Mark 12
1 yesu wu vu tsuro ba ni misali a tre wa ro wa indi ri a sen kukron ni rju a rhau kagon nda shi juju wa a ni ka ta shibi ima klo ma a me ko u gbien gugloma nda ban nno jingina ni bi ron bi kukron ki a kle nda ye wlu hi ziren
Jeesus kertoi noihin aikoihin ihmisille muutamia vertauksia. »Eräs mies istutti itselleen viinitarhan. Hän pystytti sen ympärille muurin ja teki altaan rypälemehun puristamista varten. Hän rakensi vielä vartiotornin. Sitten hän antoi viljelmän vuokralle ja lähti pitkälle ulkomaanmatkalle.
2 ni tsar mton u klo kukron ka ton igran ma ndu hi kpa iklo kukron bari wa ba tiea ni bi sen kukron a
Rypäleiden korjaamisen aikaan hän lähetti yhden miehistään perimään hänelle kuuluvan osan sadosta.
3 amma baka vu u nda tsie nda zu kamma hi ni wo kuklu
Mutta vuokralaiset löivät miestä ja ajoivat hänet pois.
4 a la tru dran ma ri hi u ba ka ruu tu nda nnu shan
Omistaja lähetti silloin toisen miehen. Häntä kohdeltiin vieläkin huonommin: hän sai kovan iskun päähänsä.
5 nga rli a tru ri u ba ka wu kimaa ba tie ri ndi gbugbu wu na ki ba tsi bari nda wu bari
Seuraava mies, jonka omistaja lähetti, tapettiin ja muut myöhemmin lähetetyt joko hakattiin tai tapettiin,
6 a don indin ma ri u wa ani tona ivren ba wa anni san a tru wa wu ma hi u kle klea a tre ba to vren mu ni fu tu
kunnes oli enää vain yksi mies jäljellä: omistajan ainoa poika. Lopulta omistaja lähetti hänet ajatellen, että häntä he varmasti kuuntelisivat.
7 ma me bi ron kukron ba bitre din a wa ti mba ni ri gadoa ye ki wu ndi ka rli gadoa
Mutta kun vuokraajat näkivät hänen tulevan, he sanoivat:’Tuosta tulee tämän paikan omistaja, kun hänen isänsä kuolee. Tapetaan hänet – ja viinitarha on meidän!’
8 ba vu wu nda kau taga ni mi rjua
ja niin he ottivat pojan kiinni, murhasivat hänet ja heittivät ruumiin viinitarhan muurin yli.
9 to waa u ndi u rju ni he? a ni ye nda wu bi ndu sen kukron ba nda nno bari nkan nu irjua
Mitä arvelette omistajan tekevän, kun hän saa kuulla tapahtuneesta? Hän tulee ja surmaa heidät kaikki ja vuokraa viinitarhan muille.
10 bina kra kpie wa beblu tre a na? tita wa bi me ba ka mba ni wua a katie wa ba you ni vrun tra
Ettekö muista lukeneenne Raamatusta tällaista jaetta:’Kivestä, joka ei kelvannut rakentajille, on tullut kulmakivi – rakennuksen arvokkain kivi.
11 i wa yi a hi tie u rji nda bi ya tawu
Herra on tämän tehnyt, se on meistä todella ihmeellistä.’»
12 ikpie wa a ye ko gona bi ninkon yahudawa ba wa nkon wa ba ba vu yesu don ba to din a tre misalia ni tu mba yi amma ba klu sisri ikpe ndi mba ni tu ki ba ka donwume nda hi kpa mba
Juutalaisten kansanjohtajat halusivat pidättää Jeesuksen heti paikalla tämän vertauksen tähden, sillä he tiesivät, että sen kärki kohdistui heihin – he olivat kertomuksen kelvottomia viinitarhureita. Mutta he eivät uskaltaneet koskea häneen, sillä he pelkäsivät kansanjoukkoa. He menivät matkoihinsa,
13 ba son nda la ka tru bi ninkon yahudawa bari ni hirodiyawa hi wu don ndu mba trene ni tre
mutta lähettivät muita uskonnollisia ja poliittisia johtomiehiä puhumaan hänen kanssaan, että saisivat hänet sanomaan jotain, minkä nojalla hänet voitaisiin pidättää.
14 da ba ye batre ni wu tica ki to wu na hu tre ndi na una tsuro son tu din na u tsuro jiji inkon rji han ban ni kaisar heitu nkon kanihe? ki han ka ni he?
»Opettaja», nämä urkkijat sanoivat, »me tiedämme, että sinä puhut totta – maksoi mitä maksoi. Sinä et puhu ollaksesi ihmisille mieliksi, vaan opetat mitä Jumala sanoo. Kysymyksemme on tämä: onko oikein maksaa veroja Rooman keisarille?»
15 amma u yesu to mliya nye ba nda tre di bi tsar me ni ngye? ne denarius ri me ndi ya to
Jeesus huomasi heidän virittämänsä ansan ja sanoi: »Näyttäkää minulle kolikko, niin minä vastaan teille.»
16 ba nji ri ye ni yesu a tre ndi a hi yu nha ba nde nha mba he yi? ba tre u kaisar
Kun he olivat antaneet hänelle rahan, hän kysyi: »Kenen kuva ja nimi tässä on?» He vastasivat: »Keisarin.»
17 yesu tre din nno kaisar ikpie u kaisar din nno rji ikpie wa u rjia a nno ba mamaki
»No niin», Jeesus sanoi, »jos se kerran on hänen, niin antakaa se sitten hänelle. Mutta antakaa Jumalalle se mikä on Jumalan!» Tämä vastaus tukki heidän suunsa.
18 me na a sadukiyawa wa ba tre ndi tashmen na heina ba ye ni wu ba mye nda tre din
Sitten astuivat esiin saddukeukset, jotka eivät usko ylösnousemukseen. He puolestaan kysyivät:
19 tica musa a nla tawu idan indi wa vayi ma qu nda da hama ni vren da kawa don inda ka ban wa vayi ma tie wa ma nda zi bi ni vayi maa
»Opettaja, Mooses antoi meille lain, jossa sanotaan, että kun mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä on mentävä naimisiin lesken kanssa, ja lapset tulevat kuolleen veljen nimiin.
20 mri vayi bari tangban bana he u mumla a gra wa nda ye qu hamma ni vren
Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin ja kuoli jättämättä jälkeensä lapsia.
21 u haa ka ban wa nda qu game hamma ni vren u traa ngame a la he na u mbru na ba
Niinpä toinen veli meni lesken kanssa naimisiin, mutta pian hänkin kuoli lapsettomana. Sitten seuraava veli nai lesken ja kuoli ilman lapsia,
22 tangban mba u ba na fe bi na iwaa me ye qu hu ba
ja niin edelleen, kunnes kaikki veljekset olivat kuolleet ilman ainuttakaan lasta. Lopuksi myös nainen kuoli.
23 ni shulu iwa a ni u rime ba tie tashme ngarli? hon mri vayi tangban ba ba gran a tie wa mba
Sano nyt, kenen vaimoksi tuo nainen joutuu, kun kuolleet nousevat ylös – hänhän on ollut naimisissa heidän jokaisen kanssa?»
24 yesu ka tre a na ni ki bi yiba shishi na? don bina tre rji na ndi na to gbengle rji na
Jeesus sanoi heille: »Teidän ongelmanne on siinä, ettette tunne Raamattua ettekä Jumalan voimaa.
25 don bata tashme ba na gran ko ba gran ba na ba he na malaiku
Sillä kun nämä seitsemän veljestä ja tuo nainen kerran nousevat kuolleista, niin he eivät enää ole avioliitossa, vaan he ovat kuin enkelit.
26 amma ni tu bi wa qu nda tashmela bi na kara ta ni taka da Musa na ni waa irji tre wu ni tsutsu miji naa tre din me hi rji u Ibrahim ni rji u Ishaku u ni rji u Yakubu?
Ja mitä tulee ylösnousemuksen toteutumiseen, niin ettekö ole lukeneet, mitä Mooseksen kirjassa kerrotaan palavasta pensaasta? Jumala sanoi Moosekselle:’Minä [olen] Aabrahamin Jumala ja minä [olen] Iisakin Jumala ja minä [olen] Jaakobin Jumala!’
27 ana irji kmo na ammma u bi sisren
Jumala ei todellakaan ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Teillä on asioista kokonaan väärä käsitys.»
28 iri ni grji bi nha ye nda wo kpe wa ki trea ni to sa tre yesua a myee a hi doka ria me bran zaaan wawuu?
Yksi keskustelua kuunnellut lainopettaja oli pannut merkille Jeesuksen terävän vastauksen ja tuli kysymään: »Mikä on kaikista käskyistä tärkein?»
29 yesu kaa sa wa a zan a hi wo Israila baci rji mbu bacia a riri
Jeesus vastasi: »Se, jossa sanotaan:’Kuule Israel! Herra, meidän Jumalamme, on yksi ja ainoa Jumala.
30 gbigbi u ka kpanyem ni baci rji ni suron me wawuu ni mre me wawuu ni dri me wawuu ni gble gble me wawuu
Rakasta häntä kaikesta sydämestäsi, sielustasi, mielestäsi ja voimastasi.’
31 doka u ha a heito yi gbigbu u ka son makobci me na tu me doka ri na la he waa bran zan bi yi na
Toinen on tämä:’Rakasta lähimmäistäsi yhtä paljon kuin itseäsi.’ Nämä ovat käskyistä suurimmat.»
32 u bi nha ba tre din abi tica u tre njaji ndi irji a riri u ni wa wuyi a rji ni nklema
Kysyjä vastasi: »Olet oikeassa – on vain yksi Jumala eikä ole ketään muuta Jumalaa.
33 nduu son wu ni suron me wawuu u ni to me wawuu mba ni gbengble me wawuu ndi son vayi u ndio na tu me a zan hadaya wa ba gon ni lua
Tiedän, että kaikkia uhreja tärkeämpää on rakastaa Jumalaa koko sydämestään, ymmärryksestään ja voimastaan ja toisia ihmisiä niin kuin itseään.»
34 da yesu to ndaa hla tre u bi a hla wu di wu na bran kon ni mulki rjiwamba a kle tre a itre na la mere tre na kpena
Jeesus huomasi miehen ymmärtäneen, mistä oli kysymys, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.» Sen jälkeen ei kukaan enää uskaltanut esittää kysymyksiä.
35 yesu sita ru tra rji tre din ni he mba ni nha hla din kristi a hi vren Dauda?
Opettaessaan myöhemmin kansaa temppelialueella Jeesus kysyi kuulijoilta: »Miksi teidän hengelliset johtomiehenne väittävät, että Messiaan täytyy olla kuningas Daavidin jälkeläinen?
36 Dauda tu na ni mi ruhu tsartsar tre din baci a tre ni baci mu ku son ni wo ru mu se me ka bi kran wu tie kpe wa wu chan ni za
Itsehän Daavid sanoi – ja Pyhä Henki puhui näin hänen välityksellään:’Jumala sanoi Herralleni: istu oikealla puolellani, kunnes alistan vihollisesi sinun valtaasi.’
37 Dauda tu ma ne you ndi baci u ni he rli kristi ka vren Daua? nkpentren ndi ba ba ngri ni wo tre ma
Kun Daavid kutsui häntä Herrakseen, kuinka hän voi olla Daavidin poika?» Tällainen päättely kiinnosti kovasti kansanjoukkoa.
38 ni tsuro ma yesu tre tie wrli ni bi nha ba wa ba son zren ni guglo nklon da ni wa ci ni kasuwa
Jeesus neuvoi ihmisiä: »Varokaa lainopettajianne. He pukeutuvat kyllä kovin mielellään rikkaiden ja oppineiden viittoihin ja haluavat kaikkien kumartavan heille, kun he kävelevät kauppapaikoilla.
39 nda son ni ruron u bi nikon ni tra rji ni wrji bi gan
Hyvin mielellään he istuvat synagogien parhailla istuimilla ja juhlapäivällisten kunniapaikoilla,
40 ba mrien imba bi kobo nda bre rji bran nkon ndu duba to ba indi bi ki ba kpa lukunci rligrama
mutta kuitenkin riistävät leskiltä heidän kotinsa ja sitten – peittääkseen todellisen luontonsa – teeskentelevät hurskasta: latelevat julkisilla paikoilla pitkiä rukouksia. Siksi on heidän tuomionsa ankara.»
41 yesu kuson ni gbala kori ni mi tra rji nda si ya ndi bubu ya nkle mba ni kaji gbugbu ndin bi nkle ba sur nkle babran
Sen jälkeen Jeesus meni temppelin kolehtiarkkujen luo ja katseli, kun ihmiset pudottivat niihin rahaa. Jotkut, jotka olivat rikkaita, antoivat suuria summia.
42 uwa u kmbo a ye nda sur nini ha rli wa a tsar ni kuburi
Sitten eräs köyhä leski pudotti pari kolikkoa.
43 a yo mrli ko ma da hla ba wu njajimu me hla yiwu iwa u kmbo yi sur nkle zan ndi ba wawuv wa ba sur nkle ni kajia
Jeesus kutsui oppilaansa luokseen ja sanoi: »Tämä köyhä leski antoi todellisuudessa enemmän kuin nuo kaikki rikkaat yhteensä.
44 bi mu ba nno rji gbugbu wu ni mi gbubgu wu wa ba hei va ama iwa kobo yi a no zan du di biwo ba yo kl ni kajia duka idi ba sur kle gbugbu wu wa ba hei va ama iwakobo yo kpe wa a hei ni mi ya ma da ni rli a
Hehän antoivat vain vähän ylijäämästään, mutta leski lahjoitti viimeiset lanttinsa.»
