Luke 11
1 Naki Yesu a si'a bre Irji ni bubu ri, ni-andi a kle bre'a, iri ni mri koh ma bi hu'a a tre ni wu ndi, “Bachi, tsro ta kini toh bre bib-andi Yohana a tsro mri koh bi hu'a.
Jeesus oli juuri ollut rukoilemassa, kun yksi oppilaista tuli pyytämään häneltä: »Herra, opeta meille jokin rukous, niin kuin Johanneskin opetti oppilailleen.»
2 Yesu a hla bawu ndi, “Bita bre, bika tre ndi, 'Iti mbu, du ndeme ndu kpa ninkon. Du ikoh Irji ni shulu du ye.
Ja Jeesus opetti heitä rukoilemaan näin: »Isä, auta meitä kunnioittamaan pyhää nimeäsi. Anna valtakuntasi pian tulla.
3 Nu ta biri mbu wu vi chachu.
Anna meille joka päivä mitä tarvitsemme,
4 Wru latre mbu hlega, toh-andi ki wru hle ni ko nha wandi a rhi ihla mbu. Na duta rjoku ni tsra na.'”
ja anna meidän syntimme anteeksi, sillä mekin olemme antaneet anteeksi niille, jotka ovat tehneet syntiä meitä vastaan. Vapauta meidät kiusauksista.»
5 Yesu a hla ni bawu ndi, nnha mbi ani he ni kpan wandi ani hi niwu ni tsutsu chu ndahi bre ndi “Ikpanmu, nne ihla bredi tra,
Hän opetti heille lisää rukouksesta: »Kuvitelkaa, että menette keskiyöllä ystävänne kotiin lainaamaan kolmea leipää. Huudatte oven takaa:’Eräs ystäväni tuli meille, eikä minulla ole hänelle mitään tarjottavaa.’
6 nitu ikpanma ri a ye wru sru zizan rji ni zren, i mina he ni ikpe wandi minu ri na.
7 Wawu wandi a he ni miko ma a sa niwu nda tre ndi, na nne yratu na. Mi tronkon mu ye, i mri mu ni me ki ri kruna ye. Mina la lunde ni nu bredi na.”
Naapuri vastaa vuoteestaan:’Älä häiritse minua enää. Ovi on jo lukossa ja me olemme kaikki nukkumassa. Minä en nyt kerta kaikkiaan voi auttaa sinua.’
8 Mi hla ni yiwu, anita na lunde nda nu bredi nitu wu kpanma na, nitu kri nhatu myeme, ani lunde nda nhu gbugbu bredi wandi wu wa'a.
Mutta sanonpa teille: vaikka hän ei avaisikaan ovea siksi, että on ystävänne, hän antaa teille sen mitä haluatte, jos vain itsepintaisesti jatkatte koputtamista tarpeeksi kauan.
9 Mi la hla ni yiwu, mye ba nuhi, wa i bi to, wru nkon, i ba bwu ni yiwu.
Sama koskee rukousta. Pyytäkää sinnikkäästi, niin saatte. Etsikää, niin löydätte. Kolkuttakaa, niin ovi avataan.
10 Ndji wandi ani mye, ni waa anito, i ndji a wru ba bwu niwu.
Jokainen pyytävä saa ja etsivä löytää, ja kaikille, jotka kolkuttavat, avataan ovi.
11 Iti nha ni mi mbi, vren ma nita mye ni du nu lambe ani ban iwan nu nitu lambe? Chiche nvunvu bi sen bari nha ba hi nkpurju, i bari wu mba gbron, toh ikpe wandi ba nha ni Matta 7:9. Iti rime ni mi mbi wa ivren nita mye bredi waka ban tita nu? Ka anita mye lambe ka ban iwan nu?
Annatteko te, isät, pojallenne kiven, jos hän pyytää teiltä leipää? Jos hän pyytää kalaa, annatteko hänelle käärmeen?
12 Ka anita mye inchen'ko waka ban illan nu?
Tai jos hän pyytää munaa, annatteko skorpionin?
13 Ni kima, biyi bi meme dri bita toh nu mri mbi ikpi bi ndindi, nitu ngye Itimbi ni shulu na nuyi Ruhu Tsatsra ma ni ko nha wandi a mye na?”
Jos kerran teidänlaisenne syntiset ihmiset antavat lapsilleen, mitä nämä tarvitsevat, miten Taivaan Isä ei tekisi enemmän? Hän antaa Pyhän Hengen niille, jotka häneltä pyytävät.»
14 Yesu asi'azu brji mamgbi ri ni rju brji ni kpa ma, Igu'a ani mamgbi a lu kri tre, i kpa ndji biwa ba he niki ba bwu nyu yo ra ni sissri.
Kun Jeesus oli eräänä päivänä vapauttanut mykän miehen riivaajahengen vallasta, mies sai puhekykynsä takaisin. Väkijoukko oli kiihtynyt ja innoissaan,
15 I ndji bari nimi mba ba tre ndi Beelzebul, ninkon brji ba si zu brji mba ni rju
mutta jotkut sanoivat: »Mikä ihme se on, että hän ajaa pahoja henkiä ihmisistä. Hänhän saa voimansa itse paholaiselta, riivaajahenkien kuninkaalta!»
16 Bari ba tsra ni du ba toh alama rji ni shulu.
Toiset pyysivät, että hän antaisi jonkin merkin näkyä taivaalla osoittaakseen olevansa Messias, kuten väitti.
17 Yesu a toh kpe-andi a si zren ni suron mba nda tre ndi, “Khikle Koh andi a yra kpama ni kpama, ani yra kado, i ikoh wandi a yra tuma ni tuma ani zii rjoku.
Hän tiesi jokaisen ajatukset ja sanoi: »Sisällissotaan joutunut maa on tuhon oma, samoin koti, jossa riidellään.
18 Shetan nita ga kpama ni kpama, hikle koma tie he nda kri? Bita toh ndi mi zu brji rju ni Beelzebul.
Jos paholainen tosiaan taistelee itseään vastaan niin että antaa minulle voiman ajaa omia henkiään tiehensä, miten hänen valtakuntansa voi kestää?
19 Mita zu brji rju ni Beelzebul, i bi wa ba huyi ba zu ba ni nha? Nitu wayi, baba yi ba ga tre ni yiwu.
Jos minun voimani tulee häneltä, mistä teidän seuraajanne sitten saavat voiman? Hehän myös ajavat ulos demoneja. Osoittaako se mielestänne, että saatana hallitsee heitä? Kysykää heiltä, oletteko oikeassa!
20 Mita zu brji ni rju ni vren-wo Irji, nikima, kikle koh Irji ni grji ye ni yi.
Jos ajan pahoja henkiä ulos Jumalan voimalla, se osoittaa, että Jumalan valtakunta on tullut.
21 Ndji wu gbengblen wandi a kri ni sro ni koh ma, ikpe koh ma ba nawo.
Kun saatana vahvana ja hyvin aseistautuneena vartioi linnaansa, hän on turvassa –
22 Ndji ri wandi a zan ni gbengbeln anita ye suu, wandi azan gbengble ani vu kpe wu sro ma wa ana yo suron niba nda vu kpi wu koh nda hi kpama.
kunnes joku vahvempi ja paremmin aseistettu hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, riisuu aseista ja ryöstää hänen omaisuutensa.
23 Wandi ana he nime na ana nyime nime na. I wa'a ana vu shubi ni me na, ni vre hle.
Se, joka ei ole puolellani, on minua vastaan; jos joku ei auta minua, hän vahingoittaa asiaani.
24 Meme ibrji nita wru ni kpa ndji, a ni zren zu ni kuklu bubu nda wa bubu kuson. Anita na toh na, ani hlandi “Mi k'ma hi ni ko wandi mina he'a.”
Kun paha henki karkotetaan ihmisestä, se lähtee asumattomiin paikkoihin etsimään lepoa. Kun se ei saa rauhaa, se palaa takaisin
25 Aniti k'ma ye nda toh ba se ikoh pempeme nda mla wu tie.
ja huomaa, että sen entinen koti onkin nyt lakaistu ja puhdas.
26 Ani k'ma hi yo brji tangba bari du ba hu ye son ni ko'a. I isran gu ni zan wandi a he ni mumla'a.
Nyt se käy hakemassa seitsemän muuta henkeä, jotka ovat vielä pahempia kuin se itse, ja ne kaikki asettuvat sinne asumaan. Ihmisraukan tila on nyt seitsemän kertaa huonompi kuin aikaisemmin.»
27 A he me, niwa a tre kpi biyi, iwa ri a d'bu hla nimi kpa'a ndji ba nda hla wu ndi, “Lulu ku ni nne wandi a ngrji wu, mba sisan wandi wu ma.”
Hänen puhuessaan joku nainen huusi väkijoukon keskeltä: »Jumala siunatkoon äitiäsi, joka sinut synnytti ja sinua rinnoillaan ravitsi.»
28 Wa a sa ni wu ndi, “Ni kima du lulu son nitu bi wandi ba wo tre Irji nda tie ndu (ziwu) ni wu.”
Hän vastasi: »Vielä enemmän Jumala siunaa niitä, jotka kuulevat hänen sanansa ja elävät niiden mukaan.»
29 Wa ndji ba basi bran nha, Yesu a lu si wa ndji, “Ik'ba biyi ba meme ik'ba. Ba wa ingba, i bana nuba ingba na - se ingba wu Jonah.
Kun kansaa tungeksi hänen ympärillään, hän puhui heille: »Aika on paha ja ihmiset pahoja. He vaativat minulta merkkiä taivaalle todisteeksi siitä, että olen Messias, mutta he saavat minulta vain Joonan todisteen. Se, mitä Joona koki, osoitti Niiniven asukkaille, että hän oli Jumalan lähettämä. Samoin se, mitä minulle tapahtuu, todistaa teille, että minä olen Jumalan lähettämä.
30 Ni-andi Jonah ana ingba ni mi bi Ninevit, toki me, vren Ndji ani ingba ni k'ba yi.
31 Ichu-mba wu kogon ani lunde ni bla tre ni lilon wu k'ba yi nda lo ba, nitu a ye rhi ni gbagban meme, du ye wo wrji nyu Solomon, nda toh ndji wa a zan Solomon he niayi.
Saban kuningatar nousee tuomiopäivänä tätä sukupolvea vastaan ja tulee sille tuomioksi; hän teki pitkän ja vaivalloisen matkan päästäkseen kuulemaan Salomon viisautta, ja teillä on nyt joukossanne paljon suurempi mies kuin Salomo, mutta vain harvat välittävät hänestä.
32 Ndji bi Nineve ba kri ni bla han tre ni k'ba ndji biyi, nda lo ba, nitu ba kpa tre Irji nda tan ntsan niwa ba wo tre Irji ni nyu Jonah, bi ka toh Ndji wa azan Jonah he ni yi.
Myös Niiniven miehet heräävät tuomitsemaan tämän kansan, sillä Joonan puhuessa he katuivat, ja Joonaa paljon suurempi mies on nyt täällä, mutta tämä kansa ei halua kuunnella.»
33 A nha ni yo lu ni glogo nda ban ri ni sisen ndana ka sa ni tu kpe tsame na ni du bi ri miko du ba toh kpan lu.
Ei kukaan pane lamppua piiloon sytytettyään sen ensin palamaan. Se pannaan näkyviin, jotta valosta olisi hyötyä kaikille huoneeseen tuleville.
34 Shishi meyi hi glogo wu kpa me wawu. Shishi me nita bi, wawu kpame ni shu ni kpan-lu. U Shishi me nita na bi na, ikpa me wawu ni tie bwu.
Silmäsi antaa sisimpääsi valon. Terveet silmät välittävät auringonpaisteen sieluusi. Himoitsevat silmät sammuttavat valon, ja joudut pimeään.
35 Nikima, bi ka mla zren ni du ikpan mbi du na k'ma tie bwu na.
Ole varuillasi, ettei auringonpaiste peity!
36 Ikpa mbi wawu niti na shu ni kpan-lu, ni hamma ngbala ri ni bwu, niki, kpa mbi wawu ani kpan toh glogo ni kpan-lu ma niwu.
Jos sisimpäsi on täynnä valoa, niin ettei mikään nurkka jää pimeään, on ympärilläsikin valoisaa – aivan kuin olisit kirkkaan lampun loisteessa.
37 Ni wa a kle tre'a, Farasi ri a mye'u du hu hi rhi biri ni koma, Yesu a kpa nyime nda hu'u.
Samassa yhteydessä eräs fariseus pyysi Jeesusta kotiinsa syömään. Tultuaan sisään Jeesus kävi heti pöytään eikä peseytynyt niin kuin juutalaisten tapa vaati. Hänen isäntänsä oli tästä hyvin hämmästynyt.
38 Farasi a yi mamaki ni toh ndi Yesu ana ngla kpama ri nda son ni ba ni bubu rhi biri'a na.
39 I Bachi a hla ni wu ndi, “Zizan, biyi Farasi bi ngla kogon vuvanho mba gbugba'a (kungo) nda don mima shu ni sontu ba meme kpi.
Jeesus sanoi hänelle silloin: »Te fariseukset olette kyllä päältäpäin puhtaita mutta sisältä likaisia – täynnä ahneutta ja pahuutta.
40 Biyi ndji bi kha toh, Ana wandi a tie kogon a tie mima ngame na?
Olette järjettömiä! Eikö Jumala ole tehnyt niin sisä- kuin ulkopuoltakin?
41 Nu kpi wandi ba he ni mi tu beko, i kpiba wawu ba rju pyempyen me niwu.
Sisäinen puhtaus tulee näkyviin anteliaisuutena.
42 Iya mbi biyi Farasi, nitu bi nu zaka wlon mint mba rue, i mri vunvu bi koh p'ma, nina k'magon nu ti bi mba son Irji. Ani bi du yi zren bi ni son Irji, hamma ni mbru kpi ba ngame.
Voi teitä fariseuksia! Kyllä te luovutatte tarkkaan kymmenykset pienimmistäkin tuloistanne, mutta unohdatte oikeudenmukaisuuden ja Jumalan rakkauden. On hyvä, että annatte kymmenykset, mutta teidän ei pitäisi sivuuttaa muuta tärkeää.
43 Iya mbi Farisawa, bi son bubu u son bi ko shishi ni sinagog mba kpa ichi bi nzu lu ni chuchu.
Voi teitä fariseuksia! Te rakastette synagogan kunniapaikkoja ja vastaantulijoiden kohteliaita tervehdyksiä.
44 Iya mbi, bi he toh ibe wandi bana chu tsro nkana, ndji ba hon zu ndana toh na.
Ankara tuomio odottaa teitä. Olette kuin merkitsemättömät haudat, joiden ohi ihmiset kulkevat tietämättä, mitä saastaa niissä on sisällä.»
45 Iri nimi bi ninkon ni tre doka'a hla wu ndi, “Ticha, ikpi wandi wu tre a kpata tsri ngame.”
Eräs uskonnollisen lain tuntija, joka seisoi siinä lähellä, sanoi silloin: »Opettaja, nyt loukkasit myös meidän ammattikuntaamme.»
46 Yesu a tre ndi, “Iya-mbi, Tichas bi doka! Bi yo kikle kpi ni ndji wandi ani tiba ya nji, ama ni na yo wo kpre ni vren wo mbi riri na.
»Sama tuomio on edessä teilläkin», Jeesus vastasi. »Te näännytätte ihmiset mahdottomilla uskonnollisilla vaatimuksillanne, joita itse ette koskaan yritäkään täyttää.
47 Iya-mbi, bi meh ibe ni anabawa, wa ba bachi-mbi ba wuba.
Voi teitä! Olette juuri samanlaisia kuin esi-isänne, jotka kauan sitten tappoivat profeetat.
48 Niki biti shaida ni kpanyime ni ndu ba bachi-mbi'a, Baba yi ba wuba i biyi bi meh ibe mba.
Murhaajat! Hyväksytte sen, mitä isänne tekivät, ja olisitte itse toimineet samoin.
49 Ni tu kima'a, wri Irji a tre ndi, 'Mi ton anabawa mba manzani ye ni ba, i ba tiba ya nda wu bari mba.
Jumala sanoo teistä:’Minä lähetän luoksenne profeettoja ja apostoleita: muutamia heistä te tapatte ja loput ajatte pois.’
50 Ik'ba biyi ye mi vu ba nitu iyi ba anabawa wandi ba ka hle rji ni mumla,
Tämä sukupolvi on vastuussa jokaisesta Jumalan palvelijan murhasta, joka maailman alusta asti on tehty:
51 rji ni iyi Habila, ye ni iyi Zakariya, wandi ba wu ba ni kpa bubu ton ba koh Irji. E, mi hla niwu, mi vu ik'ba yi ni tumba.
te olette syyllisiä kaikkien kuolemaan Aabelista Sakarjaan asti, joka menehtyi alttarin ja temppelin pyhimmän osan välillä.
52 Iya-mbi bi zan toh tre Irji, bi ban ih'ra wu toh, nina ri ngame na, ni zu bi wandi bason ri'a.
Voi teitä uskonnon tuntijoina pidettyjä miehiä! Te estätte ihmisiä näkemästä totuutta. Itse ette halua sitä hyväksyä ja viette muiltakin mahdollisuuden sen vastaanottamiseen.»
53 Ni wandi Yesu a bri bubu kima, marubuchi, baba Farisawa ba kri nda sen nyu ni wu nitu kpi gbugbuwu, nda son,
Fariseukset ja lain tuntijat olivat raivoissaan ja ahdistivat häntä tämän jälkeen kiihkeästi monenlaisilla kysymyksillä. He toivoivat hänen sanovan sellaista, mikä antaisi aiheen hänen pidättämiseensä.
54 si gben'u du ba vu ni tre nyu ma.
