Luke 14

1 Ni vi u chachu sati ri, wa a ri ni koh bi ninkon Farisawa ri du rhi biri, ndji ba sru shishi ni wu.

Jeesus tuli sapattina erään juutalaisten neuvoston jäsenen kotiin. Fariseukset seurasivat haukan silmin, parantaisiko hän paikalla olevan vesipöhöstä kärsivän miehen.

2 se ga ndi “U” lilo huk kpa.

3 Yesu ya da mye bihan vuvu baba Farisawa, abi du ba chu lilo rju ni chachu sati ko an an?

Jeesus kysyi fariseuksilta ja laintuntijoilta, jotka seisoivat hänen ympärillään: »Antaako laki luvan parantaa ihmisen sapattina?»

4 U ba sun ngbangbi, Yesu ka vu ni wo lunde da chu lilo rju niwu, da du hi kpama.

Kun vastausta ei kuulunut, Jeesus tarttui sairaan käteen, paransi hänet ja lähetti pois.

5 Yesu mye ba, ahi nha ni mi-mbi, inde vren ma, ko napron ma aku ni juju ni chachu sati, wa ana chu na?

Muille Jeesus sanoi: »Kuka teistä ei tee sapattina työtä, jos teidän poikanne tai härkänne putoaa kaivoon? Ettekö heti ryhdy nostamaan niitä sieltä ylös?»

6 Bana kasa niwu na.

Vieläkään hän ei saanut vastausta.

7 Da Yesu si ya ba da toh bi wa ba you ba ye, ba wa bubu sun bi ni koh, watre kayiyi, nda tre.

Huomatessaan, että kaikki päivällisvieraat yrittivät päästä istumaan arvokkaimmille paikoille lähelle pöydän päätä, Jeesus antoi heille neuvon:

8 Inde ba you hi ni bubu gan u gran na kuson ni bubu bi ninkon na, ani yiwu ba you ndi wa a zawu.

»Jos teidät kutsutaan häihin, älkää pyrkikö parhaalle paikalle. Joku arvokkaampi saattaa tulla teidän jälkeenne,

9 Inde ndji wa a you yi ha bi, aye, a ni tre no bubu sun me, “u shan ni ti'u, u” wu kma hi ni bubu bi kalachu.

ja isäntä johdattelee hänet sinne, missä te istutte. Joudutte silloin nolona etsimään tyhjää paikkaa ovensuusta.

10 Inde ndji wa a you, a tre kpamu hon ye ni wayi, nakima, u ndji ba, ba no ninkoh, bana kpa wu tsri na. biwa bi son baba ni tebru'a.

Menkää sen sijaan ensin vähemmän arvokkaalle paikalle. Huomatessaan teidät isäntä sanoo:’Ystävä hyvä, kyllä sinulle löytyy parempikin paikka.’ Näin arvonne nousee muiden vieraiden silmissä.

11 Indji wa a nzu tuma, baka ka tuma grji, wu wa u katu me grji, ba nzutu me hi shu.

Jokainen, joka yrittää saada kunniaa itselleen, joutuu nöyrtymään, mutta joka nöyrtyy, saa kunnian.»

12 Yesu hla ni ndji wa you ye, inde wu ta ni yo ndji ye ri biri, ko ni gan, u ka na yo kpukpan me na, ko mri vary me na, ko malan me na, ko bi kutra kahlan mena bi nklen na, baba me ba you ngame, wandi ba njiye niwu.

Sitten hän sanoi isännälle: »Kun järjestät päivälliset, älä kutsu ystäviäsi, veljiäsi, sukulaisiasi tai rikkaita naapureitasi, sillä he palkitsevat sinut kutsumalla sinut vastavierailulle.

13 Ba tie lulu yo don bana ban ni wu na,

Kutsu sen sijaan köyhiä, raajarikkoja ja sokeita.

14 inde wu yo ndji ye ni gan me, u ka yo bi kalanchu, ni bi wa bana he ni gbengblen na, ni bi kple zah, ni bi fie, ba tie lulu you don bana he ni kpe wa ba han wu na. Don ba tie lulu yo ni chachu wu lunde bi kinklan suron.

Kun Jumalan omien ylösnousemus tulee, Jumala maksaa sinulle sen, että kutsuit kotiisi sellaisia, jotka eivät voineet tehdä sinulle vastapalveluksia.»

15 Da indji ri wa a son ni tie bru ni Yesu awoh tre a, nda tre, ba tie lulu yo ni ndji wa ani rhi biri ni koh Irji.

Kuultuaan tämän eräs pöydässä oleva mies huudahti: »Miten suurenmoista olisikaan päästä aterialle Jumalan valtakuntaan!»

16 Yesu woh da tre ndi ndji ri atie gan rigra ma nda yo ndji gbugbu-u.

Vastaukseksi Jeesus kertoi vertauksen: »Eräs mies järjesti suuret juhlat ja kutsui niihin paljon ihmisiä.

17 Da inton wu gan a tie, wa a ton ivren koh ma du hi hla ni bawu du ba ye, biri a we ye.

Kun kaikki oli valmista, hän lähetti palvelijansa muistuttamaan vieraita, että nyt heidän oli aika tulla.

18 Wa wu bawu, bana yena, u mumla a tre ndi wawu le rju, wawu ni bi toh wru hle ni mu.

Mutta kaikilla oli verukkeita. Yksi sanoi ostaneensa juuri pellon – hänen piti mennä nyt katsomaan sitä.

19 U na tre wawu le lando bi zran ton, mi yi tsra ba toh, mi bre wu, du wru hle ni mu.

Toinen halusi kokeilla viittä härkäparia, jotka juuri oli ostanut.

20 U tra a tre ndi wawu gran wa, naki mina ye na.

Joku oli mennyt vasta naimisiin eikä siksi voinut tulla.

21 Da vren koh aye hla ni ti-koh ma ikpe biyi, u ti koh ma ka tie nfu, nda hla ni vren koh ma du hi gbagbla ninkon bi gbu i, ni kosan gbu, nda yo biwa bana he ni gbengblen na, ni bi chiche, ni bi fie baba bi kple zah.

Palvelija palasi kertomaan isännälleen, mitä kutsutut olivat sanoneet. Isäntä suuttui ja käski hänen heti mennä kaupungin kaduille ja kujille hakemaan juhliin kerjäläisiä, rampoja ja sokeita.

22 Vren koh a tre, iti koh, ikpie wa u tre a kle hra zizan bubu a na shu na.

Kun nämä oli tuotu sisään, talossa oli yhä tilaa.

23 Se ndji u koh ka hla ni vre koh ma hi nikoh ni kosan gbu ndi yo gbugbu ndji du ba ye du koh mu shu.

’Lähde sitten maaseudulle ja pakota kaikki, jotka tienvarsilta löydät, tulemaan tänne, että saamme talon täyteen’, isäntä käski.

24 Mi hla ni yiwu, biwa mi you ba ni mumla ba na ye kpe ni iye u muna

’Kukaan niistä, jotka ensin kutsuin, ei saa maistaa muruakaan ateriasta, jonka heille valmistin.’»

25 Basi zren ndji gbugbu basi hu, wa hla ni bawu,

Valtava joukko ihmisiä kulki Jeesuksen jäljessä. Hän kääntyi ja sanoi heille:

26 Du ndji wa ani ye nime, ndana kama ni tima na, mba iyima, ni iwa ma na, ni mri ma, ni mri vayi ma, mri lon baba mri mba ba, hra ni dri ma na, ana ya zama vren koh muna.

»Sen, joka haluaa seurata minua, on rakastettava minua enemmän kuin omaa isäänsä, äitiänsä, vaimoaan, lapsiaan, veljiään tai sisariaan – jopa enemmän kuin omaa elämäänsä. Muuten hän ei voi olla oppilaani.

27 Indji wa ana he ni suron u ban giciye nda ye hu me na, ana ya son u vren koh mu na.

Kukaan, joka ei kanna omaa ristiään ja seuraa minua, ei voi olla oppilaani.

28 Ahi nha nimi mbi wa ani son be koh wu shu, nda na bla inklen wa ahe ni wu, ko ani tsra u, u me koh, ko ana tsra na.

Laskekaa kustannukset, ennen kuin teette ratkaisuja. Eihän kukaan aloita rakentamista ennen kuin arvioi, onko hänellä tarpeeksi rahaa talon maksamiseen.

29 Inde a zi nchi koh'a, kana kle meh na, u biwa ba meh baba ba ka nza'u,

Muuten voi käydä niin, että rahat loppuvat, kun hän on saanut vasta rakennuksen perustuksen valmiiksi. Kyllä hänelle silloin naurettaisiin!

30 Ba ta tre toh ndji ani son meh koh, ana ya meh kle na.

’Katsokaa tuota’, kaikki ilkkuisivat.’Hän alkoi rakentaa, mutta rahat loppuivat kesken.’

31 A chu rime ani hi taku ni chu ri nda na son nda bla bi taku ma toh ni mumla, ko soja ma bi gbengblen ba kai dubu wulon wa ani ya kbu tu ni chu rima mu wa a he ni bi gbengblen dubu shirin.

Tai mitä tekee kuningas ennen sotaan lähtöä? Hän neuvottelee ensin asiantuntijoiden kanssa, onko hänen kymmentuhantinen armeijansa kyllin vahva puolustautumaan kahtakymmentätuhatta vihollista vastaan.

32 To inde an ya na, ka wa sun si ni chu rima.

Jos hän huomaa yrityksen toivottomaksi, hän lähettää rauhanneuvottelijat matkaan, kun vihollisjoukot ovat vielä kaukana.

33 Naki ba ndi wa ni mibi wandi ana ka kpe wa a he ni chu wo na, da ani ya k'ma tie vren koh mu.

Kukaan ei voi olla oppilaani, ellei hän luovuta käyttööni kaikkea mitä hänellä on.

34 Ima a kpie ndindima, inde imma a sa ba mla tie ni ni ngyen?

Mitä merkitystä on suolalla, joka ei enää ole suolaista?

35 Ana labi gana, sei baka ka hlega, ka kma tie toki ni meme, ndji wa ahe ni ton ka wo.

Mauton suola ei kelpaa edes lannoitteeksi. Se on arvottomana heitettävä pois. Kuunnelkaa tarkasti ymmärtääksenne, mitä tarkoitan.»