Luke 12
1 Ni nton kima, indji dubu gbugbuwu ba rju ye shubi nitu bran mba ba hon ta chan kpamba. Alu kri tre ni guchi ni mri ko ma ndi, “Mla ya yist wu Farisawa, wandi ahi gyuru ndji nitu zren mba
Väkeä oli sillä välin kokoontunut tuhatmäärin. Ihmiset talloivat toisiaan tungoksessa. Jeesus sanoi oppilailleen: »Varokaa ennen muuta fariseuksia, jotka esiintyvät hyvinä ja hurskaina, vaikka eivät ole. Sellainen tekopyhyys paljastuu kerran.
2 Ba kpe wa ba kawu wandi ana rju kri ndende ni ra na, ba kpe wa ba kari wandi bana toh na.
Se on kuin taikinaan pantu hiiva:
3 Nitu kima, ikpi wa wu tre ni bwu ba wo ni kpan, i wuta tre kpe ni riri ni ton, nimi tra, ba dbu hla ni tu nkan.
mitä he pimeässä sanovatkin, sen kaikki saavat kuulla päivänvalossa, ja mitä te kuiskaatte seinien sisällä, se kuulutetaan ihmisille katoilta.
4 Mi hla ni yiwu, kpukpanmu, na tie sissri bi wa ba wu ikpa megyen, dana he ni kpe wa ba la tie na.
Ystäväni, älkää pelätkö niitä, jotka tahtovat tappaa teidät. He voivat tuhota ruumiin, mutta sieluun heillä ei ole valtaa.
5 Ama, mi gbron ton mbi nitu wa be klu'u klu wandi anita wu, a he ni gbengble wu ta u yo ni lu shetan. Ee, Mi hla ni yiwu, klu'u. (Geenna g1067)
Sen sijaan teidän on pelättävä Jumalaa, jolla on valta sekä tappaa ihminen että heittää hänet ikuiseen kadotukseen. (Geenna g1067)
6 Bana leni chinche sparo ton nitu wlo bubo tra na? Ni kima me, Irji na kparisu ni iri mba na.
Mikä on viiden varpusen hinta? Pari killinkiä? Eipä juuri enempää. Kuitenkaan Jumala ei unohda niistä yhtäkään.
7 Infutu wu tume me a bla ba pempe. Natie sissri na. Wu he ni ndu zan chinchen sparo gbugbuwu.
Jopa sen hän tietää, montako hiusta teillä on päässänne. Teidän ei koskaan tarvitse pelätä, sillä olette te toki Jumalalle arvokkaammat kuin kokonainen varpusparvi.
8 Mi hla ni yiwu ndji wa a kri nda tre ni tu mu ni shishi ndji, Vren Ndji ngame ni tre ni tuma ni shishi Maleku Irji,
Vakuutan teille, että minä tunnustan taivaassa Jumalan enkelien luona teidät omikseni, jos nyt maan päällä julkisesti tunnustatte minut ystäväksenne.
9 Anita kama ni me ni shishi ndji, ba kama niwu ni shishi Maleku Irji.
Mutta minä kiellän enkelien edessä tuntevani niitä, jotka täällä ihmisten keskellä kieltävät minut.
10 Ko nha wa a tre lan tre meme nitu Vren Ndji, bakpa wru hle niwu, ama wuta tra valala wu gbron gbrongrji, nitu Ruhu Tsatsra, bana wru hle niwu na.
Ne, jotka vastustavat minua, saavat kuitenkin anteeksi. Sen sijaan niille, jotka herjaavat Pyhää Henkeä, ei anneta anteeksi.
11 Bati ngrji wu ye ni shishi kikle bi mitra Sinagog, bi tie chu baba bi ninkon gbu, na du suron mbi rjoku nitu kpe wandi bi tre wa ani kpauyi chuwo na.
Kun teidät viedään synagogiin johtavien juutalaisten tutkittaviksi, älkää huolehtiko siitä, mitä sanotte puolustukseksenne,
12 Ruhu Tsatsra ni tsro yi ni nton kima, ikpe wa bi tre'a.
sillä Pyhä Henki antaa teille oikeat sanat oikealla hetkellä.»
13 Ndji rinimi ikpan ndji ba a tre niwu ndi, Ticha, hla ni vayi mu ni du ga gado mbu ni me.
Silloin joku huusi väkijoukosta: »Opettaja, sanothan veljelleni, että hän jakaisi kanssani isämme perinnön!»
14 Yesu a hla wu ndi Ndji, anha yo me mi ga tre koh du mi ri nimi tre mbi?
Mutta Jeesus vastasi: »Miksi minun pitäisi olla tuomarinne tuollaisessa asiassa?
15 A tre ni ba andi, mla toh ni na du son tu do honyi na, nitu mlason ndji ni vrhi ana nitu kri ni gbugbu ikpi wa a he ni wuna.
Älkää aina olko toivomassa itsellenne sellaista, mitä teillä ei ole.»
16 Nikima, Yesu a tre parabul ni bawu ndi, “Irju ndji wu wo ri nu birhi gbugbuwu.
Jeesus kertoi vertauksen: »Rikkaalla miehellä oli tuottoisa maatila.
17 A son nda mla ya ni kpama nda tre ndi, 'Mi tie ni he, nitu mina he ni bubu wa mi zi biri wu wru mu na?'
Hänen varastonsa olivat jo täpötäynnä, ja hän mietti, mihin saisi mahtumaan lopun viljan.
18 A tre ndi, ngye kpe wa mi ti a yi. Mi zi ba wronmu ni mme bi rigrama, nike mi zi biri wu wrhu mu mba mbru ikpi mu wawu.
Vihdoin hän keksi:’Minäpä puran varastoni ja rakennan tilalle suuremmat. Sitten minulla on tarpeeksi säilytystilaa.
19 Mi hla ni suron mu, “Suron, wu he ni kpi gbugbuwu wa wu mla zi wu ise gbugbu ni ko shishi. Kuson si rhi ni so, son piyame.'”
Jään lepäämään laakereillani ja sanon itselleni: Tämä riittää moniksi vuosiksi. Nyt voin ottaa vähän kevyemmin – syön, juon ja huvittelen.’
20 Ee, Irji hla wu ndi, 'Ruhu ndji, ni chu wu luwa, ba kpa vrhi suron meluwa, i ikpi ba wu mla zi ba, wu don ni nha?'
Mutta Jumala sanoi hänelle:’Olet hullu! Sinä kuolet tänä yönä. Kuka sitten saa kaiken omaisuutesi?’
21 Kima he na bibi ndji bari, ba vu kpi si mla zi ni tu mba, nda k'ma tie bi kpla ni Irji.
On järjetöntä koota rikkauksia maan päälle eikä taivaaseen.»
22 Yesu a hla ni mri koh ma ndi, Mi hla yiwu, na dame ni tu me na, ikpe wa wuri, ko ni kpame, ikpe wa wu sru.
Oppilailleen Jeesus sanoi sitten: »Älkää kantako huolta siitä, onko teillä tarpeeksi ruokaa ja vaatteita.
23 Vri son a zan biri i kpa zan nklon wu sru.
Onhan elämässä toki paljon muutakin kuin ruoka ja vaatteet!
24 Ya kikle chinche ravins, bana chu ndana han na. Ba na he ni tra wu zi kpi ko wron na, ama Irji ni nuba irhi-mba. Wu na zan chinche ba ni anfani ni shishi Irji na?
Katsokaa lintuja – ne eivät kylvä eivätkä korjaa satoa aittoihin ja kuitenkin tulevat hyvin toimeen, sillä Jumala ruokkii ne. Olettehan te toki hänelle lintuja arvokkaammat.
25 Inha nimi-mbi, nitu son rhimre nitu kpe, ani du vi wu vri ma hon zan cubit?
Ja miksi yleensä kannattaa antaa tällaisten asioiden painaa mieltään?
26 Wuta na toh tie mri kpi toh wayi na, nitu ngye wu du suron me du na kuson si na?
Ettehän te suremalla voi pidentää elämäänne edes yhdellä ainoalla päivällä. Ja jos ei suremisesta ole apua pienissä asioissa, niin vielä vähemmän siitä on apua suurissa.
27 Ya mri vunvu bi kpan mbi ni shishi to lilies, ni lu gbron mbu, bana tiya na, bana k'ma ya bubu na, ee, Solomon me ni nzu hon ma ana sru ikpi wu bi toh iri-mba na.
Katsokaa kukkia: ne eivät tee työtä eivätkä ompele, mutta Salomokaan ei ollut juhla-asussaan niin kaunis kuin ne.
28 Irji nita nu ghiga wu wrhu, wandi luwa ahe, i mble ba kau taga ni lu, ani tie he ndana nu nklon wu sru na? Wu ndji wu kpanyime ni wu fime.
Ja jos kerran Jumala näin pukee kasvin, joka tänään kukkii ja huomenna jo lakastuu – ettekö usko, että hän voi myös antaa teille vaatteet?
29 Na yo shishi ni kpe wa wu rhi ndi sona, na du suron me hamma ni kukru na.
Älkää kantako huolta ruuastanne ja vaatteistanne.
30 Gbungblu wawu ba yo suron wa ikpi biki, i Timbi toh wu son kpi baki ngame
Ihmiset uurastavat turvatakseen toimeentulonsa, mutta teidän Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette.
31 Wuka yo suron meni iko mulki Irji guchi, i ba vu kpibiyi nha niwu tuma.
Pitäkää Jumalan valtakuntaa elämänne tärkeimpänä asiana, niin Isä antaa teille joka päivä kaiken muunkin, mitä tarvitsette.
32 Na tie sissri na, ikran mri nitu Iti-mbu toh a bi ni du nuta ri ko mulki ma.
Älä siis pelkää, pieni joukko! Teidän Isänne tahtoo antaa teille valtakunnan.
33 Le ni ikpi me ni nu sadaka. Wran ngomble ni kpa-mbi wa ana y'ba na - ikpe ndindi ni shulu wandi ana kle na, i ndji wu y'bi na ye whiewhiere na, i imra na kpa timeme na.
Myykää, mitä teillä on, ja antakaa niille, jotka tarvitsevat. Näin kokoatte itsellenne aarteita taivaaseen. Niitä eivät varkaat vie eivätkä koit turmele.
34 Bubu wa ikpe ndindi me he'a, suron me ni he ngame.
Sillä missä teidän aarteenne on, siellä ovat myös teidän sydämenne ja ajatuksenne.
35 Lo kpa mla tie ni rjirji ni nchi, ni du ilu me si kpan,
Olkaa kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä kotiin häistä. Olkaa valveilla ja täysissä pukeissa. Silloin olette valmiit avaamaan oven ja päästämään hänet sisään, kun hän koputtaa.
36 nna ndji biwa basi gben ti-kohmba du k'ma rjini ko gran, anita ye wrunko, baka bwu niwu gbagbla.
37 Lulu he ni tu igran biwa tikomba niye to ba si gben yemma. Njanji, mi hla yiwu, ani mla kpama tie wu tindu nda du ba son nitu tabur, wa a ni lu tindu bawu.
Ne, jotka ovat odottaneet hänen paluutaan, kokevat suuren ilon. Isäntä itse kutsuu heidät ruokapöytään, pukeutuu tarjoilijan asuun ja palvelee heitä.
38 Tikoh anita ye ni nh'ma wu ha ko nh'ma wu tra nda ye toh bi ki ni sisren si gben i lulu ni tu igran baki.
Hän voi palata illalla yhdeksältä tai yhtä hyvin keskiyöllä. Mutta tulipa hän milloin tahansa, ne, jotka ovat häntä odottaneet, ovat onnellisessa asemassa.
39 Ama bika toh, tikoh nita toh nton wa ndji wu y'bi ni ye'a, ana du rhi ni ko'a na.
Kyllähän jokainen olisi valmiina, jos tietäisi tarkan ajan, milloin hän tulee. Varastakin osattaisiin varoa, jos hänen tulonsa tiedettäisiin etukäteen.
40 Son ni sro, wuna toh nton wa vren ndji ni yena.
Olkaa siis koko ajan valmiina, sillä palaan silloin kun minua vähiten odotetaan.»
41 Bitrus a tre, “Bachi wusi hla tre yi ni tawu megyen ka ni konha?”
Pietari kysyi: »Herra, tarkoititko tuon meille vai kaikille muillekin?»
42 Bachi a sa ndi, “A hi nha ndji ndindi wa tikoma ni nu ndu ya mbru igran ma, ani mla ta nuba biri mba ni ntonma?
Herra vastasi: »Puhun kaikille, jotka ovat uskollisia ja järkeviä ja joille heidän isäntänsä on antanut vastuun palvelijoiden hyvinvoinnista. Jos isäntä palatessaan huomaa heidän toimineen niin kuin pitikin, he saavat palkan: isäntä antaa koko omaisuutensa heidän hoidettavakseen.
43 Lulu he ni tu igran wa tikoh niye toh si ti ndu wa bana nu anita k'ma ye.
44 Njanji mi hla yiwu, ani yo ni tu ikpi koh ma wau.
45 Igran a nita tre ni suron ma ndi, “Bachi mu ani ti grji ni ye, nda lu si tsi igran lilon baba mba biwa ba he ni wo ma, nda rhi nda so nda wha,
Palvelija voi myös ajatella, ettei hänen isäntänsä palaa vielä pitkiin aikoihin, ja rupeaakin suojelemisen sijasta lyömään toisia, juopottelemaan ja juhlimaan.
46 Bachi igran niye ni ivi wa ana tie mre na mba nton wa ana to na, anic'ba tie tsitsa nda ban yo ni bubu bi ka toti ndindi.
Isäntä palaa ilman ennakkovaroitusta, ja palvelija menettää silloin luottamustehtävänsä ja kokee pettureiden kohtalon.
47 Igran kima, nitu ana toh suron bachima ye, ama dana mla son nda tie kpi wa ani son na, ba tsiwu branbran.
Hän saa ankaran rangaistuksen, koska ei huolehtinut tehtävistään vaikka ne tiesi.
48 I waa ana toh na ama nda tie ikpe wa du ba tsiwu a, ba tsiwu ifimeyi. Ndi wa banu ikpi bran bran, ni wo ma, ba kpa branbran. Wandi ba zi kpi gbugbuwu ni woma, ba mye ikpi wa azan kima.
Sellainen, joka ei tiedä tehneensä väärin, saa vain lievän rangaistuksen. Niiltä, joille on annettu paljon, myös vaaditaan paljon, sillä heidän vastuunsa on suurempi.
49 Mi ye nitu ye yo lu ni gbungblu mem, i mi son ndi ilu anina nu ye.
Olen tullut tuomaan tulta maan päälle ja miten toivoisinkaan, että olisin jo täyttänyt tehtäväni!
50 Ama mi he ni baptisma wa batie nimu'a, suron mu ni lo nitu du ba kle kima.
Edessäni on hirvittävä koettelemus, ja olen hyvin ahdistunut siihen asti kunnes olen läpäissyt sen.
51 Bi ya mi ye nji isi ye ni gbungblu meme? Ana toki na, mi hla yiwu, ahi iga.
Luuletteko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle? Pikemminkin tuon riitaa ja erimielisyyttä.
52 Rji ni zizan, hini shishi, ndi ton ba he niko, iga ni ri, ndi tra nitu ndi ha, i iha nitu tra.
Tästä lähin perheet jakautuvat kahtia: Kolme on minun puolellani ja kaksi minua vastaan tai päinvastoin.
53 Baga ni kpamba, iti mba vren wa ni ihi ma. Ihi wa vren ma mba iwa vren ma, i wa vren ni ihi lonma.
Isäja poika ovat eri mieltä, äiti ja tytär joutuvat ristiriitaan keskenään, eivätkä miniä ja anoppi ymmärrä toisiaan.»
54 Yesu asia hla ni kpa ndi ba, ngame ndi, “Bita toh kpa lu ni lunde rhi ni yalu, bika gbla tre ndji, tenlu ni ye wa ani he toki.
Jeesus kääntyi sitten sanomaan väkijoukolle: »Kun te näette pilvien kerääntyvän läntiselle taivaalle, sanotte, että sade on tulossa, ja olette oikeassa.
55 Gyungwu nita ni fu ni rji ni kogbo, bi tre ndi, gbaji wu hwuma ni ye, wa ani ye toki.
Etelätuulten puhaltaessa sanotte:’Tänään tulee hellepäivä’, ja niin tuleekin.
56 Bi gyru tu-mbi, bi to sran, tsro kpa ikpi nimemembani shulu, i ti tie nihe nina toh sran ikpi wa si zren zizan na.
Tekopyhät! Osaatte kyllä arvioida oikein ilmoja, mutta suljette silmänne kriisiä ennakoivilta merkeiltä, joita näkyy joka puolella ympärillänne.
57 Bi ti he mu nina gatre ni kpame na?
Miksi ette tahto nähdä totuutta?
58 Wuta hi niwandia no son na, ni shishi ndji wu ga tre, bita rhi he ni nko, bika mla ti ni kpambi, nitu du na njiwu hi lo, ni du ndji wu ga tre kana vu nuwa ani, njiwu hi tro na.
Jos tapaat syyttäjäsi matkalla oikeussaliin, yritä sopia asiasi hänen kanssaan ajoissa, ettet saisi tuomiota ja joutuisi vankilaan.
59 Mi hla niwu, wuna to wru na, se wu han kubu wa ba han pempyeme
Sieltä et nimittäin pääse vapaaksi ennen kuin olet maksanut viimeisenkin killingin.»
