Luke 7
1 Ni wa Yesu kle trema wa tre shishi ndji nda hi ni Kapanawum.
Lopetettuaan puheensa Jeesus lähti takaisin Kapernaumiin.
2 Akwe soja ri wa he ki ahi ni ner kon ma wa mi som tsutse, a buma si kpama nda yiza que.
Erään Rooman armeijan upseerin orja, joka oli isännälleen hyvin arvokas, oli juuri silloin vakavasti sairaana.
3 Soja wo labari Yesu nda dru ndji bi ninkon bi Yahudawa, hla dun Irji ye nda warka ni vren koh ma.
Kuultuaan Jeesuksesta upseeri lähetti muutamia nimekkäitä juutalaisia pyytämään, että tämä tulisi ja parantaisi sairaan.
4 Baya wa bu ye ni Yesu ndu bra tsutsi na tre ayi tsa du tie wayi ni wu.
Miehet tekivät niin. He pyysivät hartaasti Jeesusta mukaansa vedoten siihen, että upseeri oli tehnyt paljon hyvää. »Hän jos kuka ansaitsee, että autat häntä,
5 Ani son gbugbo, wawu yi men Choch nita wu.
sillä hän on osoittanut rakkautta juutalaisia kohtaan. Hän on rakentanut meille synagogankin», he sanoivat.
6 Yesu chi ka ni wuba. U wa ana zren bran nkon rji ni koh rina, soja tru kpukpan ma duba hla ni wu, “Bachi, na tie kpa me ya na, wu toh mina tsra dun-wu ye ri ni koh mu na.
Jeesus lähti heidän mukaansa. Kun he olivat jo lähellä taloa, upseeri lähetti muutamia ystäviään sanomaan: »Herra, älä vaivaudu tulemaan kotiini, sillä en ansaitse sellaista kunniaa enkä ole tarpeeksi hyvä edes tulemaan luoksesi. Voit varmasti parantaa palvelijani pelkällä sanalla siinä, missä nyt olet.
7 Domin wuyi mi na ban ndi mi tsra dun mi ye ni wu na, u wuti hla tre riri mi toh ivren koh mu ni fie sikpa.
8 Me ngame mi he ndji ninkon, mi he ni Sojoji wa ba he ni wo'mu. Mi ti hla ni rhi ndi 'hi,' wa ka hi, miti hla ni rhi ngari ndi 'Ye,' wa ka ye, u ni vren ndu koh mu'a, tie nayi, wa ka tie.”
Olen itse ylempien upseerien alainen ja komennan omia miehiäni. Sanon vain:’Mene!’ ja sotilas menee, tai’tule!’ ja hän tulee. Ja kun sanon palvelijalleni:’Tee tämä tai tuo’, hän tekee. Sano siis vain:’Tule terveeksi!’, niin palvelijani toipuu.»
9 Wa Yesu wo naki, ayi mamaki nda gbaya ndji ba ba ta wu nda tre, Mi hla yiwu, ni gbu Israila mina toh ndji iri gin gbagba nayina.
Jeesus oli hämmästynyt. Hän sanoi väkijoukolle: »En ole tavannut yhtään juutalaista, jolla olisi tällainen usko.»
10 Biwa ba ton ndu ba gbaye ni kon nda ton vren koh ma aha sikpa.
Kun upseerin ystävät palasivat tämän taloon, orja oli siellä täysin terveenä.
11 Ni veh ri, Yesu tsi hi ni gburi wa bayo ndi Nain. Mri kohma bahe niwu, ndji gbugbu u.
Vähän tämän jälkeen Jeesus lähti oppilaidensa kanssa Nain-nimiseen kaupunkiin. Kuten tavallista, paljon ihmisiä seurasi hänen kintereillään.
12 A yi kritsa ni gbu, bu ban gburi awuri ri iyinma grji wawu na tsrina, ndji gbugbu ni gbu ba he niwu.
Heidän ehtiessään kaupungin portille tuli hautajaissaatto heitä vastaan. Erään leskiäidin ainoa poika oli kuollut. Äidin mukana kulki suuri surevien joukko.
13 Ni toh, Irji alika ni tausayi ma, nda tre niwu ni yi na.
Kun Jeesus näki äidin, hänet valtasi syvä myötätunto ja hän sanoi: »Älä itke!»
14 Aye nda akwati bi ba akwati ba kukri nda la ivren tsey mi la niwu lunde.
Sitten hän astui paarien luo, ja kantajat pysähtyivät. »Poika, tule takaisin elämään», hän sanoi.
15 Ikmo lunde nda sorma tre Yesu ka nu no iyima.
Poika nousi istumaan ja sanoi jotain ympärillään oleville. Jeesus antoi hänet takaisin hänen äidilleen.
16 I sissri vu ba wawu mba, ba omangyiri ni Irji, nda la ba chu annabi ri kikle ma ni mi mbu, i Irji jan ndi ma.
Ihmiset joutuivat pelon valtaan ja alkoivat kiittää Jumalaa. »Tänne on tullut suuri profeetta», he sanoivat. »Olemme tänään nähneet Jumalan toimivan.»
17 Itre Yesu hi kon ni ntsen ni gbu Yahudiya ni gbungblu ba kagon ni wu'a.
Tapahtuneesta levisi tieto ympäri Juudeaa ja sen ulkopuolellekin.
18 Mri koh Yohana ba la niwu gbegbeme ikpiyi.
Johannes Kastajan oppilaat kuulivat pian tästä kaikesta ja kertoivat Johannekselle.
19 Yohana yo mri koh mah ha nda ton ba ndu hi ni ndji Yesu. Ba miye u ye? kon akwai ri ki ya konri ye
Silloin hän lähetti kaksi heistä kysymään Jeesukselta: »Oletko sinä tosiaan Messias vai onko meidän yhä odotettava häntä?»
20 Baye wiewiere ni ndji ba tre, Yohana wuyi Batisma, aton ta, diki mbye wuyi u ye'a, ko akwai ndji ri wakiyi yakon yema?
Johanneksen oppilaat löysivät Jeesuksen sairaiden keskeltä – hän paransi rampoja ja sokeita ja ajoi ihmisistä demoneja. Kuultuaan Johanneksen esittämän kysymyksen hän vastasi: »Menkää kertomaan Johannekselle, mitä olette täällä nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, liikuntakyvyttömät juoksevat, lepratautisissa ei näy enää sairauden merkkiäkään, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään eloon ja köyhät saavat kuulla Jumalan iloisen uutisen.
21 Ni nton ki ndji gbugbu wu ba samu sikpa, iyamba kle, meme ruhu bri ba.
22 Yesu amsa nda hla bawa, hi ndi hla ni Yohana kpe bi wo, ni kpe bi toh ni hishi mbi. Bi ra shishi baya, bi nkpurju za ba lunde zren, bi kuturu ba kpa ngla kpa, mangbi ton ba wo-tre, biwa ba kyu ba kma lunde ni vri, u biwa ba he nimi wa ba wo tre ndindima.
23 Indji wa ana ka wo tre mu na nitu bi zren mu a kpa lulu.
Sanokaa Johannekselle myös:’Onnellinen se, joka ei loukkaannu minuun!’»
24 U wa mri koh Yohana ba rju ni hi kpamba, Yesu kma ni hla ni gbugbu ndji ba nitu Yohana, “Ahi ngye bi rju hi ni miji si wa bi toh? Indji biwa vi ngyungyu ni fu yi hlega?
Heidän lähdettyään Jeesus puhui ihmisille Johanneksesta. »Millainen oli se mies, jota te menitte katsomaan Juudean autiomaahan?» hän kysyi. »Heikko kuin ruohonkorsi, jonka jokainen tuulenpuuska saa taipumaan?
25 U bi rju hi ni wa bi toh ngye yi? Indji wa a sru nklon bi ndindi ma? Yayi, biwa ba sru kpi bi tie nklen u nda ni son ni mi iro ba he ni mi koh ba chu.
Ja oliko hän hienoissa vaatteissa? Ei! Ne, jotka elävät ylellisyydessä, eivät viihdy autiomaassa, vaan palatsissa.
26 U bina rju hi ni ra ni wa bi toh ngye? Anabi? E, Mi hla ni yiwu, zan u anabi'a.
Entä löysittekö profeetan? Kyllä, löysitte enemmänkin kuin profeetan!
27 Wayi a wawu wa ba nha ngame ni wuh. yra mitub manzo gaba niyin, wa shi mle kon teh niyi.
Raamattu puhuu juuri hänestä:’Lähetän sanansaattajan edelläsi tekemään sinulle tietä.’
28 Mi hla yiwu, ndi wa mba bagrji, ba wa nda zah Yohana.
Johannes on ihmisistä suurin, mutta pieninkin Jumalan valtakunnan kansalainen on kuitenkin suurempi kuin hän.»
29 Baya ndji gbugbu bawo niki, ni bi kpa nklen gandu ba ya ba kpa Irji a ndindima. Ba biwa Yohana yi Batisma bawu.
Kaikki, jotka kuulivat Johanneksen puhuvan – paatuneimmatkin – olivat Jumalan kanssa yhtä mieltä synneistään ja antoivat Johanneksen kastaa heidät.
30 Farisawa ni wa ba ton tre zru Yahudawa bawa, ana Yohana yi Batisma ni bawu na, ba na ya nda ni tre lan na.
Vain fariseukset ja lainopettajat hylkäsivät suunnitelman, joka Jumalalla oli heitä varten, ja kieltäytyivät Johanneksen kasteesta.
31 Yesu hla ni ge mi hada ndji bi tsara yi? Ba he hi he?
»Mitä sellaisista ihmisistä on ajateltava?» Jeesus kysyi. »Mihin oikein heitä vertaisin?
32 Ba he na mri ba tsi ron ni kasuwa, nda ni tre ni kpamba, “Ki nvri injon ni yiwu, u bina nglu na. ki ban je kyu, u bina yi na.
He ovat kuin lapsia, jotka kiukuttelevat tovereilleen:’Te ette tulleet mukaan leikkimään häitä ettekä te tulleet leikkimään hautajaisia!’
33 Nakiyi Yohana aye, na ri hla, ana son mah na bi tre ahe ni brji.
Johannes Kastaja paastoaa usein, eikä hän ole eläessään edes maistanut viiniä, ja te sanotte:’Hänen täytyy olla riivattu!’
34 Ivren Ndji ye nda ri nda ni so ibi tre yah, ndji branda so, a kpa bi kpa nklen gandu ni bi lahtre.
Mutta kun minä syön ja juon, te sanotte:’Hän on syömäri ja juoppo! Sitä paitsi hän seurustelee kaikenlaisten huonomaineisten tyyppien kanssa.’
35 Imri ma wawu ba he ni wayu.
Kaikki Jumalan lapset ovat kuitenkin nähneet hänen viisautensa todeksi.»
36 Ni viri Bafarisen, ri bre Yesu ye ni koh ma bawu ri. Wa Yesu ri ni koh Bafarisen, a kuson ni tebru nda ri lla.
Eräs fariseus pyysi Jeesusta kotiinsa syömään, ja Jeesus meni. Kun käytiin pöytään,
37 Iwa ri lah tre, a rju rji ni mi gbu nda wo Yesu he ni koh Bafarisen, nda ri lla. Nda ye ni ri iyema ni alabasta iyi ri wuwi ma.
tuli sisään huono nainen, joka oli kuullut Jeesuksen olevan siellä. Hänellä oli mukanaan hieno pullo kallista, hyvältä tuoksuvaa voidetta.
38 Nda ye kluwei na Yesu nda tsi yi nda jum nza ma ni ma shishi ma nda sezah ma ni nfutu ma a tre kauna ma nimu zah gban zah mu ni turare.
Nainen lysähti polvilleen Jeesuksen viereen ja itki niin, että Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään. Nainen alkoi pyyhkiä hiuksillaan Jeesuksen jalkoja, suuteli niitä ja kaatoi niille koko voiteen.
39 Bafarisen yo Yesu bi ninkon ma, ato naki nda tre ni suron ma nda ndji yi ana anabi njanji yi ani toh ndi wayi meme iwa, wa si tawu ndji wu lahtre.
Kun talon isäntä näki, mitä tapahtui ja kuka nainen oli, hän ajatteli itsekseen, ettei Jeesus voinut olla profeetta. »Jos hän tosiaan olisi Jumalan lähettämä, hän tietäisi, millainen nainen tuo on!»
40 Yesu kpa nyime nda hla ni wu Siman, mi son hla niwu ikperi, wa tre, hla Malam.
Tajuten, mitä mies ajatteli, Jeesus sanoi: »Simon, tahtoisin sanoa sinulle jotain.» »Ole hyvä vain, opettaja», Simon sanoi.
41 Yesu hla ndji ri inu hla niwu ndji ha bari lah kudi niwu, ndji rima sule deri, irima ani hu rima sule hamsi.
Jeesus kertoi hänelle: »Eräs mies lainasi kahdelle ihmiselle rahaa – toiselle viidensadan päivän palkan, toiselle kymmenesosan siitä.
42 Bana he kudi baya hana igu wruhle bawu, hari mba, iri me nimi mba ani fi son igu?
Kun kumpikaan heistä ei pystynyt maksamaan takaisin, hän antoi hyväntahtoisena miehenä molempien pitää rahan omanaan. Kumpi mahtoi rakastaa häntä sen jälkeen enemmän?»
43 Siman hla mi ya wa kudi ma bran, Yesu hla niwu, wu hla ndindi.
»Varmaankin se, joka oli ollut enemmän velkaa», Simon vastasi. »Niin varmasti», Jeesus sanoi.
44 Yesu kma hi ni wa'a nda hla ni Siman wu toh wayi, mi ye ni koh me, wu na ne mma wu ngla zah muna, wawu ne, ni mashishi ma a ngla zah mu niwu, nda se zah mu ni nfutu ma.
Sitten hän katsoi naista ja sanoi Simonille: »Näetkö naisen, joka on tässä polvillaan? Kun tulin teille, en saanut vettä pestäkseni pölyt jaloistani, mutta hän on kastellut jalkani kyynelillään ja kuivannut ne hiuksillaan.
45 Iwu u na tsro son nimu na i wawu tie tu wa mi ye ni wa, ana bri mena.
En saanut sinulta tavanomaista tervehdyssuudelmaa, mutta hän on suudellut jalkojani siitä asti kun tulin tähän.
46 Iwu wu na gban nye ni tumu na, a gban izah mu ni nye ni nfutu ma.
Et voidellut päätäni oliiviöljyllä, niin kuin tapa on, mutta tämä nainen on kaatanut jaloilleni kalliin voiteen.
47 A he na kiyi wa i lutre ma a bran anu kpa awa bran, nda tsro son wu brama. Wa ba wruhle ni vi fime a suron vi fime kame.
Hän on tehnyt paljon syntiä, mutta saa kaiken anteeksi – hän on rakastanut minua paljon. Se, joka on saanut vähän anteeksi, rakastaa vain vähän.»
48 Baya wayi ala niwu, ba wru la tre me hle niwu.
Naiselle hän sanoi vielä: »Saat syntisi anteeksi.»
49 Wa ba son niki, ba son tre kpa-mba, wayi anha wa ani wru lahtre hle?”
Muut vieraat alkoivat ajatella: »Kuka tuo mies oikein luulee olevansa, kun tuolla tavoin antaa ihmisille syntejä anteeksi?»
50 Yesu hla niwu, isuron ndindima anu ceto me, hi ni si kpa.
Mutta Jeesus sanoi naiselle: »Uskosi on pelastanut sinut; voit lähteä rauhassa.»
