Luke 8
1 Yesu ni mri koh ma wlon don ha, ba zren kagon mi gbu ba, ni'g'rji, ni'g'rji kan kan, ba bla tr Irji na nio hla tre ndindi ma nitu koh Irji.
Pian tämän jälkeen Jeesus lähti kahdentoista oppilaansa kanssa kiertämään kaupunkeja ja kyliä ja julistamaan, että Jumalan valtakunta oli tullut.
2 Imba gbugbu'u wa Yesu a ju brji rju ni bawu ni kankan rju ni ba wu, ba bi zren baba Yesu, Maryamu wa ba yo Magdali, w a ju brji tangban rju niwu'a.
Joukkoon liittyi myös muutamia naisia, jotka Jeesus oli vapauttanut demonien vallasta tai jotka hän oli muuten parantanut: Maria Magdaleena, jossa oli ollut seitsemän demonia,
3 Ni Yuwana, Iwa Kuza, indji u ndu Hiridus, ni Suzana; ni mba gbugbuwu, ni kpi wu yo'u ba wa ba no ba.
Kuusaan, kuningas Herodeksen taloudenhoitajan, vaimo Johanna, Susanna ja useita muita. He auttoivat varoillaan Jeesusta ja hänen oppilaitaan.
4 Vi ri ba yo jubu ndji kabi ni k'lanri, ni tu wa indji gbugbu ba rji ni mi gbu gbugbuwu si ye toh Yesu, A tre ni bawu ni misali.
Suuri joukko ihmisiä oli eräänä päivänä kerääntynyt Jeesuksen ympärille. Monia muita oli yhä tulossa eri kaupungeista, kun hän alkoi kertoa:
5 Indji ri a hi hi bi, bari ba kuhle ni nkon indji ba chan u chinchen ba tan kle.
»Maanviljelijä meni pellolle kylvämään. Kun hän heitti siemeniä maahan, jotkut putosivat tielle ja tallautuivat, ja linnut huomasivat ne ja söivät pois.
6 Bari ba kuhle ni tita bubuwa meme na he ni bran na u ba rju nda lu ni gbron, ba k'ma kyu, nitu bi'a na fie meme na.
Osa putosi kalliolle ohueen kasvualustaan, jossa oraat pian kuivettuivat.
7 Bari ba ku'hle nimi nchon, i nchon ba ba rju gbron nda zan gbengble ibi'a nda wu bi'a.
Osa siemenistä lensi ohdakkeiden sekaan, missä hennot taimet tukehtuivat heti alkuunsa.
8 Ibi ba ri ba kuhle ni meme ndindima nda rju gbron bi, na shobi babran, u bari ba sho gbala deri. Wa Yesu tre kle naki nda yo ba, indji wa a he ni ton u wo dun wo.
Loput siemenet putosivat viljavaan maahan, kasvoivat hyvin ja tuottivat satakertaisen sadon.» Kerrottuaan tämän Jeesus jatkoi: »Jolla on kuulevat korvat – käyttäköön niitä nyt!»
9 Imri koh Yesu ba myen i ndu hla tu tre'a.
Jeesuksen oppilaat kysyivät, mitä kertomus tarkoitti.
10 A hlabawu, biyi ba no yi duyi ton kpi ba rir, u koh Irji, ni brou di mi ngla ba vu ni misali, ko bani toh bana toh kpi ngana, ba wo tre u nda na toh ba tre nge na.
Hän vastasi: »Te saatte tietää, mitä Jumalan valtakunnan salaisuuksia nämä vertaukset sisältävät. Muut eivät niitä ymmärrä, niin kuin profeetat aikoinaan ennustivatkin.
11 To naki kpie wa Irji a tre yi: ibi'a a tre Irji.
Siemen merkitsee Jumalan sanaa.
12 Ibi wa ba kuhle ni tu nkon a iri bi wa ba kpa tre Irji u brji ba suron mba hdu ba kahle ga da na yo suron na.
Tallattu polku, jolle osa siitä putoaa, kuvaa sellaisten ihmisten sydäntä, jotka kuulevat sanoman, mutta joilta paholainen ryöstää sen ja estää niin heitä uskomasta ja pelastumasta.
13 Naki, bi wa ba chuku ni tita ba ndji wa ba wo tre Irji nda kpa'u ni ngyiri, u ba na he ni njan na, ba kpa tre'a ni nton tsaa me u ni nton wa ibrji tsra ba, ba kuhle.
Kallioinen maaperä kuvaa ihmisiä, jotka ovat iloisia kuullessaan hyvän uutisen, mutta joihin Jumalan sana ei koskaan pääse juurtumaan. He tietävät, että se on totta, ja uskovat siihen hetken jollakin tavalla, mutta muiden houkutusten ilmaantuessa heidän mielenkiintonsa katoaa.
14 Ibi wa ba joku ni mi inchon, baba yi ba ndji bi wa ba wo tre Irji, da ba bu koh gbungblu zan gbengble mba, naki, bana no mri bi bi mana.
Ohdakkeinen maa on kuin ihmiset, jotka kuulevat ja uskovat Jumalan sanan, mutta jotka pian menettävät uskonsa, sillä jokapäiväiset huolet ja rikkauden ja nautintojen tavoittelu tukahduttavat sen. He eivät pysty koskaan auttamaan muita sisälle Jumalan valtakuntaan.
15 Ibi wa ba joku ni meme ndindima, a hi ndji bi wa ba wo tre, nda kpa ni suron ri, nda ji gbagba da vu suron.
Hyvä maaperä sen sijaan kuvaa ihmisiä, jotka kuultuaan Jumalan sanaa alkavat elää sen mukaan vilpittömästi ja ehyesti.»
16 Ba ndi ani yo lu nda ka'u ni gbugban, ko ba ka zi ni zah bubu kru, sei baka ka zi ni bubu ma don ndi bata ri baka toh kpan ma.
Kerran taas Jeesus kysyi: »Oletteko kuulleet, että kukaan olisi pannut lampun palamaan ja sitten peittänyt sen, ettei valo näkyisi? Kyllä lamput pidetään esillä.
17 Ba kpe wa a hei riri ma, wa bana shele ana ko kpe u riri wanda na rju ni ra na.
Kaikki, mitä on ihmisen sydämessä, paljastuu kerran samalla tavoin.
18 Yo tu mbi wa bisi woh, du ndji wa ahe ni kpa ba sru tia ni'u u wandi ahe fime, wa ndi asi ri mre, ba vu kpa.
Olkaa kuunnellessanne tarkkoja, sillä sellaiselle annetaan lisää, jolla jo on, mutta sellainen, jolla ei mitään ole, menettää senkin mitä luulee omistavansa.»
19 U yi Yesu, baba mri vayi ma, ba ye niwu, bana iya ye whewhre ni wu na, ndji ba he gbugbu.
Jeesuksen äiti ja veljet tulivat kerran tapaamaan häntä, mutta eivät päässeet väenpaljouden vuoksi sisälle taloon, jossa hän opetti.
20 Indji ri hla niwu ngye Iyi Me ni mri vayi Me ba he ni ra, ba son toh'u.
Kun Jeesukselle kerrottiin heidän olevan ulkona ja haluavan tavata hänet,
21 U Yesu ka kasa da tre iyimu baba mri vayi mu, ahi baba iba woh tre Irji nda kpa'u tie.
Jeesus vastasi: »Äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tottelevat sitä.»
22 Ni vi ri Yesu ari ni jirgi ma, baba mri kohma, wa tre ndi wa wu ni son duba hi ni granmu, ba wlunde zren ni hi ni granmu'a.
Eräänä päivänä Jeesus ehdotti oppilailleen, että he lähtisivät veneellä yli järvenselän.
23 Da ba si hi, sei Yesu ka kruna, u guigui ri u gbengblen ma a lunde ni ma, naki u ma lu ni shu ni mi jirgi'a ba he ni mi ya.
Matkalla Jeesus nukkui. Tuuli alkoi voimistua, ja ennen pitkää he joutuivat myrskyn kouriin. Vettä tulvi veneeseen, ja he olivat suuressa vaarassa.
24 U mri koh Yesu ba ka sh'me wu ni nna, nda tre, “Ninkon mbu, Ninkon mbu! ki si tewhre qu,” wa lunde nda yra nha ni gyungyu'a ni mma wa si shi'a, ka kukri tsit.
Oppilaat herättivät hädissään Jeesuksen. »Me hukumme!» he huusivat. Jeesus sanoi silloin myrskylle: »Tyynny!» Tuuli ja aallot hiljenivät heti, ja tuli aivan tyyntä.
25 Ni ki wa tre ni bawu, i yo suron mbi'a ahe ni ntsen? Sissri tie mri koh ma, ba wri kpa, ikpe wa ba toh ni ki, u ba tre ni kpamba, “Ahi nha yi wayi, wa ani tre hra gyungyu mba mma u nne baka wo'wu?”
Oppilailta hän kysyi: »Missä teidän uskonne on?» Mutta oppilaat olivat peloissaan ja hämmästyneitä. He katsoivat toisiinsa: »Kuka tämä mies oikein on, kun jopa tuuli ja aallot tottelevat häntä?»
26 Ba ye ni ngbala Gerasines, wa hi whewhre ni gran nne rji ni Galili.
He pääsivät järven toiselle puolelle Gerasan alueelle, joka on Galileaa vastapäätä.
27 Da Yesu a grji ye meme, u a toh ndji ri ni ngbala koki wa a he ni brji ni kpama. Indji'a ban ton nda na sru nklon na, ana son ni koh na, naka ni son bubu be.
Jeesuksen noustessa maihin hänen luokseen tuli eräs mies, joka oli pitkään ollut pahojen henkien vallassa. Hän oli asunut hautaluolissa kodittomana ja alastomana.
28 Da a toh Yesu, wa kpagro nda kurjoku ni shishi Yesu nda tre ni gbangba ndi, Wu ye tie ngye ni me, Yesu, Ivren Irji ni shulu? Mi bre'wu, na ne yah na.
Jeesuksen nähdessään mies parahti ja heittäytyi maahan hänen eteensä. »Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, korkeimman Jumalan Poika? Älä kiusaa minua!» mies huusi.
29 Yesu a tredun brji duba rju don wu, ni nton gbugbuwu ibrji ba ba huu, ko ba tya lo ni sraka ani su sraka, meme ibrji ba zu hi ni miji.
Jeesus oli juuri aikeissa käskeä demonia lähtemään miehestä. Paha henki oli pitänyt häntä täysin vallassaan, niin että hän oli murtanut kahleetkin, joihin hänet oli sidottu, ja juossut pakoon asumattomille seuduille.
30 U Yesu ka mye ndji'a, ba yo'u ndi nha? Wa ka tre ndi inde mu a “gbugbu'u,” Yesu tre ndi iki a brji ba gbugbu wa ba ri ni ndji'a.
Jeesus kysyi demonilta: »Mikä on nimesi?» »Legioona», kuului vastaus, sillä miehessä oli paljon henkiä.
Ne kerjäsivät, ettei Jeesus ajaisi niitä syvyyteen. (Abyssos g12)
32 Gran dushu u koh bana he gbugbu'u whewhre niki, ibrji ba bre Yesu du duba hi ri ni mi dushu ba, Yesu ka kpa nyime ni bawu.
Suuri sikalauma oli laitumella läheisellä vuorenrinteellä, ja demonit pyysivät, että saisivat mennä sikoihin. Jeesus antoi niille luvan.
33 Ibrji ba ba don ndji'a nda ri nimi dushu ba, u grake dushu ba ba ka tsutsu ka ri ni nne, u mma nne'a ka vu ba hi.
Ne siirtyivät miehestä sikoihin, ja koko lauma ryntäsi äkkiä alas vuorenrinnettä, syöksyi kallion yli järveen ja hukkui.
34 Inton wa ndji bi ho dushu ba toh kpe wa a tie'a, baka tsutsu nda ka hla kpe wa a tie'a nimi gbu ni kosan gbu'a.
Sikalauman hoitajat juoksivat kaupunkiin ja kertoivat jo matkalla kaikille tapahtuneesta.
35 Da ndji bawo kpe a tie'a, nda ni ye toh, ba ye gbugbuwu, Yesu he ni ndji'a ndi brji ba rju ni kpama, ba toh a sru nklon nda kri, nda he ni mre ma, u sissri ka tie ba.
Ihmiset lähtivät paikalle nähdäkseen omin silmin, mitä oli tapahtunut. Demonien vallassa ollut mies istui nyt rauhallisena ja siistinä, vaatteet yllään, kuuntelemassa Jeesuksen puhetta. Pelko valtasi väkijoukot.
36 Indji ba toh kpe 'a ada tie'a, ba hla yada Yesu chu brji'a rju ni ndji'a.
Silminnäkijät kuvailivat, miten mies oli vapautunut henkien vallasta.
37 Du ndji wa ba he ni ngbala Gerasines ni bi wa ba he ni kosangbu'a ba bre Yesu du rju ni gbu mba, don ba klu sissri niki Yesu ni mri koh ma ba ri ni mi jrigi nda hi kpamba.
Peloissaan kaikki pyysivät Jeesusta lähtemään pois. Hän palasi veneeseen ja purjehti takaisin järven toiselle puolelle.
38 Ndi waibrjibarju ni kpama, a bre Yesu du du wawu hu, Yesu yo inkoh nda tre,
Demoneista vapautunut mies olisi halunnut lähteä mukaan, mutta Jeesus ei ottanut häntä.
39 K'ma hi ni koh mbi, ndi hla ni ndji ikpe wa Irji tie ni wu. Ni ki ndji'a a hi nda ni hla ndji ikpe Yesu tie ni wu.
»Mene kertomaan omaisillesi, mitä suurta Jumala on tehnyt sinulle», Jeesus kehotti. Mies kertoi kaikille kaupunkilaisille Jeesuksen tekemästä ihmeestä.
40 Da Yesu k'ma ye ndji basi gben'wu.
Järven toisella puolella Jeesus otettiin avosylin vastaan, sillä ihmiset olivat odottaneet häntä.
41 Indji wa inde ma Yayirus, iri ni mi mba bi tre Irji, aye nda kukug ngbarju ni Yesu ni meme, da bre du ye ni koh ma.
Juutalaisten synagogan johtaja Jairus oli odottajien joukossa. Hän heittäytyi Jeesuksen eteen ja pyysi tätä tulemaan kotiinsa,
42 Vivren ma a hama ni si kpa, u sei tso, asi hi bubu ku, a hi wa wu yi vivren wa ni nklen ma, da asi hi indji gbugbu'u basi hu.
sillä hänen ainoa lapsensa, kaksitoistavuotias tyttö, oli kuolemaisillaan. Jeesus lähti hänen kanssaan, ja he tunkeutuivat ihmisjoukon läpi.
43 Wa ri ni gbu'a ata ju jin sie tso, a wu kle ma wa wu ni bi no imum di ba no sie, ba ndji'a iya no sie na.
Eräs nainen, joka halusi parantua, kosketti Jeesusta takaapäin. Nainen oli etsinyt kaikkialta apua verenvuototautiin, jota hän oli sairastanut kaksitoista vuotta. Koko omaisuutensa hän oli menettänyt lääkäreille. Kun hän kosketti Jeesuksen viitan reunaa, vuoto tyrehtyi heti.
44 Wa zu ni kogon Yesu nda taba nklon ma, ni ki iyin a kukrie.
45 Yesu tre ahin nha anha ni kpa mu? Bari wa ba he whewhre ni wu ba tre ndi bana taba wuna, Bitrus tre ndi, indji gbugbuwu ba si ma'wu.
»Kuka minuun koski?» Jeesus kysyi. Kukaan ei tunnustanut, ja Pietari sanoi: »Opettaja, monet ihmisethän tungeksivat sinua vasten…»
46 Ni kima Yesu ka tre mi toh indrjo a taba nime, gbengblen a rju ni kpamu.
Jeesus vakuutti hänelle: »Joku nimenomaan kosketti minua, sillä tunsin parantavaa voimaa lähtevän itsestäni.»
47 Da iwa a toh wawu na ya ri ngana, nda ye nda ni klu sissri nda kukyu ngbarju ni shishi Yesu nda hla ni kpa di ba di kpe waa sa du wawu taba ni Yesu, u iyi'a ka kukri.
Nainen alkoi vapista tajutessaan, että Jeesus tiesi, mitä hän oli tehnyt. Hän heittäytyi Jeesuksen eteen polvilleen ja kertoi, miksi oli koskettanut häntä. Hän sanoi myös parantuneensa heti.
48 Sei wa hla ni wu vre yo'u suron me a du lilo'a kle, hi kpa me ni si suron.
»Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa kotiisi», Jeesus sanoi hänelle.
49 A mi tre se ndji ri ka rji ni koh tra Irji aye nda tre, vivren wa me'a a kyu ye, na yo'u mala ya na.
Jeesuksen vielä puhuessa tuli Jairuksen kotoa tieto, että tyttö oli kuollut. Sanantuoja kertoi tästä Jairukselle ja jatkoi: »Sinun ei kannata enää vaivata opettajaa.»
50 Da Yesu woh naki a sa ni Jariyus, nda tre na klu sissri na, yo suron, ani lunde.
Mutta kuultuaan, mitä oli tapahtunut, Jeesus sanoi isälle: »Älä pelkää! Luota vain minuun, niin tyttäresi on pian terve.»
51 Wa ye ni koh, ana du ndrjo huri ni mi koh'a na, se Bitrus, Yohana u Yakubu ni tie vrenwa'a mba iyi ma.
Jairuksen kotona Jeesus otti vain Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen sekä tytön vanhemmat mukaansa mennessään tytön luo.
52 Indji gbugbuu niki ba si yi gbagba me, don vivrenwa'a a kyu. Yesu ka tre du ba ka chuwo ni yi, ana qu na, asi krunna migyen.
Talo oli täynnä surevia ihmisiä, mutta Jeesus sanoi heille: »Lakatkaa valittamasta! Ei hän ole kuollut: hän vain nukkuu!»
53 Ndji ba ba zah u kpa tsri, don ba toh ndi vrenwa'a a qu.
Ihmiset alkoivat nauraa pilkallisesti, sillä kaikki tiesivät, että tyttö oli kuollut.
54 A vu ni woh nda si yo nde vivren wa da tre du lunde.
Jeesus tarttui tytön käteen ja sanoi: »Nousehan, tyttö pieni!»
55 Ni ki ivren ma ka k'ma ye ni mi kpama wa a lunde, wa a tre du ba no kpe dun rhi.
Ja kuollut palasi elämään ja nousi heti pystyyn. »Antakaa hänelle ruokaa», Jeesus kehotti.
56 Ba tie ma mba yi ma, ba bu iyie'u yo nitu da ya, Yesu a hla ni ba wu du ba na hla ni ndrjo kpe wa a tie na.
Tytön vanhemmat olivat riemuissaan, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään tapahtuman yksityiskohtia.
