< Matiyu 21 >
1 Wa Yesu ni mrli koh ma ba hi ka tie whiewhiere ni Urushalima nda hi ni ngblu u Zaitun u Betafaji, u Yesu ka ton mrli koh ma ha bari,
Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta
2 nda hla ni bawu, “Hi ni vi gbu u whiewhiere yi u bi toh ba lo nankpron mba vren nankpron bari zi. Si ba ndi nji ba ye nimu.
ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle.
3 Indrjori nita mye yi kpye, bika hla ndi, 'Bachi ni tie ndu niwu,' u ndji kima ni gbla nno yi ni mba.”
Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne."
4 Bati wayi ni ndu ku gyren me ni tre wa ba hlawu ni nyu anabia. A tre ndi,
Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:
5 “Hla ni vrenwa u Sihiyona, 'Toh yi, Ichu mbi si ye ni yi,' U katu grji nda hon ni nankpron wa ahi vren maa.'”
"Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'."
6 U mrli koh ma ba hi nda ka tie towa Yesu a hla ni bawu'a.
Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt,
7 Ba ka nji nankpron a mba vren maa ye, nda vu ba nklon ba sa nitu mba, u Yesu ka hon son ni tu kpi mba.
ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle.
8 Imbru gbugbu ndji ba ba ka ba nklon mba l'ba ni wu nitu nkon, u bari baka tsen vunvu kunkron sru ni nkon a.
Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle.
9 U ijbu ndji biwa ba he ni ko shishi ma, ni biwa ba he ko gon maa, baka kla ngblo nyu nda ni hla ndi, “Hosanna ni vren Doda! Wawu wa a si ye nimi ndi Bachi, ahe ni lulu! Hosanna hi ni shu babran!”
Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"
10 Niwa Yesu a ri ni Urushalima u muu ma ka suni gbua u ba tre ndi, “Ihi nha mu yi?”
Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"
11 U ijbu ndji ba ba saa ndi, “Iwayi hi Yesu anabi wa a rji ni Galilia.”
Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista".
12 U Yesu ka ri ni Hekali. A zu bi le ni bi le ni rju nda tru ba tebru u bi sran nklen ni u bi le tatabara (nghwu)
Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.
13 A hla bawu, “Ba nha ndi, 'Ikoh mu ba yowu nda hi koh u aduwa.' u bi kawu tie fron u bi ybi.”
Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan."
14 U bi fyen ni bi c'bi za baka ye niwu ni Hekalia wa'a den ba.
Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.
15 Niwa Prist bi ninkon ba ni bi tsro ataura ba toh ba kpyi wa a tie u ba manji mba wakran nda lawo mrli ba bubu kla ngblo nyu nimi Hekali nda ni tre, “Hosanna ni vren Doda,” u baka vra nfu.
Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät
16 Baka hla niwu, “U si wo kpye wa ndji biyi ba ki trea?” Yesu a hla bawu, “Ee! U bina kra na ndi, 'Rji ni nyu kpran mrli ni bi ma sisan u yo gbyre san?”
ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"
17 U Yesu ka kab don nda rju hi ni kiekle gbu Betani nda kru ni kima.
Ja hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.
18 Ni mble a kma si ye ni gbua, u iyon ka tiwu.
Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen nälkä.
19 A to nci mbua ni nyu nkon, nda hi ni kima nda hi ni nci ma nda ka toh a hi kpukpa vunvu yi hama ni klo. A hla niwu, “Na la klo ngana sese kase,” u mbua tsi klu (aiōn )
Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako". Ja kohta viikunapuu kuivettui. (aiōn )
20 Niwa mrli koh ma ba toh a, ba manji ma wakran nda tre, “Anihe mu rli imbua tsi klu?”
Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu niin äkisti kuivettui?"
21 Yesu a saa nda hla bawu, “Njanji mu mi hla yiwu, bita he ni nkpon nji ndi na rju ni sron na, bina tie kpye wa ba tie ni mbua yi a megyen, bi hla ni ngblu yi, “Chu hi ku ni mma, u wani he tokima.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuisi.
22 Ikpye wa bi mye ni aduwa ndi nyme, bi kpa.”
Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."
23 Niwa Yesu ari ni hekalia, u Prist bi ninkon ni cice ba ye niwu kasia tsro nda tre, “Ani ngbengblen rime u tie kpyi biyi, wa hi nha nno wu gbengblen yi?
Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?"
24 Yesu a saa nda hla ni bawu, “I me ngame mi mye yi imye ri. Bita hla mu ime me mi hla ni yiwu ka ni ngbengblen rime mi tie kpyi biyi.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.
25 Batisma u Yohana - a rji ni mma meyi? A rji ni shulu ka a rji ni ba ndji? U baka sron mu ni kpa mba, nda tre, “Kita tre ndi, a rji ni shulu, ani hla tawu, wa ngye tie bina kpau nyme na?
Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä?" Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
26 U kie ta hla, 'a rji ni ndji,' kie klu sissri ndji, wa ba toh Yohana ahi anabi.”
Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin meidän täytyy peljätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."
27 U baka saa ni Yesu na hla, “Kie na toh na.” Wawu ngame hla ni bawu ndi, “Ime me mina hla yiwu ka ni ngbengblen rime mi tie kpi biyi na.
Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä". Niin hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.
28 U biki ta mre nihe? Indji a he ni mri lon ha. Ahi ni u mumla nda tre, 'vrenmu, hi tie ndu ni rju luwa.'
Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'.
29 Ivren a ka saa nda tre, Mi na hina aye tamre ni ko gon nda ye hi.
Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni.
30 U igua hi ni vren u ha nda hla wu toh u rima. Ivren yi a saa nda hla, 'Mi hi, Tietie, nda na ye hi na.
Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.
31 A hi rime nimi mri ha ba a tie kpye wa tie mba a son a?” Baka hla, “U mumlaa.” Yesu ka hla ni bawu, “Njanji mu mi hla ni yiwu, bi kpa ban ni bi tie ntran ba ri ni gbu u chu Rji guchi ni yiwu.
Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.
32 Yohana a ye niyi ni ngon u ndindi, u bika na nyme niwu na, u bi kpa' ban ni bi tie ntran baka nyme niwu. U biyi wa bi toh towa, bi na yo ru ru ndi nyme ni wu na.
Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.
33 La wo njo ri ngari. Indji ri ahe ni rju. A sen kpyi ni mima, nda hrawu kagon ma, nda shi juju u shbi ma klo inabi ni rjua, nda la mme koh ri guglo ma nda nno rjua ni wo bi ron bari. Nda hi ni gbu ri.
Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
34 Wa nton u shbi inabi a tie whiewhiere, a ton gran ma bari hi ndu ba kpa klo ma nji wu.
Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät.
35 U bi ya rju'a baka vu gran ma ba nda tsi ri mba, nda wuu ri nda ta rima ni tita.
Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.
36 U ndji u rju'a ala ton gran ma bari wa ba nna bi mumla, u bi ron rju'a baka tie ni bawu towa ba tie ni bi mumla'a.
Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.
37 Indji u rju'a a ye ton vren ma hi ni ko gon bi mu ba, nda tre, ba wo vren mu'a.
Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'.
38 U wa bi ron ba ba toh vren'a, ba tre ni kpamba, Iwayi yi hi wa ani son nyu ma, ye, kie wuu ndi kpa rju'a.
Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.
39 U baka vu rju ni rju'a taga nda wuu.
Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.
40 U indji u rju'a nita ye, ani tie bi ron ba ni he?
Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"
41 U ba hla wu, “Ani wuu meme bi ron ba ni kpukpo ya,' nda ka rju'a nno bi ron bari wa ba ka hanwu ni nton wa inebi tie a.
He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa".
42 Yesu a hla ni bwu, “Bi na kra ni tre Irji na, 'Tita wa bi mme ba kamba niwu a ka tie tita u nfron ma. Iwa yi ahi tie u Irji nda bi ni shishi mbu?
Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
43 Nitu kimayi me hla yiwu, ba kpa gbu u chu Irji niyi nda ka nno u ko ra ri wa ani ti ndindia.
Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
44 U wa a rjoku nitu tita yia, ani chon tie rjuru me. U nitu ndji wa ku'a ani Myrian wu.”
Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."
45 Wa Prist bi ninkon ba ni ba Farisawa ba wo njo maa, baka toh nda asi tre nitu mba.
Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä.
46 Ba wa nkon u vu nda klu sissri jbu ndji ba, nitu wa indji ba ban wu nda a hi anabi.
Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.