Ndu Manzaniba 18

1 Hu gon kpi biyi, Bulus a rju rji ni Athens nda hi ni Corinth.

Paavali lähti Ateenasta Korinttiin.

2 Niki a ka zontu ni ndji Yahudawa ri wa ba yo ndi Akwila, ndi wu ngrji Pontus, wa la ren mayi a ye rhini Itali mba wama Pricila, nitu Claudius a yo doka du Yahudawa du ba rju ni Rome. Bulus a hi niba,

Siellä hän tutustui Pontoksesta kotoisin olevaan juutalaiseen, Akvilaan, joka oli juuri muuttanut sinne vaimonsa Priskillan kanssa Italiasta. Keisari Claudius oli nimittäin karkottanut Roomasta kaikki juutalaiset. Paavali asui tämän pariskunnan luona, ja koska he kaikki kolme olivat ammatiltaan teltantekijöitä, he tekivät yhdessä työtä.

3 nitu wa bata ti bibi ndu son ni gbungblu riri niwu, a son niba nda sia ti ndu'a, bana bi tsro bru ni tent.

4 Niki Bulus a son zi shle bla ni sinagog chachu ni vi Sati (Sabbath), nda ni gbron mren Yahudawa baba Greek ba.

Jokaisena sapattina Paavali meni synagogaan ja yritti saada sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan Jeesukseen.

5 Zizan niwa Sila mba Timoti ba grji ye ni Macedonia, Bulus a ka yo sron ma yo ngbangban ni lan tre'a, nda ni bwu hla ni Yahudawa ba ndi Yesu yi hi Kristi.

Kun Silas ja Timoteus olivat tulleet Makedoniasta, Paavali omistautui kokonaan Jumalan valtakunnan työlle ja julisti hyvää uutista ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

6 Niki wa Yahudawa ba ba lu hon wu nda mren u, Bulus a kpon nklon kpama ni bawu nda hla bawu ndi, “Du iyi mbi he ni tu mbi, mi ngla wo mu rju, rji zizan mi hini bi kora'a.”

Kun nämä vain vastustivat häntä ja suhtautuivat pilkallisesti Jeesukseen, Paavali pudisti pölyt viitastaan ja sanoi: »Vastuu on teillä itsellänne; minä olen syytön. Minä lähden nyt julistamaan Kristusta pakanoille.»

7 Mle arju don bubuki nda hi ni ko Titiyus Justus, ndi wa a ta hu nkon bre Irji. Ikoma a na he hu nha ni sinagog.

Hän meni synagogan vieressä asuvan Titius Justuksen luo, joka ei ollut juutalainen, mutta kunnioitti Jumalaa.

8 Crispus, ninkon Sinagog a, kpanyime ni Bachi, ni bi koma wawu mba, baba gbugbu ndji bi Korintiya wa ba wo nda kpanyime, ba ti batisma ni bawu.

Synagogan johtaja Krispus ja hänen perheensä uskoivat Herraan, ja heidät sekä muita korinttilaisia kastettiin.

9 Bachi a hla ni Bulus ni chu nimi ra, “Na ti sissri na, si tre rju nina son gbangbi na.

Herra sanoi Paavalille eräänä yönä näyssä: »Älä pelkää, vaan jatka työtäsi.

10 Nitu mi he ni wu, ndrori na wa ti kpe meme ni wu na. mi he ni gbugbuwu ndji ni mi kikle gbu yi.”

Minä olen kanssasi, eikä kukaan voi tehdä sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on monia, jotka uskovat minuun.»

11 Bulus a son niki ti ise ri ni wha tanne, nda ni tsro lan tre Irji ni mimba.

Paavali jäi Korinttiin puoleksitoista vuodeksi opettamaan Jumalan sanaa.

12 Niki wa Gallio a hon son ni ruron gomna wu Achaya, Yahudawa ba ba lu ni mren sron ri wu kiamba ni Bulus, nda vuu ye shishi bi gaa tre;

Gallion tultua Kreikan maaherraksi juutalaiset alkoivat yhteistoimin vastustaa Paavalia ja vetivät hänet oikeuteen.

13 ba tre ndi, “Igu yi kma sron ndji ba duba hu nkon bre Irji nkan ni wa doka hla.”

Paavalia syytettiin siitä, että hän suostutteli ihmisiä palvelemaan Jumalaa Rooman lakien vastaisella tavalla.

14 Kima me, niwa Bulus a taa bwu tre ma, Gallio a tre ni Yahudawa ba ndi, “Biyi Yahudawa, a nita nitu meme ko gbirjerje la tre, ani he nitu nkon mi wo yi.

Paavali aikoi ruveta puolustautumaan, mutta silloin Gallio sanoi syyttäjille: »Jos kysymyksessä olisi rikos, minun olisi kuunneltava teitä.

15 Nitu wa a he nitu lan tre baba ba nde ni doka mbi, hi ki ni mla kpa mbi ti kimbi. Mina son ri ni gaa tre ikpi biyii na.”

Mutta, hyvät juutalaiset, kun kiistellään sanoista ja ihmisistä ja teidän omista laeistanne, ne eivät kuulu minulle. En välitä puuttua niihin.»

16 Gallio a duba rju dinkon ni ruron gaatre'a.

Hän ajoi heidät pois oikeussalista.

17 Niki ba lu vu sosthenes, ninkon sinagog nda hlo tsi ni shishi ruron wu gaatre'a. E Gallio ana yo sron ni kpe wa ba tia na.

Kiihtyneet kreikkalaiset ottivat kiinni synagogan uuden esimiehen Soosteneen ja löivät häntä pihalla, mutta Gallio ei ollut sitä huomaavinaankaan.

18 Bulus, hu gon son niki wu vi gbugbu bari, a lu don mri vayi ba nda dran hi ni Syria baba Priscilla mba Akwila. Niwa a rhihe kunkon rhini bubu ri ni jirgi ma wu Cenchrea, a duba kron nfutu ma rju mpempen nitu shirji wa a baan.

Paavali jäi vielä moneksi päiväksi kaupunkiin. Sitten hän jätti hyvästit kristityille ja purjehti Priskillan ja Akvilan kanssa Syyrian rannikolle. Kenkreassa hän ajatti tukkansa juutalaisen tavan mukaan, sillä hän oli tehnyt lupauksen.

19 Niwa ba ye ri ni Ephesus, Bulus a kaaba Priscilla mba Aquila don niki, e wawu kima a ri hi ni mi sinagog nda ka si shleniya baba Yahudawa ba.

Efesossa hän jätti seuralaisensa satamaan ja meni itse synagogaan keskustelemaan juutalaisten kanssa.

20 Niwa ba mye Bulus du son gbaa nha, a kama.

Häntä pyydettiin jäämään kaupunkiin joksikin aikaa, mutta hän ei suostunut siihen.

21 Ni lu bre nda ni donba, a tre ndi, “Mila kma ye ngari, Irji nita kpanyime.” A dran nitu jirgi mma rhiki hi ni Ephesus.

»Minun on ehdittävä Jerusalemiin juhlille», hän sanoi. Hän lupasi palata Efesoon, jos Jumala sallisi, ja lähti sitten purjehtimaan eteenpäin.

22 Niwa Bulus a ye grji ni Caesarea, a hon hi ka chi ekklisiya wu Urushelima nda grji hi ni Antioch.

Seuraava pysähdyspaikka oli Kesarean satama. Sieltä käsin hän kävi tervehtimässä Jerusalemin seurakuntaa. Merimatka jatkui Antiokiaan.

23 Hu gon fon son niki, Bulus rju kuunkon zren zu ni gbungblu Galatia mba Phrygia, nda ni nhron mri ko ba du ba kri gbangban.

Oltuaan siellä jonkin aikaa hän lähti taas Vähään-Aasiaan ja kävi tapaamassa kaikkia Fryygian ja Galatian uskovia. Hän rohkaisi heitä luottamaan kaikessa Jumalaan.

24 Niki, Yahudawa ri ni nde Apollos, wa ba ngrjiwu ni Alexandria, a ye ni Ehpesus. A he ni lantre ndindi wu tre nda ni mla toh vunvu tre Irji.

Efesoon oli juuri tullut Aleksandriasta, Egyptistä, Apollos-niminen juutalainen, joka oli hyvä puhuja ja osasi opettaa Raamattua.

25 Apollos ana kpa tsro ndindi ni tsro tre Bachi, nitu wa a ta kri gbangban ni dri, a tre nda tsro ni nkon tsatsra kpi nitu Yesu, e nda to nitu batisma wu Yohana megen.

Hän oli kotimaassaan kuullut Johannes Kastajasta ja siitä, mitä tämä oli puhunut Jeesuksesta, mutta ei tiennyt Jeesuksesta enempää. Niinpä hän julisti synagogassa innostuneena, että Messias oli tulossa. Priskilla ja Akvila olivat paikalla. He kutsuivat hänet vieraakseen ja kertoivat hänelle Jeesuksen elämän loppuvaiheesta ja sen merkityksestä ihmiskunnalle.

26 Apollos a lu kri si tre ni gbengblen sron ni mi sinagog. Niwa Priscilla mba Aquila ba woowu, ba yo ye ni kosan nda mla bla niwu, nkon wu Irji.

27 Niwa a ta son vu yba hi ni Achaia, mri vayi ba ba nhron nda nha vunvu ni mriko bi Achaia ndi du ba kpaa ni wo ha. Niwa a ka riki, a zo ni nkon gbugbuwu biwa ba kpanyime, nita a kpaba hamma ni duba ti kpe.

Apolloksen teki mieli lähteä Kreikkaan, ja uskovat innostivat häntä matkustamaan sinne. He kirjoittivat Kreikan kristityille, että nämä ottaisivat tulijan hyvin vastaan. Apollos saikin tehdä Kreikassa Jumalan työtä, vahvistaa uusien kristittyjen uskoa.

28 Apollos a kri gbangban ni sen nyu ni Yahudawa ba nda tsro ba rhi ni vunvu Irji ndi Yesu yi hi Kristi.

Hän kumosi kirkkaasti julkisessa keskustelussa kaikki juutalaisten vastaväitteet. Hänen oli helppo näyttää Raamatusta, että Jeesus todella oli Messias.