Ndu Manzaniba 28

1 Niwa ba nji ta ye ri pian me, ki wo ndi ba yo nklan meme ki ndi Malta.

Saimme pian tietää tulleemme Maltan saarelle. Asukkaat ottivat meidät ystävällisesti vastaan. He sytyttivät rantaan nuotion, sillä ilma oli sateinen ja kylmä.

2 Indji bi son niki ba kpata nisron ndindi nda mulu nitawu duta mbru kpa nitu ilu chachu mba isi wa a he niki.

3 Niwa Bulus a vu fla kunkron zontu zi nda vu sa nitu lua, iwan a rju nitu gbaji lua nda ye nye wu ni wo.

Kun Paavali keräili nuotioon risuja, lämmön esiin houkuttelema kyykäärme pureutui hänen käteensä.

4 Niwa indji bi bubuki ba to nma si klo ni woma, ba tre ni kpamba, “Indji yi, wu njanji, ani wuu ndji niwa a nawo rjini kpan trema, i gaatre na kpanyme ndi du son ni sisren na.”

Saaren asukkaat mutisivat keskenään: »Tuo on kyllä varmasti murhaaja, kun oikeuden jumalatar ei anna hänen elää, vaikka hän selvisi hengissä haaksirikosta.»

5 I niki a kpon nma yo nimi lu'a hama ni du kpe tiwu.

Mutta Paavali ravisti käärmeen kädestään nuotioon, eikä hänen käynyt kuinkaan.

6 Ba sia gben ndi ani hwukpa ni lilo ko ka lu kurjoku khwu. U niwa ba ki si yau wu gbron nton nda to ndi ikpe meme na ti'una, ba kma sron mba sran nda tre ndi a hi Irji.

Ihmiset odottivat, että hän alkaisi turvota tai kaatuisi äkkiä kuolleena maahan. Kun aika kului, eikä mitään tapahtunut, he alkoivatkin pitää Paavalia jumalana.

7 Zizan, whiniki, bubu meme bari a he wa bana bi chu wu nklan memeki, igu wa ba yondi Publius. A kpa ta bi ni wo ha, nda nuba kpi wa ba son wu vi tra.

Lähellä rantaa oli saaren merkittävimmän miehen, Publiuksen, maatila. Hän otti meidät luokseen toipumaan ja piti ystävällisesti kolme päivää vierainaan.

8 A he niki, iti Publius a kru lilo lokpa mba atini. Niwa Bulus a hi niwu, a bre, yowo ma nitu ma, nda nuu si kpama.

Publiuksen isä sattui olemaan kovassa kuumeessa ja punataudissa. Paavali meni sairaan luo, rukoili hänen puolestaan ja paransi hänet panemalla kätensä hänen päälleen.

9 Hu kpe yi wa a ye he a, mbru indji bi nklan meme ki ba wa basia lo, ba ngame nda ye kpa sikpa mba.

Tämän jälkeen tulivat saaren muutkin sairaat parannettaviksi.

10 Indji ba ngame ba nzu hon gbugbuwu. Niwa kita mla ku nkon dran, ba nuta kpi wa ki son a.

Saimme osaksemme monenlaisia kunnianosoituksia, ja kun lähdimme jatkamaan matkaa, saimme laivaan kaikkea, mitä tarvitsimme.

11 Niwa wha tre a ka hi, ki dran ni jirgi mma wa a kru ga ni nklan meme ki, jirgi mma wu Alexandria, ni nha to “hlan-ha irji” ni kbu shishima.

Lähtö tapahtui vasta kolmen kuukauden kuluttua haaksirikosta. Pääsimme saarella talvehtineeseen aleksandrialaiseen laivaan, nimeltä Castor ja Pollux.

12 Ka huki, ki ye grji ki ni gbu Sirakus, ki kii niki wu vi tra.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Syrakusa, jonne jäimme kolmeksi päiväksi.

13 Rji niki ki dran ka ri ni mi gbu u Rhegium. Ivi rhi ka hi kikle ngyungyu a rju rji ni kosan, u ni mi vi hari ki ye rhi ni mi gbu u Puteoli.

Sieltä kiersimme Regiumiin, ja kun seuraavana päivänä alkoi tuulla etelästä, pääsimme vuorokaudessa Puteoliin.

14 Niki, ki to mri vayi bari i ba yo ta duta ye son niba wu vi tangban. Ni nkon kii ki ye ri ni Roma.

Olimme siellä yhteydessä uskoviin, ja he pyysivät meitä jäämään luokseen viikoksi. Sen jälkeen purjehdimme Roomaan.

15 Rji niki, wa mri vayi ba ba wo tre nitu mbu, baye zontu nita gbagban mu to rhini cucu Abiyas mba iti tra bru tra. Niwa Bulus a to mri vayi ba, a ngyiri ni Irji nda ti gbengblen.

Kun Rooman kristityt kuulivat, että olimme tulossa, he lähtivät meitä vastaan Appiuksen torille ja Kolmen majatalon luo. Heidän tapaamisensa antoi Paavalille uutta rohkeutta, ja hän kiitti Jumalaa.

16 Niwa ki rini mi Roma, ba kpanyme ni Bulus du son ni nklenma mba soja wa ata kri yau.

Paavali sai Roomassa asua sotilaan vartioimana missä tahtoi.

17 Niki a ye he wa ivi tra aka hi, Bulus a yo indji wa bana bi ninkon Yahudawa zi. Niwa ba ye zontu ki, a tre niba ndi “Mri vayi, hama ndi mina ti kpe meme nitu indji ko ka nkon son ba titimbu, ba vu me lo nu ba tro rjini Urushelima ye ri ni wo bi Roma.

Kolme päivää tulonsa jälkeen hän kutsui kokoon paikalliset juutalaisten johtajat ja kertoi heille: »Hyvät veljet. Juutalaiset pidättivät minut Jerusalemissa ja luovuttivat oikeudenkäyntiä varten roomalaisille, vaikka en ollut aiheuttanut kenellekään vahinkoa enkä loukannut perinnäistapojamme.

18 Hugon myeme tre, ba ta son chume chuwo, nitu bana to kpe wa ba han hukunchi kwu ni tu tre mu.

Roomalaiset järjestivät oikeudenkäynnin ja olisivat vapauttaneet minut, koska en ollut tehnyt kuolemaa ansaitsevaa rikosta.

19 I niwa Yahudawa ba tre hu nkon wa bana ta son na, a du me bre to Kaisar, ana nitu mi sia nji nhakpe nitu bi meme mu na.

Minulla ei ole mitään kansaani vastaan, mutta kun juutalaiset vastustivat oikeuden päätöstä, minun oli vedottava keisariin.

20 Nitu kima yi, mi wa tou ni tre niwu, nitu yo sron wa Israila ba he niwu'a du me he nimi lo sarka hi.”

Pyysin teitä tulemaan nyt tänne, että voisimme tutustua toisiimme. Haluaisin kertoa, miksi olen vangittuna: uskon, että Messias on tullut.»

21 Mle, ba tre niwu ndi, 'Kina kpa vunvu nha rjini Judiya nitume na, i vayi ri mena ye njitre, koka trekpe meme nitume na.

Juutalaisten johtajat vastasivat: »Kukaan Juudeasta ei ole kirjoittanut sinusta mitään, eivätkä Jerusalemista tulleet juutalaiset ole puhuneet sinusta pahaa.

22 Ama kison wo rjini wu mren me nitu igrji yi, nitu ki to ndi ba tre meme kaagon nitu ma.”

Haluaisimme kuitenkin kuulla, mihin oikein uskot, sillä kristittyjähän arvostellaan joka paikassa ankarasti.»

23 Niwa ba yo vi niwu, indji gbugbuwu bari ba ye niwu, ni bubu son ma. A bhwu hla tu trea ni bawu, nda ni vubla nitu ikoson Irji. A ta son gbron sron mba yo rjini du Musa mba rjini anabawa ba, rjini mble kari ni yalu.

Sovittuna ajankohtana Paavalin asunnolle tuli heidän lisäkseen monia muitakin. Paavali kertoi heille Jumalan valtakunnasta ja opetti, mitä Mooseksen ja profeettojen kirjoissa oli sanottu Jeesuksesta. Aamulla hän aloitti puheensa ja jatkoi sitä aina iltaan asti.

24 Bari ba kpanyme ni kpiwa ki tre ni tumba, i bari bana kpanyme na.

Osa kuuntelijoista uskoi, osa ei.

25 Niwa bana kpany'me ni kpamba na, ba hi kpamba hu wa Bulus a tre lan tre riri yi. “Ibrji Tsatsra a tre bi, zuni nyu anabawa baba manzani ba hi ni ba titimbi.

Kiisteltyään keskenään asiasta he lähtivät pois. Paavali totesi: »Pyhä Henki oli oikeassa sanoessaan Jesajan välityksellä:

26 A tre ndi, hi ni indji biyi ndi hi hla ndi, “Ni si wo, bi wo, i bina to tuma na; mba nisi to bi to, i bina to nkon ma na.

’Sano juutalaisille: Te kuulette ja näette, mutta ette ymmärrä,

27 Nitu dri indji biyi a ti bwu, mba ni iton mba, bana mla wo na, mba ba kaa shishi mba hama ki ba ma to ni shishi mba, nda wo ni iton mba, nda to tuma ni dri mba nda kma sran ngari, i mi nuba sikpa.'”

sillä sydämenne ovat kovettuneet, korvanne eivät kuule ja silmänne ovat pimeät, koska ette halua käsittää, mistä on kysymys, ettekä tulla minun parannettavakseni.’

28 Nitu kima, bika to ndi kpachuwo Irji yi, ba truu hini bikora ba, i ba wo'u.”

Muistakaa, että Jumala haluaa myös pakanoiden pelastuvan, ja he kyllä uskovat kun kerron heille Jeesuksesta.»

29 Ndu Manzani, 28:29 - tre vunvu bari wu sen ba heni nklan 29: / Niwa a tre kpi biyi, Yahudawa ba ba hi kpamba. Ba sia he ni kikle sen nyu ni kpamba. /

30 Bulus a son wu se ha wawu ni kowa a han nklen ki kima, nda ta kpa ni wo ha, biwa ba ye niwu'a.

Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan kaksi vuotta ja otti mielellään vastaan vieraita.

31 A sia dbu bla nitu ikoson Irji nda ta tsro ikpi nitu Bachi Yesu Kristi ni gbengblen sron hama ni ndrjo ata zuu.

Hän kertoi heille rohkeasti Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta, eikä kukaan yrittänyt estää häntä.