel, aron mapahimutang sila hangtod sa kahangtoran, gihimo ka niya nga hari ngadto kanila, aron buhaton nimo ang hustisya ug pagkamatarong!”
Herra sinun Jumalas olkoon kiitetty, joka sinuun mielistynyt on, ja pannut sinun istuimellensa Herralle sinun Jumalalles kuninkaaksi. Että Jumala rakastaa Israelia, vahvistaaksensa häntä ijankaikkisesti, on hän sinun asettanut heidän kuninkaaksensa, tekemään oikeutta ja vanhurskautta.
9 Gihatagan niya ang hari ug 120 ka talent nga bulawan ug daghang pahumot ug mga bililhong bato. Wala nay sama niini kadaghan nga mga pahumot nga gihatag sa rayna sa Sheba ngadto kang Haring Solomon nga nahatag kaniya pag-usab.
Ja hän antoi kuninkaalle sata ja kaksikymmentä leiviskää kultaa ja ylen paljon yrttejä ja kalliita kiviä. Ja ei senkaltaisia yrttejä ollut, kuin ne olivat, jotka rikkaan Arabian kuningatar antoi kuningas Salomolle.
10 Ang mga sulugoon ni Hiram ug ang mga sulugoon ni Solomon, nga nagdala ug mga bulawan gikan sa Ofir, nagdala usab ug mga kahoy nga algum ug bililhong mga bato.
Veivät myös Hiramin ja Salomon palveliat kultaa Ophirista, ja Hebenin puita ja kalliita kiviä.
11 Gamit ang kahoy nga algum, naghimo ang hari ug mga hagdanan alang sa balay ni Yahweh ug alang sa iyang balay, ug mga alpa ug mga lira usab alang sa mga manunugtog. Walay kahoy nga makita sama niini kaniadto sa yuta sa Juda.
Ja Salomo antoi tehdä astuimet Hebenin puista Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleita ja psaltareita veisaajille. Ei yhtään senkaltaista ennen ollut nähty Juudan maalla.
12 Gihatag ni haring Solomon ngadto sa rayna sa Sheba ang tanang butang nga iyang gitinguha, bisan unsa nga gipangayo niya, dugang pa niana nga gidala niya ngadto sa hari. Busa mibiya siya ug mipauli sa iyang kaugalingong yuta, siya ug ang iyang mga sulugoon.
Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikkia, mitä hän pyysi ja anoi, paitsi sitä, mitä hän kuninkaalle tuonut oli. Ja hän palasi ja matkusti omalle maallensa palvelioinensa.
13 Karon ang kabug-aton sa mga bulawan nga ginahatag kang Solomon sa usa ka tuig mokabat ug 666 ka talent nga bulawan,
Ja kulta, joka vuosittain tuotiin Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä leiviskää.
14 wala pay labot ang bulawan nga gidala sa mga tigbaylo ug mga tigpatigayon. Nagdala usab ug mga bulawan ug mga plata ngadto kang Solomon ang tanang mga hari sa Arabia ug ang mga gobernador sa nasod.
Paitsi mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät toivat. Ja kaikki Arabian kuninkaat ja maan herrat veivät kultaa ja hopiaa Salomolle.
15 Naghimo si haring Solomon ug 200 ka mga dagkong taming nga bulawan gikan sa gidukdok nga bulawan. 600 ka shekel nga bulawan ang nagamit sa matag usa niini.
Niin antoi kuningas Salomo tehdä kaksisataa kilpeä parhaasta kullasta, niin että kuusisataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen keihääseen.
16 Nagbuhat usab siya ug 300 ka mga taming gikan sa gidukdok nga bulawan. Tulo ka mina nga bulawan ang nagamit sa matag taming; gibutang kini sa hari ngadto sa Palasyo sa Kalasangan sa Lebanon.
Teki hän myös kolmesataa vähempää kilpeä parhaasta kullasta, niin että kolmesataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen kilpeen. Ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.
17 Unya naghimo ang hari ug bantogang trono gamit ang tango ug gisapawan kini ug lunsay nga bulawan.
Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista ja kultasi sen puhtaalla kullalla.
18 Adunay unom ka ang-ang sa hagdanan padulong sa trono, ug adunay lingin sa luyo nga bahin sa ibabaw sa trono. Adunay patonganan ug kamot sa matagkilid sa lingkoranan, ug duha ka mga liyon nga nagtindog sa kilid sa patonganan ug kamot.
Ja istuimessa oli kuusi astuinta, ja kultainen astinlauta istuimen edessä, ja kaksi käsipuuta molemmin puolin istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä,
19 Napulo ug duha ka mga liyon ang nagtindog sa mga ang-ang sa hagdanan, nag-atbangay kini sa matag usa sa unom ka ang-ang sa hagdanan. Walay trono nga sama niini sa bisan asa nga gingharian.
Ja kaksitoistakymmentä jalopeuraa seisoi niillä kuudella astuimella, molemmilla puolilla; senkaltaista ei ole tehty yhdessäkään valtakunnassa.
20 Bulawan ang tanang kopa ni Haring Solomon, ug lunsay nga bulawan ang tanang kopa didto sa Balay sa Kalasangan sa Lebanon. Walay plata tungod kay giila nga dili bililhon ang plata sa mga adlaw ni Solomon.
Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kullasta, ja kaikki astiat Libanonin metsähuoneessa puhtaasta kullasta; sillä ei hopiaa miksikään luettu Salomon aikana.
21 Adunay mga barko ang hari diha sa dagat, uban sa mga barko ni Hiram. Makausa sa tulo ka tuig kargahan ang mga barko ug mga bulawan, mga plata, ug mga tango, ug lakip na usab ang mga aliwas ug mga unggoy.
Sillä kuninkaan haahdet menivät Tarsikseen Hiramin palveliain kanssa, ja tulivat kerran joka kolmantena vuotena, ja toivat kultaa, hopiaa, elephantin luita, apinoita ja riikinkukkoja.
22 Busa milabaw si Haring Solomon sa tanang mga hari sa kalibotan diha sa bahandi ug kaalam.
Ja kuningas Salomo tuli suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä rikkaudessa ja viisaudessa.
23 Nangita ang tibuok kalibotan sa presensya ni Solomon aron maminaw sa iyang kaalam, nga gibutang sa Dios sa iyang kasingkasing.
Ja kaikki kuninkaat maan päällä himoitsivat nähdä Salomon kasvoja ja kuulla hänen taitoansa, jonka Jumala hänen sydämeensä antanut oli.
24 Kadtong miduaw nagdala ug mga gasa, mga panaksan nga plata ug bulawan, mga bisti, hinagiban, ug mga pahumot, lakip na usab ang mga kabayo ug mga mula, sa matag tuig.
Ja he veivät hänelle kukin lahjansa, hopia-astioita, kulta-astioita, vaatteita, sota-aseita, yrttejä, hevosia ja muuleja, joka vuosi.
25 Adunay 4, 000 ka mga kuwadra si Solomon alang sa iyang mga kabayo ug mga karwahe, ug 12, 000 ka mga tigkabayo, nga gipahiluna niya sa siyudad sa mga karwahe ug uban kaniya didto sa Jerusalem.
Ja Salomolla oli neljätuhatta hevoskorsua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä, ja ne pantiin vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.
26 Nagdumala siya sa tanang mga hari gikan sa Suba sa Eufrates paingon sa yuta sa mga Filistihanon, ug ngadto sa utlanan sa Ehipto.
Ja hän oli kaikkein kuningasten haltia, hamasta virrasta niin Philistealaisten maahan asti, Egyptin maan rajaan saakka.
27 Adunay mga plata ang hari didto sa Jerusalem, sama kadaghan sa mga bato diha sa yuta. Gipadaghan niya ang kahoy nga sedro sama sa mga kahoy nga sikomoro sa kapatagan.
Ja kuningas saatti niin paljon hopiaa Jerusalemiin kuin kiviä, ja niin paljon sedripuita toimitti hän kuin metsäfikunapuita laaksossa.
28 Nagdala sila ug mga kabayo alang kang Solomon gikan sa Ehipto ug gikan sa tanang kayutaan.
Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kaikista maakunnista.
29 Alang sa ubang mga butang mahitungod kang Solomon, sa sinugdanan ug sa kataposan, wala ba kini nahisulat sa Kasaysayan ni Natan nga Propeta, sa Panagna ni Ahia nga taga-Shilo, ug sa Mga Panan-awon ni Ido ang Tigpanagna mahitungod kang Jeroboam nga anak nga lalaki ni Nebat?
Mitä enempää Salomon asioista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: eikö ne ole kirjoitetut Natan prophetan aikakirjassa, ja Ahian Silonilaisen prophetiassa, niin myös Jeddin näkiän näyssä, Jerobeamia Nebatin poikaa vastoin.
30 Naghari si Solomon sa Jerusalem sa tibuok Israel sulod sa 40 ka tuig.
Ja Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä ajastaikaa.
31 Mipahulay siya uban sa iyang mga katigulangan ug gilubong siya sa katawhan didto sa siyudad sa iyang amahan nga si David. Nahimong hari si Rehoboam, ang iyang anak nga lalaki, puli sa iyang dapit.
Ja Salomo nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen isänsä Davidin kaupunkiin; ja Rehabeam hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
