Mousese Ea Malasu 29
1 Hina Gode da Moua: be soge ganodini Mousesema e da Isala: ili dunuma gousa: su hamoma: ne sia: i. Amo gousa: su E da musa: gousa: su Sainai Goumia hamoi amoga gilisi. Amo gousa: su ea hou da haguduga dedei diala.
Nämä ovat sen liiton sanat, jonka Herra käski Mooseksen tehdä israelilaisten kanssa Mooabin maassa, sen liiton lisäksi, jonka hän oli tehnyt heidän kanssaan Hoorebilla.
2 Mousese da Isala: ili dunu huluane gilisima: ne sia: ne, ilima amane sia: i, “Dilia da Hina Gode Ea hou amo Idibidi hina bagade amola ea ouligisu dunu amola ea soge amoma hamoi, ba: i dagoi.
Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: "Te olette nähneet kaiken, minkä Herra teki teidän silmienne edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,
3 Dilia da olo bagade, musa: hame ba: su hou amola gasa bagade hou Hina Gode Ea hamoi, amo huluane ba: i.
ne suuret koettelemukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne suuret tunnusteot ja ihmeet.
4 Be Hina Gode da dili dawa: ma: ne amola noga: le nabima: ne, dilima asigi dawa: su amola ge noga: iwane hame i.
Mutta tähän päivään asti Herra ei vielä ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne ja silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne.
5 Ode 40amoga Hina Gode da wadela: i hafoga: i soge ganodini dili oule ahoasu. Dilia abula amola emo salasu da hame wadela: lesi.
Ja minä kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta: teidän vaatteenne eivät kuluneet yltänne, eivätkä kenkäsi kuluneet jalassasi.
6 Dilia da agi moma: ne amola waini hano o eno agoai hano moma: ne hame ba: i. Be Hina Gode da dilia liligi huluane dilima iasu. Bai E da dilia Godedafa, amo dilima olelemusa: agoane hamosu.
Leipää ette saaneet syödäksenne ettekä viiniä ja väkijuomaa juodaksenne, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
7 Ninia da wali esalebe sogega doaga: loba, Hesiabone fi hina bagade (Saihone) amola Ba: isia: ne hina bagade (Oge) da ninima gegemusa: misi. Be amo dunu ninia da hasali dagoi.
Ja kun te tulitte tähän paikkaan, niin lähtivät Siihon, Hesbonin kuningas, ja Oog, Baasanin kuningas, sotimaan meitä vastaan, mutta me voitimme heidät.
8 Ninia da ilia soge lale, fifili, Liubene fi, Ga: de fi amola Yousefe ea fi la: idi amo Ma: na: se, ilima i.
Ja me valloitimme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille ja gaadilaisille ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa.
9 Dilia! Dilia hahawane didili hawa: hamoma: ne, amo gousa: su sia: huluane noga: le nabawane hamoma.
Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja täyttäkää ne menestyäksenne kaikessa, mitä teette.
Te seisotte tänä päivänä kaikki Herran, teidän Jumalanne, edessä: teidän päämiehenne, sukukuntanne, vanhimpanne ja päällysmiehenne, kaikki Israelin miehet,
11 Wali eso, dilia huluane, dilia hina bagade dunu, ouligisu dunu, dunu, uda, mano amola ga fi dunu (ilia da dilia fi amo ganodini esala amola lalu habesa amola hano nasu gaguli maha) dilia huluane da dilia Hina Gode midadi lela.
teidän lapsenne ja vaimonne sekä muukalainen, joka on leirissäsi, jopa puunhakkaajasi ja vedenkantajasikin,
12 Dilia da wali eso amo gousa: su dilia Hina Gode da dilima hamonana, amo hamomusa: amola fa: no bobogema: ne sia: musa: lela.
käydäksenne Herran, teidän Jumalanne, liittoon, siihen valaliittoon, jonka Herra, sinun Jumalasi, tänä päivänä tekee sinun kanssasi,
13 Bai Hina Gode, E da musa: dilia aowalali A: ibalaha: me, Aisage amola Ya: igobe ilima ilegele sia: i defele, E da wali dilia Gode esala amola dilia da wali Ea Fidafa, E da sia: sa.
että hän tänä päivänä korottaisi sinut kansaksensa ja tulisi sinun Jumalaksesi, niinkuin hän on sinulle puhunut ja niinkuin hän on vannonut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
14 Be amo gousa: su amola amoma nabasu hou da dilima fawane hame.
Enkä minä tee tätä liittoa, tätä valaliittoa, ainoastaan teidän kanssanne,
15 Be amo gousa: su da nini huluane wali guiguda: lela, ninima amola ninigaga fi wali hame lalelegei ilima E da hamosa.
vaan niinhyvin niiden kanssa, jotka tänä päivänä ovat tässä meidän kanssamme seisomassa Herran, meidän Jumalamme, edessä, kuin niidenkin kanssa, jotka eivät ole tänä päivänä tässä meidän kanssamme.
16 Dilia dawa: ! Dilia da musa: Idibidi soge ganodini esalea amola fa: no eno dunu fi ilia soge ganodini lalea, amo esalebe fi ilia hou dawa: dagoi.
Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maassa ja kuinka me kuljimme niiden kansojen keskitse, joiden kautta te olette kulkeneet.
17 Dilia da ilia wadela: i loboga hamoi ifa, igi, silifa amola gouli amoga hamoi ogogosu ‘gode’ ba: i dagoi.
Ja te näitte heidän iljetyksensä, ne puu-, kivi-, hopea-ja kultajumalat, jotka heillä on.
18 Dawa: ma! Noga: le ouligima! Dunu o uda o sosogo fi o fi guiguda: lela amo da ninia Hina Gode yolesili, eno fi ilia ogogosu ‘gode’ liligi ilima nodone sia: ne gadomu da hamedei. Amo hou da fedege sia: agoane idifi da heda: le, gamogai bogosu ifa hamosa.
Älköön siis teidän joukossanne olko ainoatakaan miestä tai naista, sukua tai sukukuntaa, jonka sydän tänä päivänä kääntyisi pois Herrasta, meidän Jumalastamme, mennäkseen palvelemaan noiden kansojen jumalia; älköön teidän keskuudessanne olko juurta, josta kasvaa koiruohoa ja marunaa,
19 Dunu afae wali eso lela da amo gousa: su sema nabasea, be hi hanai gasa fi fawane hamobeba: le hahawane ba: musa: dawa: sa, amo ba: sa: besa: le dawa: ma! Amo hou da dili huluane gugunufinisimu, noga: i hamosu dunu amola wadela: i hamosu dunu defele wadela: mu.
niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan.
20 Hina Gode da agoaiwane dunu hame gogolema: ne olofomu. Be e da Hina Gode Ea gia: i bagade ougi hou amo ba: mu. Amasea, se iasu hou huluane amo buga ganodini dedei da ema doaga: mu. Hina Gode da amo dunu dafawane wadela: mu.
Herra ei tahdo antaa hänelle anteeksi, vaan silloin suitsuaa Herran viha ja kiivaus sitä miestä vastaan, ja kaikki se kirous, joka on kirjoitettu tähän kirjaan, laskeutuu hänen päällensä, ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
21 Isala: ili fi huluane da beda: iwane dawa: ma: ne, Hina Gode da gagabusu huluane gousa: su ganodini Hina Gode Ea olelesu buga ganodini dedei, amo gagabusu huluane E da agoai dunuma aligima: ne imunu.
Ja Herra erottaa hänet kaikista Israelin sukukunnista, tuottaakseen hänelle onnettomuuden, kaikki ne kiroukset, jotka sisältyvät tähän lain kirjaan kirjoitettuun liittoon.
22 Hobea diligaga fi amola ga fi soge sedagaga misi da se nabasu amo Hina Gode da dilia sogega iasi amo ba: mu.
Ja tuleva sukupolvi, teidän lapsenne, jotka nousevat teidän jälkeenne, ja vieras, joka tulee kaukaisesta maasta, kysyvät, kun näkevät sen maan vaivat ja ne sairaudet, joilla Herra sitä rasittaa,
23 Dilia soge huluane da gugunufinisi dagoi, salafa amola sali amoga dedeboi dagoi ba: mu. Ha: i manu da hame bugi amola wadela: i gagalobo da heda: mu gogolemu. Dilia soge da Sodame, Gomoula, A:dama amola Seboimi, (amo moilai Gode da gia: iwane ougiba: le gugunufinisi), amo defele ba: mu.
tulikiven ja suolan, kun koko maa on poltettu, niin ettei siihen kylvetä eikä se kasva eikä siitä ruohonkortta nouse-niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra vihassaan ja kiivastuksessaan ne hävitti-
24 Amasea, fifi asi gala dunu da amane adole ba: mu, ‘Hina Gode da abuli ilia sogega agoane hamobela: ? E da abuliba: le ilima gia: iwane ougibala: ?’
silloin kaikki kansat kysyvät: 'Minkätähden Herra on näin tehnyt tälle maalle? Mistä tämä hänen suuri vihansa hehku?'
25 Amola bu adole iasu da agoane, ‘Bai Hina Gode Ea fi dunu da gousa: su (amo E da ilia aowalali Idibidi sogega fadegaloba, ilima hamoi) amo gugunufinisi dagoi.
Silloin vastataan: 'Siitä, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, liiton, jonka hän teki heidän kanssansa viedessään heidät pois Egyptin maasta,
26 Ilia eno ogogosu ‘gode’ liligi amo ilia musa: hame dawa: i amola Hina Gode da ilima mae nodone sia: ne gadoma: ne sia: i, amo ogogosu liligi ilima hawa: hamosu.
ja menivät palvelemaan muita jumalia ja kumarsivat niitä, jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heidän osalleen jakanut-
27 Amaiba: le, Hina Gode da Ea fi dunuma ougi galu amola ilima se nabasu amo buga ganodini dedei ilima iasu.
siitä syttyi Herran viha tätä maata kohtaan, niin että hän antoi kohdata sitä kaiken sen kirouksen, joka on kirjoitettu tähän kirjaan.
28 Hina Gode da gia: i bagade ougi ba: i. E da ougiba: le, ili sogega fadegale, ga fi dunu ilia sogega sefasili, ilia da wali eso amogawi esala.’
Ja Herra tempasi heidät irti heidän maastaan vihassa ja kiivastuksessa ja suuressa suuttumuksessa ja heitti heidät toiseen maahan, niinkuin nyt on tapahtunut.'
29 Ninia Hina Gode da liligi mogili wamolegesa. Amo ouligibi hou da Ea: Be E da Ea Sema amola hamoma: ne sia: i mae wamolegele, ninima olelei, amola nini eso huluane ouligima: ne, ninima i. Amaiba: le ninia amola ninigaga fi da amo sema amola hamoma: ne sia: i mae yolesili nabalumu da defea.”
Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat."
