Malasu 26
1 Ha: i manu gamibi galu, gibu bagade da noga: i hame ba: sa. Mugi oubiga, mugene su ba: mu amola da noga: i hame ba: sa. Amo defele, gagaoui dunuma nodomu da noga: i hame ba: sa.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2 Di da moloidafa hou fawane hamonanea, dunu eno da di bai hame gala aligima: ne gagabusia, di da se hame nabimu. Amo gagabusu da sio gudu mae sa: ili, gadomusu hagili lalebe agoai.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
3 Di da hosi amoma dawa: ma: ne fegasuga fasa. Dougi da noga: le masa: ne, di da efe bobagele lafiga gula misisa. Amola gagaoui dunu noga: le dawa: ma: ne, famu da defea.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
4 Di da gagaoui dunu ea udigili adole ba: su sia: , amoma bu adole iasea, di amola da gagaoui dunu agoai ba: mu.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
5 Di da gagaoui dunu ea udigili adole ba: su sia: amoma ea sia: be defele selefane sia: mu da defea. Amasea, gagaoui dunu da hi da noga: i dadawa: su hame dawa: mu.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
6 Di da gagaoui dunu amo ea eno dunuma sia: ne iasu logo doasisia, di da fedege agoane dia emo hedofale fasibi defele hamosa. Amola mosolasu da dima doaga: musa: manebe agoai ba: mu.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
7 Emo afoi dunu da ea emoga masunu gogolei. Amo defele, gagaoui dunu da malasu sia: ea bai olemusa: hamedafa dawa:
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
8 Gagaoui dunuma nodone mae sia: ma. Amo hou da dia ga: muga: dadi damana gele la: gimu defele ba: sa.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
9 Gagaoui dunu da malasu sia: sia: ne iasea, e da adini feloai dunu, e da aya: gaga: nomeiga ea loboa soi, hi duga: lalebe agoai ba: sa.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
10 Hawa: hamoma: ne iasu dunu da mae dawa: le udigili gagaoui dunuma hawa: hamosu iasea, e da dunu huluane ilima se iaha.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
11 Gagaoui dunu da musa: hou yolesili, amo bu hamosea, amo hou da wa: mega hi isoi amo bu hi nabe defele hamosa.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
12 Nowa dunu gasa fili hina: hou da bagade hi dadawa: suyale dawa: sea, ea hou da hamedei liligi agoai. Gagaouidafa dunu ea hou da amaiwane dunu ea hou baligisa.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Hihi dabuli dunu da abuliba: le ea diasu fisili, soge hame ahoabela: ? E da laione wa: me, ea gasonasa: besa: le hame ahoasa: bela: ?
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
14 Hihi dabuli dunu da ea diaheda: su fafai amo da: iya dedenegisa diala. Ea golabe hou da logo ga: su doagale, ga: sili, doagale ga: sibi agoai gala.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
15 Dunu mogili da hihi dabuliba: le, ilia ha: i manu loboga lale manu higasa.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
16 Hihi dabuli dunu da ea dawa: su hou da molole dawa: su dunu fesuale gala, amo ilia hou hi dawa: su hou amo baligiyale hi dawa: sa.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
17 Sia: ga gegesu amo da dia liligi hame, amoga gilisisia, da logoga ahoana, wa: me gega gagubi defele ba: sa.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 Nowa dunu da eno dunuma ogogole sia: sea, amola fa: no amo ogogoi da ousa sia: fawane sia: sa, amo dunu da doula ahoasu dunu amo da dunu medoma: ne gala: su liligi gaguli lalebe agoai.
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
20 Lalu habei hamedesea, lalu da usisa. Amola baligiduli sia: su hame galea, sia: ga gegesu hame ba: mu.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
21 Genosu amola lalu daba: galea, lalu da nesa. Mosolasu hamosu dunu da sia: ga gegesu wili gala: sa.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
22 Dunu bagohame da baligidi sia: sia: dasu bagade hana: iba: le, hahawane nodone da: gisa.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
23 Obebenama: ne ogogosu sia: da noga: i dabuagado ela: mei wadela: i osoboga hamoi ofodo amo damana ulasi agoai ba: sa.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
24 Dabua obenane hawa: hamosu dunu da dunu enoma higasa. Be e da eno dunuma dabua hahaiyafuli sia: beba: le, ea higasu hou wamolegesa.
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
25 Ea sia: da noga: i naba, be amo dafawaneyale mae dawa: ma. Bai ea dogo da dunu enoma mihanai hou, amoga nabai gala.
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
26 E da ea higasu asigi dawa: su wamolegemusa: dawa: Be dunu huluane da ea wadela: i hou hamobe ba: sea, ea houdafa ilia dawa: mu.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
27 Dunu da eno dunu sa: ima: ne sanisia, ilila: saniga ilila: sa: imu. Dunu ili banenesima: ne osobo agele sala, bu ilila: da amoga banenesi dagoi ba: mu.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
28 Nowa dunu da eno dunuma higasea, e da amo dunu wadela: lesima: ne ogogole sia: sa. Obenama: ne ogogosu sia: da eno dunu wadela: lesisa.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
