Gadili Asi 2
1 Amo esoga, Lifai fi dunu afae da Lifai fi a: fini lai.
Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen neidon.
2 Amo uda da ema dunu mano lalelegei. E da ea mano da noga: i mano ba: beba: le, e da oubi udiana amoga mano wamolegei.
Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta.
3 Be bu wamolegemu hamedei ba: loba, e da daba saga: amoga amuni lale, hano da amoga mae ha: ina sa: ima: ne edele amoga legei. E da ea mano amo ganodini sanasili, Naile hano bega: saga: sedade amo ganodini ligisi.
Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan.
4 Mano dudubu ea dalusi da fonobahadi sedagawane fa: no misunu hou ba: musa: lelu.
Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi.
5 Felou idiwi da hano ulimusa: misi. Ea hawa: hamosu a: fini ilia da hano bega: lalu. E da daba amo saga: ganodini dialebe ba: i. E da ea udigili hawa: hamosu a: fini afae amo lama: ne asunasi.
Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
6 Felou idiwi da daba ea figisu doagadole, dunu mano dudubu ganodini dialebe ba: i. E da dinanu amola Felou idiwi da e asigili ba: i. E amane sia: i, “Amo da Hibulu mano esala.”
Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia".
7 Amalalu, amo mano dudubu ea dalusi da Felou idiwi ema amane adole ba: i, “Na da Hibulu uda amo di fidima: ne, amo manoma dodo ima: ne misa: ne sia: mu da defeala: ?
Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?"
8 Felou idiwi da bu adole i, “Defea! Amo misa: ne sia: ma.” Amalalu, mano ea dalusi da asili, mano dudubu hi amedafa ema oule misi.
Faraon tytär vastasi hänelle: "Mene!" Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.
9 Felou idiwi da amo udama amane sia: i, “Di amo mano dudubu lale, nama bu imunusa: ouligima. Na da dima bidi imunu.” Amalalu, e da mano dudubu lale, dodo ianu.
Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan". Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.
10 Fa: no, mano da fonobahadi asigilaloba, ea ame da e Felou idiwima bu oule asi. Amalalu, e da amo mano fofoi dagoi. E da hima adole i, “Na da amo mano hano ganodini dialu lai. Amaiba: le, na da ema Mousese dio asula.” (Mousese dawa: loma: ne Idibidi sia: ga da ‘lalelegei’ amola Hibulu sia: ga da ‘ganodini dialu lai.’)
Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
11 Mousese da asigi laloba, e da ea fi dunu (Hibulu dunu) amo ba: musa: sofe asi. E da Idibidi dunu da ilima gasa fili, hawa: hamosu gasa bagade ilima i, amo ba: i dagoi. Amola Idibidi dunu afae e da Mousese ea fi Hibulu dunu amo fanelegei dagoi, amo Mousese da ba: i dagoi.
Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään.
12 Mousese da la: idi ba: lega, la: idi ba: lega hogolalu, dunu eno hame ba: beba: le, e da amo Idibidi dunu fanelegele, ea da: i hodo wamolegemusa: , sa: i boso amoga uli dogone sali.
Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan.
13 Aya esoga, e da bu asili, Hibulu dunu aduna gegenanebe ba: i. E da giadofale hamoi dunuma amane sia: i, “Dia da abuliba: le dia Hibulu na: iyado fananala: ?”
Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: "Miksi lyöt toveriasi?"
14 Amo dunu da bu adole i, “Di da ninia fofada: su dunu amola ouligisu dunu, nowa da hamobela: ? Di da aya Idibidi dunu medole legei amo defele na amola medole legema: bela: ?” Amalalu, Mousese da beda: i ba: i. E da ea dogo ganodini amane sia: i “Dunu huluane da na hamoi dawa: dagoi.”
Tämä vastasi: "Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen?" Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: "Se on siis tullut ilmi".
15 Felou da amo hou nababeba: le, e da Mousese fanelegema: ne sia: i, be Mousese da hobeale asili, Midia: ne sogega wamoaligimusa: asi. Eso afaega, Mousese da hano nasu uli dogoi gadenene esalu. Yedelou (Midia: ne gobele salasu dunu) amo ea uda mano fesuale gala da ilia ada ea sibi amola goudi, hano nasu ofodoga nabama: ne, hano dimusa: misi.
Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaaksensa hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle.
Ja Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; nämä tulivat vettä ammentamaan ja täyttivät vesikaukalot, juottaakseen isänsä lampaita.
17 Be sibi ouligisu dunu eno da Yedelou ea uda manolali sefasi. Amalalu, Mousese da ili gaga: musa: misini, ilia lai gebo amoma ima: ne hano dili i.
Mutta paimenet tulivat ja ajoivat heidät pois. Silloin Mooses nousi ja auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa.
18 Ilia da ilia adama bu misini, e fofogadigili ilima amane, adole ba: i, “Dilia da habodane hedolo bu misibala: ?”
Ja kun he tulivat isänsä Reguelin luo, kysyi hän: "Kuinka te tänä päivänä niin pian jouduitte?"
19 Ilia da bu adole i, “Sibi ouligisu dunu da nini sefasisia, Idibidi dunu afae da nini gaga: i dagoi. Amola e da ninia lai gebo moma: ne, hano dili i.”
He vastasivat: "Egyptiläinen mies auttoi meitä paimenten käsistä, ammensipa vielä vettäkin meille ja juotti lampaat".
20 Yedelou da ea idiwi amoma amane adole ba: i, “E da habila: ? Dilia da abuliba: le e gadili leloma: ne yolesila: ? Masa! E da nini gilisili ha: i manusa: misa: ne sia: ma.”
Ja hän sanoi tyttärillensä: "Missä hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaa hänet aterioimaan meidän kanssamme."
21 Amaiba: le, Mousese da Midia: ne soge ganodini esalumusa: dawa: i galu. Amalalu, Yedelou da idiwi Siboula e lama: ne Mousesema i dagoi.
Ja Mooses suostui asumaan sen miehen luona, ja hän antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan vaimoksi.
22 Siboula da ema dunu mano lalelegei. Mousese da ea dogo ganodini amane sia: i, “Na da amo soge ganodini ga fi esala. Amaiba: le, amo manoma na da Gesiome (ga fi dunu) dio asula.”
Tämä synnytti pojan, ja Mooses antoi hänelle nimen Geersom; sillä hän sanoi: "Minä olen muukalainen vieraalla maalla".
23 Ode eno ilia da gidigili, Idibidi hina bagade (Felou) da bogoi. Be gasa bagade udigili hawa: hamosu hamobeba: le, Isala: ili dunu da gogonomane, Gode fidima: ne dinanawane wesu.
Ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö.
24 Gode da ilia dinanawane wesu nabi dagoi. E da Ea gousa: su, amo E da A: ibalaha: me, Aisage amola Ya: igobe ilima hamoi bu dawa: i.
Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
25 E da Isala: ili dunu amo ilia se nabawane udigili hawa: hamosu ba: i dagoi. Amola E da ilima bagade asigisu.
Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.
