2 Cronicas 36
1 Unya gipili sa katawhan sa yuta si Jehoahaz ang anak nga lalaki ni Josia, ug gihimo siya nga hari sa Jerusalem puli sa iyang amahan.
Maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan ja teki hänet kuninkaaksi Jerusalemiin hänen isänsä jälkeen.
2 Nagpangidaron ug 23 ka tuig si Jehoahaz sa dihang nagsugod siya sa paghari, ug naghari siya sulod sa tulo ka bulan sa Jerusalem.
Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta.
3 Ang hari sa Ehipto nagpapahawa kaniya sa Jerusalem, ug gipabayad ang katawhan ug usa ka gatos nga plata ug usa ka talent nga bulawan.
Mutta Egyptin kuningas pani hänet viralta Jerusalemissa ja otti maasta pakkoverona sata talenttia hopeata ja yhden talentin kultaa.
4 Ang hari sa Ehipto naghimo kang Eliakim, nga iyang igsoon, nga maghari sa tibuok Juda ug Jerusalem, ug giilisan ang iyang ngalan ug Jehoiakim. Unya gikuha niya ang igsoon ni Eliakim nga si Joahaz ug gidala siya sa Ehipto.
Ja Egyptin kuningas teki hänen veljensä Eljakimin Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta hänen veljensä Jooahaan Neko otti ja vei Egyptiin.
5 Nagpangidaron ug 25 ka tuig si Jehoiakim sa dihang nagsugod siya sa paghari, ug naghari siya sulod sa napulo ug usa ka tuig sa Jerusalem. Nagbuhat siya ug daotan sa panan-aw ni Yahweh nga iyang Dios.
Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä.
6 Unya si Nebucadnezar, ang hari sa Babilonia, misulong kaniya ug gigapos siya sa kadena aron dad-on siya ngadto sa Babilonia.
Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti häntä vastaan ja kytki hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin.
7 Nagdala usab si Nebucadnezar ug pipila ka mga butang sa puloy-anan ni Yahweh ngadto sa Babilonia, ug gibutang kini sa iyang palasyo sa Babilonia.
Nebukadnessar vei Herran temppelin kaluja Baabeliin ja pani ne temppeliinsä Baabelissa.
8 Ingon man sa ubang mga butang bahin kang Jehoiakim, ang malaw-ay nga mga butang nga iyang nabuhat, ug kung unsa ang nakaplagan batok kaniya, tan-awa, nahisulat kini sa libro sa mga hari sa Juda ug sa Israel. Unya si Jehoiakin, nga iyang anak, nahimong hari puli kaniya.
Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja niistä kauhistuksista, joita hän teki, ja mitä hänessä havaittiin, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
9 Nagpangidaron ug walo ka tuig si Jehoiakin sa dihang nagsugod siya sa paghari; naghari siya sulod sa tulo ka bulan ug napulo ka adlaw sa Jerusalem. Nagbuhat siya ug daotan sa panan-aw ni Yahweh.
Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
10 Sa panahon sa tingpamulak, nagpadala ug mga tawo si Haring Nebucadnezar ug gidala siya ngadto sa Babilonia, lakip ang mga bililhong mga butang gikan sa puloy-anan ni Yahweh, ug gihimong hari si Zedekias, nga iyang paryente sa tibuok Juda ug Jerusalem.
Vuoden vaihteessa kuningas Nebukadnessar lähetti noutamaan hänet Baabeliin, hänet ynnä Herran temppelin kallisarvoiset kalut. Ja hän teki hänen veljensä Sidkian Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.
11 Nagpangidaron ug 21 ka tuig si Zedekias sa dihang nagsugod siya sa paghari; naghari siya sulod sa napulo ug usa ka tuig sa Jerusalem.
Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta.
12 Nagbuhat siya ug daotan sa panan-aw ni Yahweh nga iyang Dios. Wala siya nagpaubos sa iyang kaugalingon sa atubangan ni Jeremias ang propeta, nga nagsulti sa mga pulong nga naggikan kang Yahweh.
Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä: hän ei nöyrtynyt profeetta Jeremian edessä, jonka sana tuli Herran suusta.
13 Nagrebelde usab si Zedekia batok kang Haring Nebucadnezar, nga nagpanumpa kaniya pinaagi sa Dios nga magmatinud-anon kaniya. Apan nagmagahi si Zedekia sa iyang ulo ug kasingkasing bahin sa pagbalik ngadto kang Yahweh, ang Dios sa Israel.
Myöskin hän kapinoi kuningas Nebukadnessaria vastaan, joka kuitenkin oli vannottanut hänet Jumalan kautta. Hän oli niskuri ja paadutti sydämensä, niin ettei hän kääntynyt Herran, Israelin Jumalan, puoleen.
14 Labaw pa niana, hilabihan ang pagkamasinupakon sa tanang mga pangulo sa mga pari ug sa katawhan, ug gisunod nila ang malaw-ay nga mga binuhatan sa mga nasod. Gihugawan nila ang puloy-anan ni Yahweh nga iyang gibalaan sa Jerusalem.
Myös kaikki pappien päämiehet ja kansa harjoittivat paljon uskottomuutta jäljittelemällä pakanain kaikkia kauhistuksia, ja he saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.
15 Nagpadala ug pulong si Yahweh ngadto kanila, ang Dios sa ilang mga katigulangan, pinaagi sa iyang mga mensahero sa makadaghan, tungod aduna siyay kaluoy sa iyang katawhan ug sa dapit nga iyang gipuy-an.
Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa.
16 Apan ilang gibugalbugalan ang mga mensahero sa Dios, gisalikway ang iyang mga pulong, ug gidagmalan ang iyang mga propeta, hangtod nga ang kapungot ni Yahweh midangat sa iyang katawhan, hangtod walay makatabang niini.
Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.
17 Busa gipadala sa Dios ngadto kanila ang hari sa Caldeahanon, nga milaglag sa ilang mga batan-ong lalaki pinaagi sa espada sulod sa templo, ug walay kaluoy sa mga batan-ong lalaki o sa mga ulay, mga tigulang nga lalaki o mga ubanon. Gitugyan silang tanan sa Dios ngadto sa iyang kamot.
Niin hän toi heidän kimppuunsa kaldealaisten kuninkaan ja surmautti miekalla heidän nuoret miehensä heidän pyhäkössänsä eikä säästänyt nuorukaista eikä neitosta, ei vanhusta eikä harmaapäätä; kaikki hän antoi tämän käsiin.
18 Ang tanang mga kagamitan sa puloy-anan sa Dios, gagmay man o dagko, ang mga bahandi sa puloy-anan ni Yahweh, ug ang mga bahandi sa hari ug sa iyang mga opisyal— kining tanan gidala niya ngadto sa Babilonia.
Ja kaikki Jumalan temppelin kalut, sekä suuret että pienet, ja Herran temppelin aarteet sekä kuninkaan ja hänen päämiestensä aarteet, kaikki hän vei Baabeliin.
19 Gisunog nila ang puloy-anan sa Dios, gilumpag ang paril sa Jerusalem, gisunog ang tanang palasyo niini, ug gigun-ob ang tanang mga maanyag nga mga butang niini.
Jumalan temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin.
20 Gipangbihag sa hari ang mga tawo nga wala nangamatay pinaagi sa espada. Gihimo silang mga ulipon alang kaniya ug sa iyang mga anak nga lalaki hangtod sa pagmando sa gingharian sa Persia.
Ja jotka olivat säilyneet miekalta, ne vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin. Ja he olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoina, kunnes Persian valtakunta sai vallan.
21 Nahitabo kini aron matuman ang pulong ni Yahweh pinaagi sa gisulti ni Jeremias, hangtod nga ang yuta magmalipayon sa Adlawng Igpapahulay. Nagsaulog kini sa Adlawng Igpapahulay hangtod nga napasagdan kini, sulod sa 70 ka tuig naingon ani kini.
Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan-niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi-kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.
22 Karon sa unang tuig sa paghari ni Cyrus, ang hari sa Persia, aron nga imantala ang pulong ni Yahweh pinaagi kang Jeremias, gidasig ni Yahweh ang espiritu ni Cyrus, ang hari sa Persia, nga imantala niya sa tibuok niyang gingharian, ug isulat usab kini sa talaan. Miingon siya,
Mutta Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin:
23 “Mao kini ang gisulti ni Cyrus, nga hari sa Persia: si Yahweh, ang Dios sa langit, naghatag kanako sa tanang mga gingharian sa kalibotan. Gimandoan niya ako sa pagtukod sa puloy-anan alang kaniya sa Jerusalem, nga anaa sa Juda. Si bisan kinsa ang nahisakop kaninyo sa tibuok niyang katawhan, hinaot nga si Yahweh nga inyong Dios, mag-uban kaninyo. Tugoti siya nga moadto sa maong yuta.”
"Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon Herra, hänen Jumalansa, ja hän menköön sinne."
