Malasu 31
1 Goe da gogolosu sia: amo hina bagade Lemiuele ea: me da ema sia: i,
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 “Di da na dogolegei manodafa. Na da Godema sia: ne gadoiba: le, E da di nama i. Na da dima adi adoma: bela: ?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Dia gasa huluane dagosa: besa: le, wadela: i uda adole lasu hou maedafa hamoma. Dia muni amoga mae galagama, wadela: i uda adole lasu amoga. Amo wadela: i uda da hina bagade dunu wadela: lesimusa: dawa:
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Lemiuele! Nabima! Hina bagade dunu da waini (adini) hame manu da defea. Amola ilia waini hame hanamu da defea.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 Be ilia da adini nasea ilia da sema gogolesa amola ilia da hame gagui dunu ilia moloiwane fofada: su hame dawa: sa.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Adini da amo dunu bogolalebe ilia liligi, amola nowa dunu da da: i dioi bagade galea amo ilia liligi.
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Amaiba: le, ilia nawene, hame gagui hou amola da: i dioi hou gogolema: ne manu da defea.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Nowa dunu da ha: gi sia: mu gogolei galea, amo fidima: ne ha: gi sia: ma. Gasa hame dunu fidima: ne ouligima!
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Ili fidili, molole sia: ne fofada: ma. Moloiwane hame gagui amo gaga: ma amola fidima: ne fofada: ma!”
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Moloidafa uda lamu da hogoi helele gasa bagade ba: sa. Moloidafa uda ea lasu da igi noga: i muni bagadega lasu amo bagadewane baligisa.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Amo uda ea egoa da idua ea hou da moloidafa dafawaneyale dawa: sa. Amola egoa da eso huluane liligi defele gagui dialumu.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Amaiwane uda esalea, egoa noga: le fidisa amola egoama da: i diosu hame iaha.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 E da eso huluane hawa: hamosa esala. E da wulo gobea ha: sa amola abula amuna esala.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 E da dusagai bagade defele, ha: i manu amo soge sedadega gaguli maha.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Agoaiwane uda e da hame hadigia, wa: legadole, ea sosogo fi amogili ha: i manu gobesa, amola ea fidisu a: fini ilima hawa: hamosu hamoma: ne olelesa.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Amaiwane uda e da soge ba: lalu bu amo soge bidilasa. Amola muni ea lai amoga e da amo soge ganodini waini hawa: bugisa.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Agoaiwane uda e da gasa bagade gala. Amola e da hawa: obenane gasa bagade hamosa.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 E da ea hamobe huluane ea lamu defei amo dawa: Amola e da gasibi galu mae helefili, hawa: hamonana.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Amaiwane uda da hifawane gobea ha: le, amola ea abula hi fawane amuna.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 E da hame gagui dunu ilima asigiba: le, liligi iaha.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Anegagi eso doaga: sea e da hame da: i diosa. Bai e da ea sosogo fi ilia anegagi abula hahamoi dagoiba: le.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 E da ea sosogo fi ilia golamusa: fafai amo da: iya abula ida: iwane fa: sisa. Amola e da oga: yei abula amo sala.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Egoa da dunu huluane ilia e dawa: Amola e da ea fi ganodini bisilua esala.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Amaiwane uda da abula amola idinigisu bulu hahamosa. Amalalu, e da bidi lasu dunu ilima amo liligi bidi lasa.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Amola amo uda e da gasa bagade amola eno dunu da ema nodosa. Amola e da fa: no misunu hou amoga hame beda: sa.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Amola e da asabole, dawa: le sia: sa.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Amola amo uda da mae hihini amola hame helefisa. E da ea sosogo fi ilia hanai liligi huluane defele hamosa.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Ea mano amola egoa da ema hahawane nodosa.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Egoa da ema amane sia: sa, “Uda oda da noga: i, be dia hou da uda huluane ilia hou baligidafa.”
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Uda mogili da ogogole obebenale hamosa. Amola noga: iwane ba: su hou da fisi dagoi ba: mu. Be nowa uda da Hina Gode Ea hou ida: iwane dafawaneyale dawa: sea, amo udama nodomu da defea.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Amaiwane uda da noga: le hamoiba: le, e da dabe ea hamoi defele lamu da defea. Amola dunu huluane ema nodomu da defea. Sia: Ama Dagoi
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
