Yelemaia 22
1 Hina Gode da na Yuda hina bagade (Da: ibidi egaga fi) amo ea diasuga asili, hina bagade, amola ea eagene ouligisu dunu amola Yelusaleme fi dunu ilima Ea sia: amane olelema: ne sia: i,
Näin sanoo Herra: "Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana;
sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista.
3 “Na, Hina Gode, da amane sia: sa. Moloidafa hou eso huluane hamoma: ne, ouligima! Ogogosu hamosu dunu ilia logo hedofama amola dunu ilima ilia da ogogosa, amo gaga: ma! Ga fi dunu amola guluba: mano amola didalo, ilima mae wadela: le hamoma. Amola amo hadigi moilai bai bagade ganodini, hou ida: iwane hamoi dunu, amo mae medole legema.
Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.
4 Dilia da dafawane Na sia: i defele hamosea, amasea Da: ibidi egaga fi da hina bagade hawa: hamosu hamonanumu. Amola ilia, amola ilia eagene ouligisu dunu, da hina bagade ea diasu logo holei amoga mae yolesili, hosi amola ‘sa: liode’ da: iya fila heda: iwane golili masunu.
Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.
5 Be dilia Na sema higale, hame nabasea, Na da dafawane ilegele sia: sa. Amo hina bagade diasu da mugululi, wadela: lesi dagoi ba: mu. Na, Hina Gode, da sia: i dagoi.
Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.
6 Na da Yuda hina bagade diasu noga: idafa Gilia: de soge amola Lebanone Goumi defele hahawane ba: sa. Be Na da amo wadela: lesili, hafoga: i soge amo ganodini dunu da esalumu hame dawa: , amo defele hamomu.
Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta: Sinä olet minulle Gilead, olet Libanonin huippu; mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi, asumattomiksi kaupungeiksi.
7 Na da amo wadela: lesimusa: , dunu asunasili, ilia da goahei gaguli misini, ea noga: idafa dolo golasu ifa damuni, laluga ha: digimu.
Minä vihin hävittäjät sinua vastaan, kunkin aseinensa, ja he hakkaavat maahan sinun valiosetrisi ja heittävät ne tuleen.
8 Fa: no, ga fi dunu bagohame da amo baligimusa: ahoasea, amane sia: dalumu, ‘Hina Gode da abuliba: le amo moilai bai bagade noga: idafa wadela: lesibala: ?’
Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohitse ja kysyvät toinen toiseltansa: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?'
9 Amasea, ilisu da bu adole imunu, ‘Bai Yuda dunu da ilia Gode Ea Gousa: su yolesili, eno ogogosu ‘gode’ ilima nodoi amola hawa: hamoi.’”
Ja siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton ja kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä'.
10 Yuda fi dunu! Hina bagade Yousaia ea hou dawa: beba: le mae dima! E bogobeba: le, mae da: i dioma! Be ea mano Youaha: se, amo dawa: beba: le, bagadewane didigia: ma. Bai ha lai dunu da e afugili oule ahoa. Amola ea soge amogawi e da lalelegei, amo e da bu hamedafa ba: mu.
Älkää kuollutta itkekö älkääkä häntä surkutelko, vaan itkekää tuota poiskulkevaa, sillä hän ei enää palaja eikä saa nähdä synnyinmaatansa.
11 Hina Gode da Yousaia ea mano Youaha: se (e da ea ada Yousaia, Yuda hina bagade amo ea sogebi lai) ea hou olelema: ne, amane sia: sa, “E da guiguda: yolesili, bu hamedafa buhagimusa: , asi dagoi.
Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää tänne palaja;
12 Ea ha lai da e ga sogega afugili asi. E da amo sogega bogomu. Amola e da Yuda soge bu hamedafa ba: mu.”
vaan mihin hänet on vangiksi viety, sinne hän kuolee eikä näe enää tätä maata.
13 Nowa dunu da moloi hou hame hamoiba: le, liligi bagade lasea, e da wadela: lesi dagoi ba: mu. Nowa da ea fi dunuma hawa: hamomusa: sia: sea, be ilima bidi hame iaha, amo da wadela: lesi dagoi ba: mu.
Voi häntä, joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna eikä yläsalejansa oikeudella; joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa;
14 Nowa dunu da amane sia: sa, “Na da diasu noga: iwane gagumu. Amo ganodini, fa: gu da: iya heda: le, gadodili sesei bagade na da gagumu.” Amasea, e da ea diasuga fo misa: ne agenesi hamosa amola dolo ifa amoga dobea fesa amola yoi ulasu amoga unasisa. Agoai dunu da wadela: lesi dagoi ba: mu.
joka sanoo: 'Minä rakennan itselleni tilavan talon ja avarat yläsalit', joka hakkauttaa siihen ikkunat, laudoittaa sen setripuulla ja maalauttaa punavärillä.
15 Di da diasu noga: idafa eno dunu ilia diasu baligisa amo dolo ifaga hamoiba: le, amo da dia hina bagade ouligisu hou baligili noga: iwane hahamoma: bela: ? Hame mabu! Dia ada da hahawane esalu. E da eso huluane moloidafa fawane hamosu. Amaiba: le, hou huluane e hamoi da hahawane heda: i.
Siksikö sinä olet kuningas, että sinulla on into setripuuhun? Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä? Ja silloin hänen kävi hyvin.
16 E da hame gagui dunu ilima moloiwane fofada: i, amola hou huluane da hahawane ba: i. Agoaiwane hou hamobeba: le, amo dunu da Hina Gode dawa: , amo olelesa.
Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle; silloin kaikki kävi hyvin. Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani, sanoo Herra?
17 Be di da disu liligi amola hou fawane dawa: sa. Amola di da wadela: i hame hamosu dunu medole legesa amola gasa fili, dia fi dunu banenesisa. Hina Gode da sia: i dagoi.
Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi, muuta kuin vuodattaa viatonta verta ja harjoittaa väkivaltaa ja sortoa.
18 Amaiba: le, Hina Gode da Yuda hina bagade Yihoiagimi (Yousaia egefe) amo ea hou olelema: ne amane sia: sa, ‘E da bogosea, dunu afae da da: i dione hame dimu. Ilia da ‘Sama! Amo da da: i dioi bagade liligi. Na hina! Na hina bagade!’ dinanawane amane hamedafa sia: mu.’
Sentähden, näin sanoo Herra Joojakimista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta: Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi veljeni! Voi sisareni!' Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi herraamme! Voi hänen loistoansa!'
19 Ilia da Yihoiagimi ea da: i hodo hame uli dogomu. Be ohe dougi bogoi amoma dawa: su defele, ilia da ea da: i hodo hiougili, Yelusaleme ea logo holeiga gadili, isu salasuga galagamu.”
Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan: raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien tuolle puolen.
20 Yelusaleme fi dunu! Dilia Lebanone sogega asili, wele sia: ma! Ba: isa: ne sogega asili, dima! Moua: be goumiga asili, wele sia: ma mabu! Bai dilia fidisu dunu huluane da hasali dagoi ba: sa.
Nouse Libanonille ja huuda, korota äänesi Baasanissa. Huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi ovat murskaksi muserretut.
21 Dilia da hahawane bagade gaguiwane esaloba, Hina Gode da dilima sia: i dagoi. Be dilia da Ea sia: hame nabi. Dilia da eso huluane esaloba, agoaiwane hamosu. Dilia da Hina Gode Ea sia: nabimu hame dawa: i galu.
Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo kuulla'. Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole kuullut minun ääntäni.
22 Dilia ouligisu dunu da foga gaguli asi dagoi ba: mu. Dilia ha lai dunu da dilimagale gegesu fidisu dunu amo udigili hawa: hamoma: ne, afugili oule masunu. Dilia wadela: le baligili hamoiba: le, dilia moilai bai bagade da gogosia: i dagoi ba: mu.
Myrskytuuli on kaitseva kaikkia sinun kaitsijoitasi, ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen; silloin sinä saat häpeän ja pilkan kaiken pahuutesi tähden.
23 Dilia da Lebanone sogega, dolo ifa bagohame lai, amola amoga gagui diasu ganodini dilia da waha olofoiwane esala. Be se nabasu da uda mano lalelegemu se nabasu defele, amo da dilima doaga: sea, dilia da da: i dione se nabawane ba: mu.
Sinä, joka asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa: kuinka olet voihkiva, kun sinulle tuskat tulevat, kouristus niinkuin synnyttäväiselle!
24 Hina Gode da hina bagade Yehoiagini (Yuda hina bagade Yihoiagimi egefe) ema amane sia: i, “Na da Gode Esala. Na da Na lobodafa lobo sogo gasisalasu amoga asigi gala, amo defele dima asigi ganiaba, Na da di fadegale fasila: loba.
Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikka sinettisormus minun oikeassa kädessäni-siitäkin minä sinut repäisen irti.
25 Amola Na da di amo dunu fi (amo di da iliba: le beda: i - bai ilia di medole legemusa: dawa: lala) ilima ia: noba. Na da di Ba: bilone hina bagade Nebiuga: denese amola ea dadi gagui dunu ilima imunu.
Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, niiden käsiin, joita sinä kauhistut: Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin.
26 Na da gasa fili, di amola dia ame mugululi masa: ne asunasimu. Alia da soge amoga alia hame lalelegei, amoga asili, bogomu.
Ja minä heitän sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette.
27 Alia da Yuda soge bu ba: musa: bagade hanamu, be alia da amoga hamedafa buhagimu.”
Mutta maahan, jonne heidän sielunsa halajaa palata, sinne he eivät palaa.
28 Na (Yelemaia) da amane sia: i, “Hina bagade Yehoiagini da ganagu goudai amo dunu ilia da gagui dialumu higa: iba: le ha: digi dagoi, agoaiwane hamobela: ? E da agoane hamoiba: le, Di da e amola ea mano amo soge ilia hamedafa dawa: amoga asunasima: bela: ?”
Onko sitten tämä mies, Konja, arvoton, rikottu astia, kelvoton kapine? Minkätähden on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu pois-maahan, jota eivät tunne?
29 Soge! Soge! Soge! Hina Gode Ea sia: i liligi huluane nabima!
Maa, maa, maa! Kuule Herran sana!
30 “Na da amo dunuma fofada: i dagoiba: le, e da ea mano huluane fisimu. E da fa: no hahawane amola bagade gagui hou hame ba: mu amola didili hame hamomu. Egaga fi da Da: ibidi ea baligiga Yuda soge ouligisu hou hamedafa ba: mu. Na, Hina Gode, da sia: i dagoi.”
Näin sanoo Herra: Merkitkää tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, jolla ei elinpäivinänsä onnea ole. Sillä ei kenellekään hänen jälkeläisistänsä sitä onnea tule, että istuisi Daavidin valtaistuimella ja hallitsi vielä Juudaa."
