Yosiua 24
1 Yosiua da Isala: ili fi huluane Siegeme moilai bai bagadega gilisi. E da asigilai dunu, ouligisu dunu, fofada: su dunu amola Isala: ili ouligisu dunu misa: ne sia: i. Ilia da Hina Godema misi.
Sitten Joosua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet, ja he asettuivat Jumalan eteen.
2 Yosiua da dunu huluanema amane sia: i, “Hina Gode, Isala: ili fi ilia Gode da amane sia: sa, ‘Hemonega dilia aowalali da Iufala: idisi Hano na: iyadodili esalu, eno ogogosu ‘gode’ liligi ilima sia: ne gadosu. Dilia siba eda afae da Dila, A:ibalaha: me amola Na: iho ela eda.
Ja Joosua sanoi koko kansalle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.
3 Amalalu, Na da dilia siba eda A: ibalaha: me amo soge Iufala: idisi Hano na: iyado amoga lale, amola Ga: ina: ne soge amoga oule asi. Na da ema egaga fi bagohame i. Na da Aisage ema i.
Mutta minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran ja kuljetin häntä kautta koko Kanaanin maan ja tein hänen jälkeläisensä lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin.
4 Na da Aisagema, Ya: igobe amola Iso i. Na da Isoma amo Idome agolo soge i. Be dilia aowa Ya: igobe amola ea mano da Idibidi sogega sa: i.
Ja Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Ja Eesaulle minä annoin Seirin vuoriston omaksi, mutta Jaakob ja hänen poikansa menivät Egyptiin.
5 Fa: no Na da Mousese amola Elane asunasili, Idibidi dunuma se bagade iasu. Be Na da dili gadili oule asi.
Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä minä siellä tein, ja sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois.
6 Na da dilia aowalali Idibidi sogega fisili masa: ne, gadili oule misi. Idibidi dunu ilia dadi gagui amola sa: liode da: iya fila heda: i dunu da dilia aowalali fane legemusa: fa: no bobogei. Be dilia aowalali da Maga: me Hano Wayabo amoga doaga: loba,
Ja kun minä vein teidän isänne pois Egyptistä ja te olitte saapuneet meren rannalle, ajoivat egyptiläiset teidän isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen saakka.
7 ilia da Na fidima: ne Nama wele sia: i. Na da ili amola Idibidi dunu afafamusa: , gasi bagade hamoi. Na da hamobeba: le, hano da Idibidi dunu dedebole, ilia da huluane gela sa: ili, bogogia: i. Na hou Idibidi dunuma hamoi, amo huluane dilia dawa: Dilia da hafoga: i wadela: i soge amo ganodini ode bagohame esalu.
Niin he huusivat Herraa, ja hän pani pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän ylitsensä, ja se peitti heidät; omin silmin te näitte, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet kauan aikaa erämaassa,
8 Amalalu, Na da dili A: moulaide dunu ilia soge Yodane Hano ea eso mabadi la: idi amoga oule misi. Ilia da dilima gegei, be Na da dili fidibiba: le, dilia amo dunu fane legei. Dilia da ilia soge lai amola dilia da gusuba: i ahoanoba, Na da amo dunu wadela: lesi.
toin minä teidät amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat teitä vastaan; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne.
9 Amalalu, Moua: be hina bagade dunu, Sibo ea mano Ba: ila: ge da dilima gegei. E da Ba: ila: me (Bio ea mano) ema e da dilima gagabusu aligima: ne sia: adole iasi.
Silloin nousi Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas ja taisteli Israelia vastaan; ja hän lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että hän kiroaisi teidät.
10 Be Na da Ba: ila: me ea sia: hame nabi. Amaiba: le, e da dilima Na da dili hahawane dogolegelewane fidima: ne sia: i. Na da agoane Ba: ila: ge dili hame wadela: ma: ne dili gaga: i.
Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan hänen täytyi siunata teidät, ja minä pelastin teidät hänen käsistään.
11 Dilia da Yodane Hano degele, Yeligou moilai bai bagadega doaga: i. Yeligou dunu da dilima gegei. A: moulaide dunu, Belisaide dunu, Ga: ina: naide dunu, Hidaide dunu, Gegasiaide dunu, Haifaide dunu amola Yebiusaide dunu huluane da dilima gegei. Be Na da fidibiba: le, dilia da amo huluane hasali dagoi.
Ja kun te olitte menneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, niin Jerikon miehet ja amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.
12 Dilia da gusuba: i ahoanoba, Na da ili beda: ma: ne hamosu. Dilia da A: moulaide hina bagade aduna gadili sefasima: ne, Na da agoane hamoi. Dilia gegesu gobihei amola dadi da amo hasalasu hou hame hamosu.
Ja minä lähetin herhiläisiä teidän edellänne, ja ne karkoittivat heidät teidän tieltänne, ne kaksi amorilaisten kuningasta; sinä miekallasi ja jousellasi et sitä tehnyt.
13 Na da soge amo dilia da hame dogosu amola moilai bai bagade dilia da hame gagui amo dilima i. Wali dilia da amo soge ganodini esala amola waini efe amo dilia hame sagai amoga dilia da waini fage naha amola olife ifa amo dilia hame bugi amoga olife fage naha.’”
Ja minä annoin teille maan, josta sinä et ollut vaivaa nähnyt, ja kaupunkeja, joita te ette olleet rakentaneet, mutta joihin saitte asettua; viinitarhoista ja öljypuista, joita te ette olleet istuttaneet, te saitte syödä.
14 Yosiua da bu amane sia: i, “Amaiba: le, Godema nodoma amola mae fisili, hahawane Ea hawa: hamosu hamoma. Ogogosu ‘gode’ liligi amo dilia aowalali da Mesoubouda: imia amola Idibidi amo ganodini ilima hawa: hamosu, amo ha: digili, Hina Godema fawane hawa: hamoma.
Niin peljätkää nyt Herraa, palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti ja poistakaa ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.
15 Be dilia Ema hawa: hamomusa: hame hanai galea, defea, wali eso dilia da nowama hawa: hamomusa: dawa: sea, sia: ma! Dilia da ogogosu ‘gode’ liligi amo dilia aowalali da Mesoubouda: imia sogega sia: ne gadosu amo dilia da dafawaneyale dawa: le, lalegaguma: bela: ? O A: moulaide (ilia soge ganodini dilia da wali esala) amo dunu ilia ‘gode’ liligi lalegaguma: bela: ? Be na amola na sosogo fi da Hina Gode amo Ea hawa: hamosu fawane hamomu.”
Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."
16 Dunu huluane da bu adole i, “Ninia da eno ‘gode’ liligi ilima hawa: hamoma: ne, Hina Godedafa hamedafa fisimu.
Silloin kansa vastasi ja sanoi: "Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!
17 Ninia Hina Gode da ninia aowalali amola nini amo Idibidi soge (amo ganodini ninia da udigili se nabawane hawa: hamosu) amoga fadegai dagoi. Ea musa: hame ba: su gasa bagade hou ninia ba: i dagoi. Ninia da dunu fi eno amoga baligili asili, E da eso huluane nini gaga: i.
Sillä Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, ja joka teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja aina varjeli meitä sillä tiellä, jota me vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden kautta me kuljimme.
18 Ninia da amo soge ganodini golili sa: ili, Hina Gode da A: moulaide dunu amo ganodini esalu gadili sefasi. Amaiba: le, ninia da Hina Godema fa: no bobogemu hanai. E da ninia Gode.”
Ja Herra karkoitti meidän tieltämme kaikki ne kansat, myös amorilaiset, jotka asuivat tässä maassa. Sentähden me palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme."
19 Yosiua da dunu huluanema amane sia: i, “Be dilia Hina Gode Ea hawa: hamosu hamomu da hamedei. E da hadigi Gode amola E da dilia hame nabasu hou hame gogolema: ne olofomu. E da mudasu Gode, E da dili eno ‘gode’ liligi ilima fa: no bobogema: ne hamedafa ba: mu.
Niin Joosua sanoi kansalle: "Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala; hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne.
20 Amola dilia da E fisili, ga fi ‘gode’ liligi ilima fa: no bobogesea, E da dilima sinidigili se bagade imunu. E da musa: dilima hahawane amola asigisu, be fa: no E da dili wadela: lesimu.”
Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, niin hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin ja tekee lopun teistä, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin."
21 Dunu huluane da Yosiuama amane sia: i, “Hame mabu! Ninia da dafawane Hina Godema fa: no bobogemu.”
Mutta kansa sanoi Joosualle: "Ei niin, vaan me palvelemme Herraa".
22 Yosiua da ilima bu adole i, “Dilisu da dilila: ba: su dunu esala. Dilia da Hina Godema fa: no bobogema: ne ilegei dagoi.” Ilia da amane sia: i, “Dafawane! Nini fawane da amo hou ba: su dunu.”
Silloin Joosua sanoi kansalle: "Te olette itse todistajina itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä". He vastasivat: "Olemme".
23 Yosiua da amane sia: i, “Amaiba: le, amo ga fi ‘gode’ liligi dilia gagusa, amo fadegale fisima. Amola Isala: ili Hina Godema dafawane fa: no bobogema: ne ilegele sia: ma!”
Hän sanoi: "Niin poistakaa nyt vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja taivuttakaa sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen".
24 Amalalu, dunu huluane da Yosiuama amane sia: i, “Ninia da ninia Hina Godema fa: no bobogele, Ea hawa: hamomu. Ninia da Ea hamoma: ne sia: i nabawane hamomu.”
Kansa vastasi Joosualle: "Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntänsä me kuulemme".
25 Amaiba: le, Yosiua da amo esoha ilima gousa: su hamoi. Siegeme moilai bai bagadega e da sema amola hamoma: ne sia: i ilima i.
Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyt ja oikeudet.
26 Yosiua da amo hamoma: ne sia: i, amo Hina Gode Ea Sema Buga ganodini dedei. Amalalu, e da gele bagade lale, ouge ifa Hina Gode Ea hadigi sogebi ganodini dialu, amo hagudu ligisi.
Ja Joosua kirjoitti nämä puheet Jumalan lain kirjaan, ja hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne, tammen alle, joka oli Herran pyhäkössä.
27 E da dunu huluanema amane sia: i, “Amo gele da ninia dawa: digima: ne ba: su olei agoane. Amo gele da sia: huluane Hina Gode da ninima sia: i, amo nabi dagoi. Amaiba: le, dilia da dilia Godema odoga: su hou hamosa: besa: le, amo gele da dilima ba: su olei agoane.”
Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: "Katso, tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut, ja se on oleva todistajana teitä vastaan, ettette kieltäisi Jumalaanne".
28 Amalalu, Yosiua da dunu huluane gadili asunasi. Amola ilia huluane da ilia sogedafa amoga asi.
Sitten Joosua päästi kansan menemään, kunkin perintöosalleen.
29 Amalalu, Hina Gode Ea hawa: hamosu dunu, Nane egefe Yosiua, da bogoi dagoi. E da lalelegele, ode 110 gidigi.
Näiden tapausten jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
30 Ilia da ea soge ganodini ea da: i hodo uli dogone sali. Ea soge da Dimina: de Sila amo Ifala: ime agolo soge Ga: ia: se Goumi amo gano galu.
Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle, Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.
31 Yosiua da esalea, Isala: ili dunu da Hina Godema noga: le fa: no bobogei. Yosiua da bogoloba, Isala: ili ouligisu dunu amo da Hina Gode Ea Isala: ili fidisu hou ba: i dagoi, amo dunu da esalea, Isala: ili dunu da Hina Godema noga: le fa: no bobogei.
Ja Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
32 Yousefe ea da: i hodo amo Isala: ili dunu da Idibidi sogega gaguli misi, amo ilia da Siegeme moilai bai bagadega uli dogoi. Ilia da sogebi amo Ya: igobe da Ha: imo (Siegeme ea mano) amo ea manoma silifa fage 100 amoga lai, amo ganodini uli dogoi. Amo sogebi, Yousefe egaga fi da ilia edama nana lai.
Ja Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla ja jonka joosefilaiset olivat saaneet perintöosaksensa.
33 Elia: isa (Elane ea mano) amola da bogoi. Ilia da ea da: i hodo amo Gibia moilai (Ifala: ime agolo soge ganodini dialu. Amo moilai ilia da Elia: isa egefe Finia: se ema i dagoi) amoga uli dogone sali. Sia: Ama Dagoi Yosiua 24:15 “Wali eso, dilia da nowama fa: no bobogele, hawa: hamomusa: dawa: sea, sia: ma! Be na amola na sosogo fi da Hina Gode amo Ea hawa: hamosu fawane hamomu.”
Ja Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehaan kaupunkiin, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristosta.
