Ndu Manzaniba 17
1 Zizan, niwa ba zren zu ni igbu bi Amphipolis mba Apoloniya, ba ye ri ni kikle gbu Tesalonika, bubu wa synagogue wu Yahudawa a he.
Matka jatkui Amfipoliksen ja Apollonian kautta Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagoga.
2 Bulus, toh wa a ta tia, hi ni ba, nda ban vi Sati tra si vu mla ya ni mi nha tre BAchi niba.
Paavali meni sinne tapansa mukaan puhumaan. Kolmena perättäisenä sapattina
3 A sia bwu tre Bachi nda ni mla bla ndi a tsra kri ni du Kristi du ti ya nda la lu rhini kwu. A hla ndi “Yesu yi, wa mi d'bu bla ni yiwu a wawuyi hi Kristi.”
hän selitti ihmisille Raamatusta Messiaan kärsimistä ja ylösnousemusta koskevia ennustuksia ja osoitti, että tuo Messias oli juuri Jeesus.
4 Yahudawa bari ba kpanyme nda zontu ni Bulus mba Sila, baba gbugbu ndji bi Greek wa ba kri gbangban ni hu, mba imba bi ninkon, wa bana fii me ngame na.
Jotkut kuulijoista alkoivat uskoa Jeesukseen, muun muassa monet juutalaisten jumalanpalveluksiin osallistuvat kreikkalaiset miehet ja ylhäisöpiireihin kuuluvat naiset.
5 I Yahudawa wa bana kpanyime na, nitu ba shu ni ngu, ba vu ndji bari bi meme dri rji ni bubu-leni-kpi wu gbu'a, nda kplu kpaandji ye zontu nda chon gbu'a duba yra gro ni nfu. Ba ri ni nfu kima ni ko Jason, ndi ba wa vu Bulus mba Sila nu ndji ba.
Juutalaisten johtomiehet suuttuivat, keräsivät kaduilta joutilaita miehiä ja panivat pystyyn mellakan. He tunkeutuivat Jaasonin taloon viedäkseen Paavalin ja Silaan viranomaisten eteen.
6 Niwa bana to bana, ba gbi Jason baba mri vayi bari ye ni bi ninkon u gbu'a nda ni yii, “Ndji biyi wa ba k'ma gbungblu wawu sran hon grji ba ye ni wayi ngame.
Kun etsityt eivät olleetkaan siellä, raahattiin Jaason ja joitakin muita uskovia oikeuteen. Juutalaiset huusivat: »Paavali ja Silas ovat jo kääntäneet nurin muun maailman ja tulleet nyt mullistamaan meidän kaupunkiamme.
7 Ndji biyi wa Jason a kpa ba; a; zren mba ni hu nkon nkan ni gbren tre wa Siza a yo'a, ba bla ndi niko chu ri nkan he wa ba yondi Yesu.
Jaason on päästänyt heidät kotiinsa. He ovat syyllistyneet valtiopetokseen, kun sanovat kuninkaaksi erästä Jeesusta eivätkä keisaria.»
8 Ba kpa suron kpaa ndji ba baba bi ninkon gbu'a ti meme ni kpi biyi wa ba wo'a.
Tuomarit ja kaupunkilaiset tulivat levottomiksi. Jaason ja muut pidätetyt päästettiin takuuta vastaan vapaalle jalalle.
9 Hu gon wa ba chu Jason baba mbru mba ru ni wo bi lo ba, ba chuba chuwo duba hi.
10 Ni chu kima, mri vayi ba ba tru Bulus mba Sila hi ni Beriya. Niwa ba ri niki, ba ri hi ni mi sinagog wu Yahudawa ba.
Paavali ja Silas lähetettiin yön selkään kohti Bereaa. Perille päästyään he menivät taas juutalaisten synagogaan.
11 Zizan ndji biyi bana he nitu mla to zan bi wa ba he ni Tasalonika, ba kpa lan tre'a ni sron ndindi, nda bwu lan nha chachu nda shle si ya nitu duba to ka kpi ba ba tokii.
Berealaiset olivat avoimempia heidän sanomalleen kuin tessalonikalaiset. He kuuntelivat puheita mielellään ja tutkivat joka päivä Raamatusta, pitivätkö Paavalin ja Silaan väitteet paikkansa.
12 Nitu kima, gbugbu mba ba kpanyime, hu ni mba Greek bari wa ba yaba ni nfutu, baba gbugbu lilon bari.
Uskoon tulleiden joukossa oli useita tunnettuja kreikkalaisia miehiä ja naisia.
13 Niwa Yahudawa bi Tasalonika ba wo ndi Bulus a sia d'bu ni bla lan tre Irji ni Bariya, ba hi niki nda ka chon kpaa ndji ba hwu dri.
Kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali oli mennyt puhumaan berealaisille, he lähtivät yllyttämään ihmisiä häntä vastaan.
14 Mle, mri vayi ba ba tru Bulus du hi hu nkon wu tu kpaa ma, i Sila mba Timoti ba ki niki.
Uskovat veivät Paavalin heti meren rantaan, ja jotkut saattoivat häntä Ateenaan asti. Silas ja Timoteus jäivät Bereaan, mutta Paavalin saattajat toivat palatessaan viestin, että näiden oli kiireen kaupalla lähdettävä Paavalin luo.
15 Biwa ba sia tsro Bulus nkon a ba njiwu aren gbron ka tsra ni kikle gbu wu Athens. Niwa ba don Bulus niki, ba kpa tre nitu kpe wuti rji niwu hi ni ba Sila mba Timoti, ndi duba sima ye niwu.
16 Zizan wa Bulus a sia gben ye mba ni Athens, langbiri sron ma a si chon niwa a to gunki ba shu ni kikle gbu'a.
Odotellessaan heitä Ateenassa Paavali joutui kuohuksiin epäjumalankuvista, joita kaupunki oli täynnä.
17 Niki a si bla ndani k'ma sran ya chachu ni mi sinagog baba Yahudawa baba bari wa babi hu nkon Irji, mba nimi bubu wu leni kpi baba biwa ba heni ki.
Hän meni synagogaan keskustelemaan juutalaisten ja juutalaisia tapoja noudattavien kreikkalaisten kanssa ja puhui joka päivä ihmisille, joita tapasi torilla.
18 Niki ngame bari bi to rhimren gban, wa babi Epikurean mba Stoic, ba zontu wu sen nyu niwu. Bari ba tre ndi, “A ngye wa ndi wu gbla nyu treyi si son hla?” Bari ba tre “A rju ndji biwa ba yo ndi du ba ye hu mri Irji wa bana to tumana,” nitu a sia dbu bla tre ndindi nitu Yesu mba ta sh'me ni kwu ma.
Paavali joutui väittelyyn myös eräiden epikurolaisten ja stoalaisten filosofien kanssa. Kun hän kertoi heille Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan, he totesivat: »Mies puhuu roskaa.» Toiset tuumivat: »Hän tyrkyttää jotain vierasta uskontoa.»
19 Ba ban Bulus hi ni Areopagus, nda ni bla ndi, “Wu la mla bla nitu tsro isa yi wa wu sia bla?”
Paavali vietiin Areiopagille. Hänen katsottiin edustavan uutta uskontoa, josta häntä pyydettiin kertomaan lisää.
20 Nitu wu nji kpi wa kina to tuma na ye ni ton mbu. Nikima, kisonb mla to tumba.”
»Puhuit niin erikoisista asioista, että tulimme uteliaiksi», ateenalaiset totesivat.
21 (Zizan bi Athens ba wawumba baba bi tsri wa ba kru nha niba'a, ba sia wu nton mba ni kpe na, hama ni ndu bla mba srenton nitu ikpi isa wa ba rini gbu).
Kaikki ateenalaiset ja kaupungissa oleskelevat ulkomaalaiset olivat aina halukkaita keskustelemaan uusimmista aatevirtauksista.
22 Niki Bulus a lu kri ni tsutsu Ariopagus nda tre ndi, “Biyi ndji Athens, mi to ndi bi bi hu nkon bre irji ni za nkankan.
Paavali astui keskelle Areiopagia ja aloitti: »Hyvät ateenalaiset, te olette selvästikin syvästi uskonnollisia ihmisiä,
23 Niwa mi zren zu si hi, mi mla ya nito kpe wa bi nzu hon ni bre mbi. Mi to iko bre ri wa bi nha “Ni Irji wa bina to na,” Ikpe wa bi nzu hon ni bre nina too na, wawuyi mi bwu bla ni yiwu.
sillä näin kadulla kävellessäni monia alttareita. Yhteen niistä oli kirjoitettu:’Tuntemattomalle Jumalalle.’ Haluaisin nyt kertoa teille tästä Jumalasta, jota olette palvelleet häntä tuntematta.
24 Irji wa a ti gbungblu wawu mba kpi wa ba he nimi ma, nitu wawuyi hi Bachi wu shulu mba meme, ana son ni ko bre wa ba me ni wo na.
Hän on luonut koko maailman ja kaiken, mitä siinä on. Koska hän on taivaan ja maan Herra, hän ei asu ihmisten rakentamissa temppeleissä,
25 Ana wo ndji mba ni tindu niwu na, ana ndi ani wa kpe ni wo ndji na, nitu a hi wawu kima mba ni nu ndji vrison sisren mba gbron vri ni kpi wawu.
eivätkä ihmiset voi täyttää hänen tarpeitaan; eihän hän tarvitse mitään! Hän antaa meille elämän ja hengen ja kaiken, mitä me tarvitsemme.
26 Rhi ni ndji ri, a ti gbungblu ndi ni duba ki ni tu gbungblu meme, nda tsra nton mba nyu dren bubu ki mba,
Koko ihmiskunta sai alkunsa ensimmäisestä ihmisestä, jonka hän loi. Hän on etukäteen määrännyt kansojen kohtalot ja asuinrajat.
27 nitu duba wa Irji ka ba ma nk'mo nkon hi nda hi to wu. Kima me, ana gbangban ni ko nha mbu na.
Tämän kaiken hän teki siksi, että ihmiset voisivat etsiä häntä ja ehkä löytääkin – vaikka eihän hän ole kaukana kenestäkään meistä.
28 Ni wawuyi ki son nda zren nda he ni kpa ndi too wa ndi mbi ri wu to tre a hla ndi 'kita ngame ki hpu ma.'
Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Eräs oma runoilijanne on sanonut:’Me olemme Jumalan sukua.’
29 Nikima, nituwa ki hpu Irji, kina ba ndi nkon wubi wu irji ana to zinariya ko azurfa ko tita iwa kpiwa mren ndi mba ba la ba rhu na.
Jos tämä pitää paikkansa, emme voi ajatella, että Jumala olisi jokin ihmisten tekemä kultainen tai hopeinen tai kivinen patsas.
30 Nitu ki, Irji wruhle kpi wa kiti ni bwu tu, nda mha yo zi ndi du ndji kagon duba k'ma sron sran.
Jumala on sietänyt ihmisten tietämättömyyttä, mutta nyt hän käskee kaikkia luopumaan epäjumalista ja kunnioittamaan yksin häntä.
31 A he toki nitu a yo vi wa ani gaatre ni gbungblu wawu ni nkon tsatsra zu ni wo ndji wa a chu zi ye. Irji guchi nu kpe wu tsro to nitu ndji yi ni ko nha wa a nzu lu ri ni kwu'a.
Määrähetkenä hän antaa valitsemansa miehen tuomita maailman oikeudenmukaisesti; ja todistukseksi siitä hän on herättänyt tuon miehen kuolleista.»
32 Niwa ndji bi Athens ba wo nitu tsame ri ni kwu, bari mba ban za Bulus, e bari ba tre ndi, “Ki la sreton ngari ni wo nitu kpeyi.”
Kun he kuulivat Paavalin puhuvan ihmisestä, joka oli noussut kuolleista, jotkut nauroivat, mutta toiset sanoivat: »Haluaisimme kuulla asiasta lisää myöhemmin.»
33 Hu gon ki, Bulus rju donba.
Paavali lopetti puheensa ja lähti.
34 E ndi bari ba hu ka zontu niwu nda kpanyime, nimi mba Dionysius wu Areopagus, wari wa ndema hi Damaris, baba bari wa ba he ni ba.
Muutamien kuulijoiden sisimpään syntyi usko – näitä olivat muun muassa Dionysius, tuomioistuimen jäsen, sekä eräs Damaris-niminen nainen.
