1 Hari 2
1 Samtang hapit na ang adlaw sa kamatayon ni David, gimandoan niya ang iyang anak nga lalaki nga si Solomon, nga nag-ingon,
Kun lähestyi aika, jolloin Daavidin oli kuoltava, käski hän poikaansa Salomoa sanoen:
2 “Moadto na ako sa dalan sa tibuok kalibotan. Pagmakusganon, ug ipakita ang imong pagkalalaki.
"Minä menen kaiken maailman tietä; ole luja ja ole mies.
3 Tipigi ang mga mando ni Yahweh nga imong Dios aron paglakaw sa iyang mga dalan, aron pagtuman sa iyang mga balaod, iyang mga mando, iyang mga paghukom, ug iyang mga kasugoan, pagmatngon ka sa pagbuhat kung unsa ang nahisulat sa balaod ni Moises, aron magmalamposon ka sa tanan nimong pagabuhaton, bisan asa ka moadto,
Ja noudata Herran, Jumalasi, määräyksiä, niin että vaellat hänen teitänsä ja noudatat hänen säädöksiänsä, käskyjänsä, oikeuksiansa ja todistuksiansa, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa, että menestyisit kaikessa, mitä teet, ja kaikkialla, minne käännyt;
4 aron matuman ni Yahweh ang iyang mga pulong nga iyang gisulti mahitungod kanako, nga nag-ingon, 'Kung ang imong mga anak magmabinantayon sa ilang mga lihok, nga matinud-anong maglakaw sa akong atubangan uban sa ilang tibuok nga kasingkasing ug tibuok nilang kalag, dili gayod mahutdan ug tawo sa trono sa Israel.'
että Herra täyttäisi tämän sanansa, jonka hän minusta puhui: 'Jos sinun poikasi pitävät vaarin teistänsä, niin että vaeltavat minun edessäni uskollisesti, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, niin on mies sinun suvustasi aina oleva Israelin valtaistuimella'.
5 Nasayod ka usab kung unsa ang gibuhat ni Joab nga anak nga lalaki ni Zeruya nganhi kanako, ug sa iyang gibuhat sa duha ka mga pangulo sa kasundalohan sa Israel, kang Abner nga anak nga lalaki ni Ner, ug kang Amasa nga anak nga lalaki ni Jeter, nga iyang gipatay. Giula niya ang dugo sa pagpakiggubat diha sa kalinaw ug nabutang ang dugo sa pagpakiggubat sa bakos palibot sa iyang hawak ug sa iyang sandalyas.
Sinä tiedät myöskin, mitä Jooab, Serujan poika, on tehnyt minulle-tiedät, mitä hän teki kahdelle Israelin sotapäällikölle, Abnerille, Neerin pojalle, ja Amasalle, Jeterin pojalle: kuinka hän tappoi heidät, vuodattaen sotaverta rauhan aikana ja tahraten sotaverellä vyönsä, joka hänellä oli vyötäisillään, ja kenkänsä, jotka hänellä oli jalassaan.
6 Pakigsabot ngadto kang Joab uban sa kaalam nga imong natun-an, apan ayaw tugoti nga magmalinawon ang iyang ubanon nga ulo sa lubnganan. (Sheol h7585)
Niin tee nyt viisautesi mukaan äläkä anna hänen harmaiden hapsiensa rauhassa mennä alas tuonelaan. (Sheol h7585)
7 Apan, ipakita ang imong kaayo ngadto sa mga anak nga lalaki ni Barzilai nga taga-Gilead, ug tugoti nga uban sila nga mokaon sa imong lamesa tungod kay miadto sila kanako sa dihang mikalagiw ako gikan kang Absalom nga imong igsoon nga lalaki.
Mutta gileadilaisen Barsillain pojille osoita laupeutta, niin että he pääsevät niiden joukkoon, jotka syövät sinun pöydästäsi, sillä hekin tulivat minun avukseni, kun minä pakenin sinun veljeäsi Absalomia.
8 Tan-awa, anaa uban kanimo si Shimei nga anak nga lalaki ni Gera, nga ang Benjaminhon nga taga-Bahurim, nga nagtunglo kanako sa bug-at nga pagtunglo sa adlaw nga miadto ako sa Mahanaim. Milugsong si Shimei aron pagtagbo kanako sa Jordan, ug nagsaad ako ngadto kaniya pinaagi kang Yahweh, nga nag-ingon, 'Dili ko ikaw pagapatyon pinaagi sa espada.'
Ja katso, vielä on sinun luonasi Siimei, Geeran poika, benjaminilainen Bahurimista, joka hirveillä kirouksilla kiroili minua, kun minä menin Mahanaimiin. Kun hän tuli minua vastaan alas Jordanille, vannoin minä hänelle Herran kautta ja sanoin: 'Minä en surmaa sinua miekalla'.
9 Karon ayaw itugot nga dili siya masilotan. Maalamon ikaw, ug nasayod ka unsay angay nimong buhaton ngadto kaniya. Dad-on nimo ang ubanon niya nga ulo ngadto sa lubnganan nga adunay dugo.” (Sheol h7585)
Mutta älä sinä jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät, mitä sinun on hänelle tehtävä, saattaaksesi hänen harmaat hapsensa verisinä alas tuonelaan." (Sheol h7585)
10 Unya namatay si David ug gilubong siya uban sa iyang mga katigulangan ngadto sa siyudad ni David.
Sitten Daavid meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin.
11 Sa adlaw nga naghari si David sa Israel sulod sa 40 ka tuig. Naghari siya sa Hebron ug pito ka tuig ug 33 ka tuig sa Jerusalem.
Ja aika, jonka Daavid hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta: Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.
12 Unya milingkod si Solomon sa trono sa iyang amahan nga si David, ug lig-on kaayo ang iyang gingharian.
Ja Salomo istui isänsä Daavidin valtaistuimelle, ja hänen kuninkuutensa tuli hyvin vahvaksi.
13 Unya miadto si Adonia nga anak nga lalaki ni Hagit ngadto kang Batsheba nga inahan ni Solomon. Miingon siya, “Mianhi ka ba sa kalinaw?” Mitubag siya, “Sa kalinaw.”
Mutta Adonia, Haggitin poika, tuli Batseban, Salomon äidin, luo. Tämä sanoi: "Rauhaako sinun tulosi tietää?" Hän vastasi: "Rauhaa".
14 Unya miingon siya, “Anaa akoy buot isulti nganha kanimo.” Busa mitubag siya, “Pagsulti.”
Sitten hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle". Batseba sanoi: "Puhu".
15 Miingon si Adonia, Nasayod ka nga ang gingharian akoa, ug ang tibuok Israel naglaom nga mamahimo akong hari. Apan nausab ang tanan, ug ang gingharian gihatag ngadto sa akong igsoon nga lalaki nga si Solomon tungod kay iya man kini gikan kang Yahweh.
Silloin hän sanoi: "Sinä tiedät, että kuninkuus oli minun, ja että koko Israel oli kääntänyt katseensa minuun, että minusta tulisi kuningas. Mutta sitten kuninkuus meni minulta pois ja joutui minun veljelleni, sillä Herralta se hänelle tuli.
16 Karon aduna akoy usa ka hangyo diha kanimo, ug ayaw ako balibari.” Miingon si Batsheba ngadto kaniya, “Pagsulti.”
Yhtä minä nyt sinulta pyydän; älä sitä minulta kiellä." Hän sanoi hänelle: "Puhu".
17 Miingon siya, “Palihog pakigsulti kang Solomon nga hari, tungod kay dili gayod ka niya balibaran, nga ihatag niya si Abishag nga taga-Shunem nga mamahimo kong asawa.”
Hän sanoi: "Puhu kuningas Salomolle-sillä sinulta hän ei sitä kiellä-että hän antaisi minulle suunemilaisen Abisagin vaimoksi".
18 Miingon si Batsheba, “Maayo, makigsulti ako sa hari.”
Batseba vastasi: "Hyvä. Minä puhun kuninkaalle sinun puolestasi."
19 Busa miadto si Batsheba ngadto kang Haring Solomon aron sa pagpakigsulti alang kang Adonia. Mitindog ang hari aron pagtagbo kaniya ug miyukbo kaniya. Unya milingkod siya sa iyang trono ug nagpadala ug usa ka trono alang sa inahan sa hari. Milingkod siya sa tuong kamot nga bahin dapit sa hari.
Silloin Batseba meni kuningas Salomon tykö puhumaan hänelle Adonian puolesta. Niin kuningas nousi ja meni häntä vastaan ja kumarsi häntä ja istui valtaistuimelleen. Ja myös kuninkaan äidille asetettiin istuin, ja hän istui hänen oikealle puolellensa.
20 Unya miingon siya, “Aduna akoy hangyo nganha kanimo, kay dili mo ako pagabalibaran.” Mitubag ang hari kaniya, “Pangayo, akong inahan, kay dili ko gayod ikaw pagabalibaran.”
Sitten hän sanoi: "Minulla on sinulle pieni pyyntö, älä sitä minulta kiellä". Kuningas sanoi hänelle: "Pyydä, äiti, minä en sinulta kiellä".
21 Miingon siya, “Tugoti nga ihatag si Abishag nga taga-Shunem ngadto kang Adonia nga imong igsoon nga lalaki nga mamahimo niyang asawa.”
Silloin hän sanoi: "Annettakoon suunemilainen Abisag sinun veljellesi Adonialle vaimoksi".
22 Mitubag si Haring Solomon ug miingon sa iyang inahan, “Nganong gipangayo mo man si Abishag, nga taga-Shunem para kang Adonia? Nganong dili mo man usab pangayoon ang gingharian alang kaniya, tungod kay ako man siyang magulang—alang kaniya, alang kang Abiatar nga pari, ug alang kang Joab nga anak nga lalaki ni Zeruya?'
Mutta kuningas Salomo vastasi ja sanoi äidillensä: "Miksi pyydät vain suunemilaista Abisagia Adonialle? Pyydä myös kuninkuutta hänelle-hänhän on minun vanhin veljeni-hänelle ja pappi Ebjatarille ja Jooabille, Serujan pojalle."
23 Unya nanumpa si Haring Solomon pinaagi kang Yahweh, nga nag-ingon, “Hinaot nga pagabuhaton sa Dios kanako, ug labaw pa usab, kung wala nagsulti si Adonia niini nga pulong batok sa iyang kaugalingong kinabuhi.
Ja kuningas Salomo vannoi Herran kautta, sanoen: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jollei Adonia saa hengellään maksaa sitä, että on puhunut näin.
24 Ug karon sama nga si Yahweh buhi, nga kinsay nagpahiluna kanako sa trono ni David nga akong amahan, ug naghimo kanako ug panimalay nga iyang gisaad, tinuod mamatay gayod si Adonia karong adlawa.”
Ja nyt, niin totta kuin Herra elää, joka on minut vahvistanut ja on asettanut minut isäni Daavidin valtaistuimelle ja joka lupauksensa mukaan on perustanut minun sukuni: Adonia on tänä päivänä kuolemalla rangaistava."
25 Busa gipadala ni Haring Solomon si Benaya nga anak nga lalaki ni Jehoyada, ug nakaplagan gayod ni Benaya si Adonia ug gipatay siya.
Ja kuningas Salomo lähetti Benajan, Joojadan pojan, lyömään hänet kuoliaaksi; ja hän kuoli.
26 Unya miingon ang hari ngadto kang Abiatar nga pari, “Lakaw ngadto sa Anatot, sa imong kaumahan. Angayan ka nga mamatay, apan dili ko usa ikaw pagapatyon karon tungod kay nagdala ka sa kasabotan ni Yahweh atubangan ni David nga akong amahan ug nag-antos sama nga nag-antos ang akong amahan.”
Ja pappi Ebjatarille kuningas sanoi: "Mene maatilallesi Anatotiin, sillä sinä olet kuoleman oma. En minä sinua nyt surmaa, koska sinä olet kantanut Herran Jumalan arkkia minun isäni Daavidin edessä ja koska olet kärsinyt kaikkea, mitä isäni on kärsinyt."
27 Busa gipapahawa ni Solomon si Abiatar sa iyang pagkapari ngadto kang Yahweh, aron iyang tumanon ang pulong ni Yahweh nga iyang gipamulong sa balay ni Eli didto sa Shilo.
Niin Salomo karkoitti Ebjatarin olemasta Herran pappina ja täytti sen sanan, minkä Herra oli Siilossa puhunut Eelin suvusta.
28 Miabot ang balita ngadto kang Joab, tungod kay gisuportahan man niya si Adonia, bisan wala niya suportahi si Absalom. Busa mikalagiw si Joab ngadto sa tolda ni Yahweh ug migunit sa mga sungay sa halaran.
Ja kun sanoma tästä tuli Jooabille-sillä Jooab oli liittynyt Adoniaan, vaikka hän ei ollut liittynyt Absalomiin-pakeni Jooab Herran majaan ja tarttui alttarin sarviin.
29 Gisugilon kang Haring Solomon nga si Joab mikalagiw ngadto sa tolda ni Yahweh ug anaa na tupad sa halaran. Unya gipadala ni Solomon si Benaya nga anak ni Jehoyada, nga nag-ingon, “Lakaw, Patya siya.”
Mutta kun kuningas Salomolle ilmoitettiin: "Jooab on paennut Herran majaan ja on alttarin ääressä", lähetti Salomo Benajan, Joojadan pojan, sanoen: "Mene ja lyö hänet kuoliaaksi".
30 Busa miabot si Benaya sa tolda ni Yahweh, ug miingon ngadto kaniya. “Miingon ang hari, 'Gawas diha.” Mitubag si Joab, “Dili, mamatay ako dinhi.” Busa mibalik si Benaya ngadto sa hari, nga nag-ingon, “Miingon si Joab nga buot siyang mamatay didto sa halaran.”
Benaja meni Herran majaan ja sanoi hänelle: "Näin käskee kuningas: 'Tule ulos'". Mutta hän vastasi: "En, tässä minä kuolen". Silloin Benaja palasi kertomaan sitä kuninkaalle ja sanoi: "Näin Jooab puhui, ja näin hän vastasi minulle".
31 Miingon ang hari ngadto kaniya, “Buhata sumala sa iyang gisulti. Patya siya ug ilubong siya aron makuha gikan kanako ug sa balay sa akong amahan ang dugo nga gipaagas ni Joab nga walay hinungdan.
Kuningas sanoi hänelle: "Tee, niinkuin hän on puhunut, lyö hänet kuoliaaksi ja hautaa hänet, että poistaisit minusta ja minun isäni perheestä sen viattoman veren, jonka Jooab on vuodattanut.
32 Balosan unta ni Yahweh sa dugo sa iyang ulo, tungod kay iyang gisulong ang duha ka mga labing matarong ug maayo nga mga tawo kaysa iyang kaugalingon ug gipatay sila gamit ang espada, si Abner nga anak nga lalaki ni Ner, ang mga kapitan sa kasundalohan sa Israel, ug si Amasa nga anak nga lalaki ni Jeter, ang kapitan sa kasundalohan sa Juda, nga wala man gani nasayran sa akong amahan nga si David.
Ja Herra antakoon hänen verensä tulla hänen oman päänsä päälle, koska hän löi kuoliaaksi kaksi miestä, jotka olivat häntä hurskaammat ja paremmat, ja tappoi heidät miekalla, minun isäni Daavidin siitä mitään tietämättä: Abnerin, Neerin pojan, Israelin sotapäällikön, ja Amasan, Jeterin pojan, Juudan sotapäällikön.
33 Busa balikan unta sa ilang dugo ang ulo ni Joab ug ang ulo sa iyang mga kaliwatan hangtod sa kahangtoran. Apan aduna untay kalinaw hangtod sa kahangtoran ngadto kang David, ug sa iyang mga kaliwatan, ug sa iyang panimalay, ug sa iyang trono nga gikan kang Yahweh.”
Heidän verensä tulkoon Jooabin pään päälle ja hänen jälkeläistensä pään päälle, iankaikkisesti. Mutta Daavidilla ja hänen jälkeläisillään, hänen suvullansa ja hänen valtaistuimellansa olkoon rauha Herralta iankaikkisesti."
34 Unya misaka si Benaya nga anak ni Jehoyada, ug misulong ug gipatay si Joab. Gilubong siya sa iyang panimalay sa kamingawan.
Niin Benaja, Joojadan poika, meni ja löi hänet kuoliaaksi; ja hänet haudattiin omaan taloonsa erämaahan.
35 Gibutang sa hari si Benaya nga anak ni Jehoyada nga puli kang Joab ngadto sa mga kasundalohan, ug gibutang niya si Zadok nga pari sa puli kang Abiatar.
Ja kuningas asetti Benajan, Joojadan pojan, hänen sijaansa sotaväen päälliköksi; ja pappi Saadokin kuningas asetti Ebjatarin sijalle.
36 Unya nagpaadto ang hari ug gipatawag si Shimei, ug miingon kaniya, “Pagtukod ug puy-anan alang kanimo didto sa Jerusalem ug magpuyo ka didto, ug ayaw gayod paggawas didto padulong sa laing dapit.
Sen jälkeen kuningas lähetti kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: "Rakenna itsellesi talo Jerusalemiin ja asu siellä, menemättä sieltä sinne tai tänne.
37 Tungod kay sa adlaw nga mogawas ka, ug motabok sa walog sa Kidron, mamatay ka gayod. Ang imong dugo maanaa sa imong kamot.
Sillä jona päivänä sinä lähdet sieltä ja menet Kidronin laakson poikki, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava; sinun veresi on tuleva oman pääsi päälle."
38 Busa miingon si Shimei ngadto sa hari, “Maayo imong gisulti. Ingon nga gisulti sa akong agalon nga hari, buhaton kana sa imong sulugoon.” Busa nagpuyo si Shimei sa Jerusalem sa daghan nga mga adlaw.
Siimei sanoi kuninkaalle: "Hyvä on; niinkuin herrani, kuningas, on puhunut, niin on sinun palvelijasi tekevä". Ja Siimei asui Jerusalemissa kauan aikaa.
39 Apan sa kataposan sa tulo ka tuig, duha sa mga sulugoon ni Shimei mikalagiw ngadto kang Akis nga anak nga lalaki ni Maaca, nga hari sa Gat. Busa giingnan nila si Shimei, nga nag-ingon, “Tan-awa, ang imong sulugoon anaa sa Gat.”
Mutta kolmen vuoden kuluttua tapahtui, että Siimeiltä karkasi kaksi palvelijaa Aakiin, Maakan pojan, Gatin kuninkaan, luo. Ja Siimeille ilmoitettiin: "Katso, sinun palvelijasi ovat Gatissa".
40 Unya mibangon si Shimei, ug gihampiloan ang iyang asno ug miadto kang Akis sa Gat aron pangitaon ang iyang mga sulugoon. Miadto siya ug gidala pagbalik ang iyang mga sulugoon gikan sa Gat.
Niin Siimei nousi ja satuloi aasinsa ja lähti Aakiin luo Gatiin etsimään palvelijoitaan; ja Siimei meni ja toi palvelijansa Gatista.
41 Sa dihang giingnan si Solomon nga si Shimei milakaw gikan sa Jerusalem ug miadto sa Gat ug nibalik,
Ja kun Salomolle ilmoitettiin, että Siimei oli mennyt Jerusalemista Gatiin ja palannut takaisin,
42 nagpadala ang hari ug tawo ug gipatawag si Shimei ug miingon kaniya, “Di ba gipapanumpa ko na ikaw pinaagi kang Yahweh ug nagpamatuod ngadto kanimo, nga nag-ingon, 'Sa panahon nga mogawas ka ug moadto sa ubang dapit, mamatay gayod ikaw'? Unya miingon ka nganhi kanako, 'Maayo ang imong gisulti.'
lähetti kuningas kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: "Enkö minä ole vannottanut sinua Herran kautta ja varoittanut sinua sanoen: 'Jona päivänä sinä lähdet ja menet sinne tai tänne, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava'? Ja sinä sanoit minulle: 'Hyvä on; minä olen kuullut'.
43 Nganong wala mo man tipigi ang imong pakigsaad ngadto kang Yahweh ug ang sugo nga gihatag ko kanimo?”
Miksi et ole pitänyt Herran valaa etkä sitä käskyä, jonka minä sinulle annoin?"
44 Miingon usab ang hari ngadto kang Shimei, “Nasayod ka sa imong kasingkasing sa tanang pagkadaotan nga imong gihimo ngadto sa akong amahan nga si David. Busa ibalik ni Yahweh ang imong pagkadaotan sa imong kamot.
Ja kuningas sanoi vielä Siimeille: "Sinä tiedät, tunnossasi tiedät, kaiken pahan, minkä olet tehnyt minun isälleni Daavidille; Herra kääntää tekemäsi pahan omaan päähäsi.
45 Apan mapanalanginan si Haring Solomon ug matukod ang trono ni David sa atubangan ni Yahweh hangtod sa kahangtoran.”
Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Daavidin valtaistuin on oleva iäti vahva Herran edessä."
46 Unya naghatag ang Hari ug sugo ngadto kang Benaya nga anak nga lalaki ni Jehoyada. Milakaw siya ug gipatay si Shimei. Busa nagmalig-on ang pagdumala sa kamot ni Solomon.
Ja kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa; niin tämä meni ja löi hänet kuoliaaksi, ja hän kuoli. Niin kuninkuus vahvistui Salomon käsissä.
