< Romawa 2 >

1 Nakima u na he ni sen nyu wu ndji u sharantawa, Nakima ikpi wa u si sharantawa nitu bari, u wuu tume ni tume. Nakima u sharantawa u si tie kpi bi yi ngame.
Nyt ehkä sanot: »Kuinka kauheista ihmisistä puhutkaan!» Mutta odota! Olet itse samanlainen: kun tuomitset toista, tuomitset itsesi.
2 Naki ki toh ndji i tron Irji a njanji ani ye joku ni biwa ba ti kpie baki.
Tiedämme, että Jumala on oikeudenmukainen ja rankaisee jokaista, joka tekee pahaa.
3 Nakima ka toh wayi wu indji u sharanta ni biwa ti kpii, wume wu si ti me. Wu yah ndi wu gbujbu ni nfu Irji?
Vai ajatteletko ehkä, että Jumala tuomitsee toiset heidän pahojen tekojensa mukaan, mutta katsoo sinun tekojasi sormiensa läpi?
4 Ko wu kpa ndindima tsri wa infu ma ni vu suron ana ye gbagbla na? Wuna toh ndji ndindima musama du nji wu hi ni ti njanji?
Etkö tajua, kuinka kärsivällinen hän on sinua kohtaan? Vai eikö se merkitse sinulle mitään? Etkö näe, että hän on halunnut antaa sinulle aikaa luopua synnistä? Kun hän näin osoittaa hyvyyttään, hän tahtoo saada sinut hylkäämään pahuutesi.
5 Aman sabo ni son tume ni suron me wa ana tie njanji na, wu si vu'u nfu ni sru ni tume ni vie u nfu, wato ivie u ye tron njanji u Irji.
Mutta sinä et tahdo edes kuunnella! Näin valmistat itsellesi rangaistusta, kun jääräpäisesti paadutat sydämesi. Kerran tulee vihan päivä, jolloin Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti koko maailman.
6 Mi no ko nha ndi dede du ma wa ati'a.
Hän antaa jokaiselle, mitä tämän teot ansaitsevat.
7 Ni bi wa ba you suron ni tie ndindi chachu'u ba wa nitu zu wo daraja ni drie u kakle. (aiōnios g166)
Ikuisen elämän hän antaa niille, jotka kärsivällisesti toteuttavat elämässään Jumalan tahtoa ja tavoittelevat näkymätöntä kirkkautta ja kunniaa sekä kuolemattomuutta. (aiōnios g166)
8 Naki bi wa ba son tu, ni bi wa ba kamba ni njanji, ba ti biyaya ni rashi njanji, infu ni nfu rigra ni grji ni bawu.
Mutta Jumalan viha kohtaa niitä, jotka taistelevat hänen totuuttaan vastaan ja elävät itsekkäästi.
9 Irji ni grji ni iya meme ni shinji ne bi vri wawu wa bati meme, ni Yahudawa ni muimla ni Hellinawa.
Tuska ja ahdistus tulevat niin juutalaisen kuin pakanankin osaksi, jos hän jatkaa kelvotonta elämäänsä.
10 Nakima zuwo ni daraja ni sun si ba he ni bi wa basi ti ndu ndindi wa wu bawu, ni Yahudawa ni mumla, ni yi ni kpa nyime Irji.
Mutta Jumalan kirkkaus, kunnia ja rauha tulvivat kaikille niille, jotka tottelevat häntä, riippumatta siitä ovatko he juutalaisia vai muiden kansojen jäseniä.
11 Mi ti titan toh yi, don mini noyi baiwa ri u ruhaniya mi ni noyi gbengblen.
Jumala kohtelee kaikkia ihmisiä samalla tavalla.
12 Wato misi ngyiri mi ni kpa gbengblen ni mi bi u njanji mbu wato u mu, u bi.
Syntiä seuraa aina Jumalan rangaistus. Pakanatkin saavat synneistään rangaistuksen, vaikkei heillä olekaan Jumalan kirjoitettua lakia, sillä sydämessään he tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin. Jumalan laki on kuitenkin kirjoitettu heidän sisimpäänsä. Heidän omatuntonsa joko syyttää heitä tai sanoo, että he ovat tehneet oikein. Juutalaiset Jumala tuomitsee siitä, että heillä on hänen lakinsa kirjoitettuna, mutta he eivät elä sen mukaan. He tietävät, mikä on oikein, mutta eivät tee niin. Pelkkä tieto Jumalan tahdosta ei kuitenkaan riitä, vaan sen mukaan on myös elettävä.
13 Ziza'a fa mina son du yi ka toh mri ya kpo gbugbu'u mi you suron ndi mi ye ni yi, naki har zizan'a koh na he na. Mi son ndi miti nakima, don mi ni samu mri u Ruhu ndindi ni mi mbi, na ahe ni mbru bi kora.
14 Mi ban yah Helinawa ni baba u mbru ndji bi toh ni bi wa bana toh na.
15 Ni naki tie mba rju he ni kora ndi tron'a he nimi suron mba. U mi dri mba ngame ahi sheda ni bawu, u tunani mba ko ka vu ba ni meme ko ka kri ngba ni bawu
16 u ni Irji ngame. Ani he naki ni vi wa Irji ni rju ni mi dri ba ndji wawu'u ni kora, ni tu nkon u tre Ma, ni Yesu Kristi.
Kerran tulee päivä, jolloin Jeesus Kristus Jumalan käskystä paljastaa kaikkien ihmisten elämän salaisuudet, heidän sisimmät ajatuksensa ja vaikuttimensa. Tämä kaikki kuuluu osana siihen Jumalan suureen suunnitelmaan, jota minäkin julistan.
17 Nakima wu si you tume ndi wu uhi Bayahude, wu sun ni tu tron, ndi ni wru wo ni san ni mi Irji.
Juutalaisena sinä ajattelet, että kaikki on hyvin sinun ja Jumalan välillä, koska hän antoi lakinsa juutalaisille. Kehut kuuluvasi hänen erityisiin ystäviinsä.
18 Wu toh mre ma, ndi toh kpi wa ba he ni nkanka naki, kuma u kpa bla ni mi tron.
Sinä tiedät, mitä hän tahtoo; osaat erottaa hyvän pahasta ja suosit hyvää, koska sinulle on lapsesta saakka opetettu hänen käskyjään.
19 Naki wu he ni gabagadi nitu ndi wu u vu wo ni bi fie, ndi kpah ni bi wa ba he ni mi bu'u.
Luulet tuntevasi tien Jumalan luo niin tarkkaan, että voisit osoittaa sen vaikka sokealle. Olet kai mielestäsi kuin kirkas majakka, joka johtaa pimeyteen eksyneitä ihmisiä Jumalan luo.
20 Gbi ton ni wa ana he ni toh na, u tsro ni mri bi tsitsa, u andi ni mi tron wu he ni kpi wa a shafi toh ni kuma njanji, u nihe ikpe yi ahe ni mi son me?
Luulet pystyväsi ohjaamaan yksinkertaisia ihmisiä ja jopa opettamaan lapsille Jumalan tuntemista; sinähän tunnet hänen lakinsa, joka on täynnä tietoa ja totuutta Jumalasta.
21 Bi yi wa tsro bari, bina tsro tumbi na? Bi wa bi tre na tie y'bi na, bina y'bi?
Opetat kyllä toisia, miksi et sitten opeta itseäsi? Kiellät toisia varastamasta, mutta varastat itse.
22 Biyi wa bi tre duba na tie ntran na, bina ni tie ntran na? Biyi bi tre duba na ti gumaka na, bina tie gumaka na? Biyi wa bi tre duba na tie y'bi na, bina y'bi sessren me na?
Sanot, että on väärin olla aviopuolisolleen uskoton, mutta syyllistyt itse samaan. Sanot: »Älkää rukoilko epäjumalia», ja pidät silti rahaa omana jumalanasi.
23 Biyi wa bi ngyiri nimi tron, bina kpa Irji tsri ni mi lah tree u wa ba hu tron na?
Olet kovin ylpeä siitä, että tunnet Jumalan lain, mutta häpäiset hänet rikkomalla sen.
24 Naki ba kpa nde Irji tie meme ni mi bi kora nitu mbi.
Onko sitten ihme, että Raamattu sanoo maailman puhuvan pahaa Jumalasta sinunlaistesi tähden?
25 Gbi gbi you grji ana he ni mah ma ni yi. Inde bi kiyaye doka, aman inde bi yi wa bina hu doka na, you grji bi akam ti na ana you grji na.
Sinun juutalaisuudellasi on arvoa, jos tottelet Jumalan lakia. Mutta jos et sitä tee, et ole sen kummempi kuin pakanatkaan.
26 Nakima inde ndji wa bana you grji ni u na, ani kiyaye bukatu tron wawu'u bana iya ban wa bana you grji ni wu ni matsayi wa ba you grji niwu?
Jos pakanat noudattavat Jumalan lakia, eikö Jumala anna heille kaikki ne oikeudet ja sen kunnian, jotka hän oli varannut juutalaisille?
27 Nakima inde ndji wa ba you grji ni wu na u yi ani kiyaye dokoki ba wawu, ana yah sharanta yi bi you grji u tron na? Naki a he inde bi hei ni tron ba nha, aman ana hu tron na.
Itse asiassa – jos pakana noudattaa Jumalan lakia paremmin kuin juutalainen, niin hän elämällään tuomitsee sinut. Te juutalaiset tiedätte paljon Jumalasta ja teillä on hänen lupauksensa, mutta te ette silti noudata hänen lakiaan.
28 Naki wawu na hi Bayahude ni ra na, ana wa ba you grji nda han tan na
Ette te ole oikeita juutalaisia vain sen tähden, että olette syntyneet juutalaisista vanhemmista, tai sen tähden, että teidät on juutalaisen tavan mukaan ympärileikattu.
29 Naki a Bayahude u mi, naki me ba yo grji u suron mba Ruhu ndindi ana ibe na, bibi ndji kima ana ndji ni zu wo ni u na, se Irji.
Todellisia juutalaisia ovat kaikki ne ihmiset, joiden suhde Jumalaan on oikea. Jumala ei etsi niitä, jotka leikkelevät ruumistaan ympärileikkauksella, vaan niitä, joiden sydän ja mieli on muuttunut. Sellainen ihminen, jonka elämässä tämä muutos on tapahtunut, saa kiitoksensa Jumalalta, vaikkei hän sitä ihmisiltä saisikaan.

< Romawa 2 >