Luke 6
1 A he ni vi u Sabat u Yesu si zu ni rju kpu u mrli ko ma baka wro wlo kpu'a won ni wo mba, nda tan.
Kun Jeesus ja hänen oppilaansa kulkivat eräänä pyhäpäivänä viljapeltojen halki, he katkoivat vehnän tähkiä, hieroivat akanat niistä irti käsissään ja söivät jyvät.
2 Amma Farisawa ba ri ba tre, “Ani tu ngye rli bi ki tie kpie'a bana nyme ndu ba tie'u ni Sabat na?”
Jotkut fariseukset sanoivat silloin: »Tehän teette työtä! Meidän lakimme kieltää tekemästä sapattina työtä.»
3 Yesu, ni tre ma, a kasa bawu, “Bi na kra kpie'a Dauda ni lilon bi wa ba he ni wu ba tie'a na?
Jeesus vastasi: »Ettekö lue Raamattua? Ettekö tiedä, mitä kuningas Daavid ja hänen miehensä tekivät, kun heidän oli nälkä?
4 A ri ni tra Irji nda ban bredi wa ba ka zi, tan nda nno ndji wa ba he ni wu'a tan ngame, wandi a na he ni tu nkon na, don ana Prist nkankle ba tan.”
He ottivat temppelistä ne erityiset leivät, jotka oli pantu uhrina Herran eteen, ja söivät ne, vaikka se olikin vastoin juutalaisten lakia.»
5 Niki a hla bawu, “Vuvren ndi a baci u Sabat.”
Ja Jeesus lisäsi: »Minä olen sapatinkin Herra.»
6 Ba he u Sabat ri la ye, Yesu ka hi tsro ba ni tra Irji. Indi ri he ki nda so wo.
Eräänä toisena sapattina hän opetti synagogassa. Kuulijoiden joukossa oli mies, jonka oikea käsi oli epämuodostunut.
7 Bi nha ni Farisawa ba yo shishi nda to ka ani den dio ni vi u sabat, don ndu ba renyu niwu.
Lainopettajat ja fariseukset seurasivat tarkasti, parantaisiko Jeesus miehen, vaikka oli sapatti. He olivat nimittäin kovin innokkaita löytämään jotakin, mistä voisivat häntä syyttää.
8 Amma wa'a to dri mba nda tre ni indi u son wo'a, “Wlunde ye kukru ni tsutsu ndi ni wa.” Igu u soh wo a wlu hi ka kri ni ki.
Jeesus tiesi täsmälleen heidän ajatuksensa. Siksi hän sanoi vammaiselle miehelle: »Tule tänne eteen, niin että kaikki voivat nähdä sinut.» Mies tuli.
9 Yesu tre ni ba, “Mi mye yi, Ahe tu nkon ndu ba tie zizi ka meme ni Sabat, ndu ba n'ra rai kpa ka ndu ba kpa tie meme?”
Sitten Jeesus sanoi fariseuksille ja lainopettajille: »Vastatkaa minulle: Kumpi on parempi, tehdä pyhäpäivänä hyvää vai pahaa, pelastaa ihmiselämä vai antaa sen tuhoutua?»
10 Niki yi, a ya ba kagon wawu'u nda hla ni guwa, “N'me wo me rju ra.” A tie toki u wo'a ka tie ndindi.
Hän katsoi heitä jokaista vuoron perään ja sanoi sitten miehelle: »Ojenna kätesi.» Kun mies ojensi kätensä, se tuli täysin terveeksi.
11 Amma ba vra nfu nda tre ni kpamba ko ba tie Yesu ni he.
Jeesuksen vihamiehet olivat tästä raivoissaan ja alkoivat suunnitella hänen murhaamistaan.
12 Ba zi he wa ka ye hon hi ngblu nda ka bre Irji. A ban Chu'a wawu-u bre Irji.
Pian tämän jälkeen Jeesus meni koko yöksi vuorille rukoilemaan.
13 Wa imble nhra, a yo mri koh ma hi kpama nda ju wlon don ha rji mi mba, a yo ba ndi Mazani.
Aikaisin seuraavana aamuna hän kutsui luokseen ne, jotka olivat alkaneet kulkea hänen mukanaan ja valitsi heistä kaksitoista. Heitä hän nimitti apostoleiksi.
14 Ba nde Mazani ana ba Siman ( wa a hi Bitrus ngame'a) u vayi ma Andarawus, Yakubu, Yohana, Filibus, Batalomiyu,
He olivat: Simon, jota Jeesus sanoi myös Pietariksi, Simonin veli Andreas, Jaakob, Johannes, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas, Jaakob Alfeuksen poika, Simon, vapautusliikkeen mies, Juudas Jaakobin poika ja Juudas Iskariot, joka myöhemmin petti Jeesuksen.
15 Matiyu, Toma, Yakubu ivren Alfaus, Siman wa ba yo Zilot,
16 Yahuda ivren Yakubu ni Yahuda Iskaroti, wa a ye le wu'a.
17 Yesu a grji ngblu'a baba hi ka kri ni meme ni kpentren ndi wa ba mri koh ma u ni gbugbu ndji wa ba rji ni Yahudiya ni Wurushelima ni bi nyu kikle nne u Taya mba Sidon.
Jeesus tuli heidän kanssaan vuorelta ja seisahtui aukealle kentälle. Hänen oppilaitaan ja joukoittain muuta väkeä kerääntyi hänen ympärilleen. Ihmisiä tuli näet kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista ja niinkin pohjoisesta kuin Tyyron ja Siidonin rannikkoalueelta kuuntelemaan Jeesuksen puheita ja hänen parannettavikseen. Hän vapautti myös useita ihmisiä pahojen henkien vallasta.
18 Ba ye ndi wa wo Yesu nda ndu den lilo mba ngame. Indji wa ba zi tiya ni wo brji'a ba kpa den.
19 Ko nha ni j'bu ndi ba n'ra kon u kpre don gbengblen u den si'a rju rji ni wu, u wa a den ndji mba wawu'u.
Monet yrittivät koskettaa häntä, sillä hänestä lähti parantavaa voimaa, joka teki kaikki terveiksi.
20 A kaya mri koh ma ba nda tre, “Bi hi bi lulu, biyi bi ya, don mulki Irji a hi u mbi.
Jeesus kääntyi puhumaan oppilailleen: »Onnellisia te köyhät, sillä te saatte Jumalan valtakunnan!
21 Bi hi bi lulu biyi bi tie yon zizan'a, don bi wrji. Bi hi bi lulu biyi wa bi yi zizan'a, don bi nza.
Onnellisia te nälkäiset, sillä teidät ravitaan. Onnellisia te, jotka nyt itkette, sillä kohta on aika nauraa.
22 Bi hi bi lulu niwa indji bata kran yi, u idan ba ba ya'yi hlega nda mre yi nda kamba ni nde mbi a nda u brji, nitu Ivren Irji.
Onnellisia te, joita vihataan, parjataan, hyljeksitään ja loukataan minun takiani.
23 Ngyri ni vi ki ndi briku don ba han ye kikle di ni shulu, e ba Bachi mba ba tie bi kpie ki ni Anabawa ba.
Olkaa siitä vain iloisia, sillä taivaassa teitä odottaa suuri palkinto. Muistakaa, että profeetat saivat aikoinaan saman kohtelun.
24 Amma iya mbi bi woh, biyi wa bi kpa si mbi ye.
Mutta voi teitä, te rikkaat: teidän onnenne jää tänne maan päälle.
25 Iya mbi bi hi wa bi wrji zizan, iyon ni ye tie yi ni ko shishi.
Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä: teillä tulee vielä kerran olemaan tuskallinen nälkä. Voi teitä, jotka nyt nauratte huolettomina, sillä te joudutte suremaan.
26 Iya mbi biyi wa ba tre ndindi ni tu mbi'a, a he toki ba bachi mba batie ni Anabawa bi ce.
Voi teitä, joita maailma nyt kiittelee – väärät profeetat ovat aina olleet kansan suosiossa.
27 Amma mi hla yiwu wa bi ki sren ton, son bi kamba yi din tie zizi ni bi kran yi.
Kuulkaa kaikki! Rakastakaa vihollisianne. Tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä.
28 Tie lulu ni bi mre yi ndi bre Irji ni bi ka to tie yiwu.
Rukoilkaa niiden puolesta, jotka pyrkivät teitä vahingoittamaan. Pyytäkää Jumalan siunausta niille, jotka parjaavat teitä.
29 Niu wa nita wru ni ngbala nh'ma kori, uka nno rima, u wanda ban klon me ri, uka nno ri tiya.
Jos joku lyö sinua toiselle poskelle, anna hänen lyödä toisellekin. Jos joku pyytää takkiasi, anna hänelle myös paitasi.
30 Nno indji wa a mye u. Idio nita ban kpie me, na mye ndu ka nno wu ngana.
Anna, mitä ihmiset sinulta pyytävät, äläkä yritä saada takaisin sellaista, mikä on sinulta viety.
31 To wa u son don ndji tie wu tie ki bawu me.
Kohtele muita niin kuin toivot heidän kohtelevan itseäsi.
32 U ta son ndji wa ba son wu, wa hi ngyeri ndindi niwu? I bi latre ba tie toki me.
Mitä erinomaista te siinä teette, jos rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat? Niinhän jumalattomatkin tekevät!
33 U ta tie ndindi ni biwa ba tie ndindi wu'a, a ngye u bi ma niwu. E indji bi latre ba tie toki me.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, jos teette hyvää niille, jotka ovat hyviä teille itsellenne. Kyllä jumalattomatkin tekevät hyvää.
34 U tie nno hla nklen ni ndji wa u to ani ye han wu, wahi kpiew ngye ndindi ni wu? U bi latre'a ba nno hla ni bi latre nda kpa ikpie'a ba na nno.
Mitä erikoista siinä on, jos lainaatte rahaa niille, jotka maksavat takaisin? Pahimmatkin ihmiset lainaavat toisilleen, jos saavat omansa takaisin.
35 Amma son biwa bana nyme ni wuna ndi tie zizi bawu. Nno hla, hamma ni yo suron ula kpa kpie tuma, u di me ni babran, u bi he mri Madaukaki, wandi wawu me ani toh tie ni bi wa ba ka ngyri nda meme ndji.
Rakastakaa siis niitä, jotka vihaavat teitä, olkaa hyviä heitä kohtaan ja lainatkaa välittämättä siitä, maksavatko he takaisin. Saatte taivaasta suuren palkan ja toimitte niin kuin Jumalan lapset – onhan Jumalakin hyvä kiittämättömille ja pahoille.
36 He ni dri ndindi na tie mbi.
Olkaa yhtä armahtavia kuin Isännekin.
37 Na han tre tu rina, u bana han tre nitu me nan. Na kpa ri tie meme na, u bana kpau tie meme na. Wruhle ni bari, u ba wruhle niwu.
Älkää koskaan arvostelko tai tuomitko muita, ettette saisi samalla mitalla takaisin. Suhtautukaa ihmisiin hyväntahtoisesti, niin teihin suhtaudutaan samoin.
38 Nno, u ba nno yi. Nene rhigra ma, uwa ba den nda grju mudu'a, ka shukuhle ni gban mbi. Ani mudu wawu tsra niwu, a ni kii ba tsra ni wu.”
Jos itse annatte, teillekin annetaan. Saatte lahjana takaisin kukkuramitoin, täpötäydessä astiassa. Siitä, käytättekö antaessanne pientä vai suurta mittaa, riippuu, miten itsellenne mitataan.»
39 A hla misali ri ni bawu, “Indji u nfyen ni tsro ndji u nfyen ri nkon? To a tie naki, ba bi ku ni juju, ka bana kuna?
Jeesus käytti tällaisia vertauksia puheissaan: »Kannattaako sokean taluttaa toista sokeaa? Kuoppaan pudotessaan toinen vetää toisen perässään.
40 Ivren wa ani kpa tsro na zan asi tsro wu'a na, amma dun ndji wa ba tsro wu kle'a ani he na indji waa tsro'a.
Voisiko oppilas tietää enemmän kuin opettajansa? Suurin ponnistuksin hän voi päästä yhtä pitkälle kuin tämä.
41 Bi tie he mu ndi ni ya vi bi giga wa ahe ni shishi vayi me, ndina toh kikle nkpon wandi ahe ni shishi me'a na?
Miksi kiinnitämme huomiomme jonkun toisen silmässä olevaan roskaan – hänen pikkuvirheeseensä – jos omassa silmässämme on kokonainen hirsi?
42 U tie he ndi hla vayi me, 'Vayi, dume cu vi bi giga u shishi me,' i wu tume una to gbongbon u shishi me na? Iwu ndji u karji. Guci cu gbogbon u shishi me rju rhi ndi mla ya u wa ahi ni shishi vayi me.
Miten voit kuvitella sanovasi jollekulle:’Kuulehan, hyvä veli, ottaisin mielelläni tuon roskan silmästäsi’, vaikka et näe omassa silmässäsi olevaa hirttä? Tekopyhyyttä! Ota ensin hirsi silmästäsi, niin sen jälkeen näet ehkä kyllin hyvin auttaaksesi sitä, jonka silmässä on pieni roska.
43 E bana tie nkunkro ndindi mawa iklo ma ba gigla ma na, u gigla nkunkron na nno klo ndindi ma na.
Jalostetussa puussa ei kasva villihedelmiä, eivätkä jalostamattoman puun hedelmät ole valiolaatua.
44 E ba to nkunkron ni klo ma. E indji bana kyen klo ncu ni nci ncoh na, ume bana kyen klo grapes rji ni miji braya na.
Puu tunnetaan hedelmistään. Piikkipensaissa ei kasva viikunoita eikä villimarjapensaissa viinirypäleitä.
45 Indji ndindi rji ni suron ma ndindi ani tie kpi bi ndindima, u meme ndji rji ni meme suron ma ni tie meme kpi. Don rji ni gbugbu kpie bi mi suron inyu ma ni hla.
Ihminen, jolla on hyvä sydän, tekee hyvää. Pahan ihmisen sydämen ilkeys käy ilmi hänen teoistaan. Sydämen kyllyydestä suu puhuu.
46 Nitu ngye bi yome, 'Bachi, Bachi,' u bina tie kpie'a wame tre na?
Miksi sanotte minua’Herraksi’, ellette tahdo totella minua?
47 Indji wa aye nime nda wo lan tre mu nda tie kpe wa mi tre'a, Mi hla ni yiwu ka ahi nha.
Jokainen, joka kuuntelee ja myös tottelee minua, on kuin mies, joka rakentaa talonsa lujasti peruskallion varaan. Tulvavedetkään eivät saa hänen vahvasti rakennettua taloaan horjumaan.
48 Ahe na ndi wasi meh koh nda shi juju u nci tra ri meme nda meh nci tra ni tu inha. Toh ima aye babran nda ri ni nci tra, u ana tie'u kpe na, nitu ba meh wu bi.
49 Amma indji wa ani wo tre mu nda na tie bana, ahe na ndji wa a meh tra ni tu meme hamma ni zi nci tra. Ima aye babran nda ri ni nci tra'a, u koh'a tie gbla zi hle kpukpru wu.
Sellainen taas, joka kuuntelee mutta ei tottele minua, on kuin mies, joka ei kaiva talolleen perustaa. Tulvan noustessa hänen rakennuksensa sortuu raunioiksi.»
