2 Sa:miuele 16
1 Da: ibidi da agolo da: iya heda: le, fonobahadi baligili, Mifibousiede ea hawa: hamosu dunu amo Saiba, da ema hedolowane doaga: i. E da dougi aduna oule misi. Amo da: iya da falaua ga: gi 200amola waini fage fofogai gagabu 100agoane amola gaheabolo ifa fage gagabu amola bulamagau gadofoga hamoi daba, waini hanoga nabai, amo dougi da: iya diafulubi ba: i.
Kun Daavid oli kulkenut vähän matkaa vuoren laelta, tuli häntä vastaan Siiba, Mefibosetin palvelija, mukanaan satuloitu aasipari, jonka selässä oli kaksisataa leipää, sata rusinakakkua, sata hedelmää ja leili viiniä.
2 Hina bagade Da: ibidi da ema amane adole ba: i, “Dia da amo liligi huluane adi hamomusa: gaguli misibala: ?” Saiba da bu adole i, “Hina noga: idafa! Dougi da dia sosogo fi ili fila heda: le masa: ne oule misi. Falaua ga: gi amola ifa fage da dia dunu ilia moma: ne amola waini hano da ilia wadela: i sogega ahoana hele nabasea, amo moma: ne gaguli misi.”
Niin kuningas sanoi Siiballe: "Mitä sinä näillä teet?" Siiba vastasi: "Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät palvelijoille syötäviksi ja viini uupuneiden juotavaksi erämaassa".
3 Da: ibidi da amane adole ba: i, “Dia hina Solo amo ea aowa Mifibousiede da habila: ?” Saiba da bu adole i, “E da Yelusaleme amo ganodini ouesala. Bai Isala: ili dunu da ea aowa Solo ea hina bagade hou, amo ema bu imunu, amo e da dafawaneyale dawa: sa.”
Kuningas sanoi: "Mutta missä sinun herrasi poika on?" Siiba vastasi kuninkaalle: "Hän jäi Jerusalemiin; sillä hän ajatteli: 'Nyt Israelin heimo antaa minulle takaisin isäni kuninkuuden'".
4 Hina bagade da Saibama amane sia: i, “Na da Mifibousiede ea musa: gagui huluane dima iaha.” Saiba da bu adole i, “Hina noga: idafa! Na da dia hawa: hamosu dunu esala. Na da eso huluane di hahawane ba: ma: ne hamomu da defea.”
Niin kuningas sanoi Siiballe: "Katso, kaikki, mitä Mefibosetilla on, tulee sinun omaksesi". Siiba vastasi: "Minä kumarran; suo minun saada armo sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas".
5 Da: ibidi da Bahiulimi moilaiga doaga: loba, Solo ea fi dunu afae, amo Simiai (Gila egefe) da ougiba: le misini, e da ilima gagabusu aligima: ne sia: sisia: asi.
Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, niin katso, sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.
6 Simiai da muni Da: ibidi amola ea eagene ouligisu ilima igiga gagala: lu. Da: ibidi ea dunu amola ea da: i sosodo aligisu dunu da Da: ibidi sisiga: le lelu, be e da amo mae dawa: le, igiga gagala: i.
Ja hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
7 Simiai da gagabui aligima: ne ilegele, amane sia: i, “Gadili masa! Gadili masa! Di da fasu dunu! Di da wadela: i hamosu dunu!
Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin: "Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!
8 Di da Solo ea hina bagade hou samogei. Amola, di da Solo ea sosogo fi bagohame fane legeiba: le, Hina Gode da dima se iaha. Hina Gode da hina bagade hou dima fadegale, dia mano A: basalome igili i dagoi. Di fane legesu dunu! Di da wadela: lesi dagoi ba: sa!”
Herra kostaa sinulle kaiken Saulin perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet."
9 Abisia: i (ea ame da Selouaia) da hina bagadema amane sia: i, “Hina noga: idafa! Di abuliba: le, amo wa: me dima gagabui aligisa, amo ea logo hame hedofasala: ? Dia na asili, ea dialuma damuni fasima: ne sia: ma!”
Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: "Miksi tuo koiranraato saa kiroilla herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä häneltä pää poikki."
10 Hina bagade da Abisia: i amola ea ola Youa: be elama amane sia: i, “Amo da alia liligi hame! E da nama gagabusa galea, Hina Gode da ema amane hamoma: ne adoiba: le, amo hou ea bai ema adole ba: mu da hamedei.”
Mutta kuningas vastasi: "Mitä teillä on minun kanssani tekemistä, te Serujan pojat? Jos hän kiroilee ja jos Herra on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia', niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'"
11 Amola Da: ibidi da Abisia: i amola ea eagene ouligisu dunu huluane ilima amane sia: i, “Nagofedafa da na fane legemusa: logo hogolala. Amaiba: le, amo Bediamini dunu ea hou ba: beba: le, mae fofogadigima! Hina Gode da adobeba: le, e da nama gagabusu aligima: ne sia: sa. Amaiba: le, ema mae sia: ma. E da amo hou hamomu da defea.
Ja Daavid sanoi vielä Abisaille ja kaikille palvelijoillensa: "Katso, oma poikani, joka on lähtenyt minun ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi ei sitten tämä benjaminilainen? Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain; sillä Herra on häntä käskenyt.
12 Amabela: ? Hina Gode da na da: i dioi bagade ba: ma: bela: ? Amasea, e da amo gagabusu aligima: ne fadegale, nama hahawane hou ima: bela: ?”
Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua."
13 Amaiba: le, Da: ibidi amola ea dunu da bu logoga ahoanu. Simiai da ili galu agolo bega: ahoanu. E da ilima gagabusa amola, ilima igi amola osoboga gagala: sa ahoanu.
Ja Daavid kulki miehinensä tietä myöten, ja Siimei kulki pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen kanssansa, kiroili kulkiessaan ja viskeli kiviä ja heitteli soraa.
14 Hina bagade amola ea dunu huluane da hele nabawane, Yoda: ne Hano amoga doaga: i. Amogawi ilia da helefi.
Kun kuningas ja kaikki väki, joka oli hänen kanssansa, oli tullut Ajefimiin, hengähti hän siellä.
15 A: basalome amola ema fa: no bobogebe Isala: ili dunu huluane da Yelusaleme moilai bai bagadega golili sa: i. Ahidoufele da ili galuwane golili sa: i.
Mutta Absalom ja kaikki kansa, Israelin miehet, olivat tulleet Jerusalemiin; ja Ahitofel oli hänen kanssansa.
16 Hiusiai (Da: ibidi ea sama) da A: basalomema doaga: le, amane wele sia: i, “Hina bagade! Gebe esaloma: mu! Gebe esaloma: mu!”
Kun arkilainen Huusai, Daavidin ystävä, tuli Absalomin luo, sanoi Huusai Absalomille: "Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!"
17 A: basalome da ema amane sia: i, “Di da dia sama Da: ibidi fisiagabela: ? Di abuliba: le ali hame asibala: ?”
Absalom sanoi Huusaille: "Tällainenko on rakkautesi ystävääsi kohtaan? Miksi et mennyt ystäväsi kanssa?"
18 Hiusiai da bu adole i, “Na da habodane e amola ahoabela: ? Na da dunu amo Hina Gode da ilegei amola Isala: ili dunu huluane ilimagale ahoa. Na da ani esalumu.
Huusai vastasi Absalomille: "Ei, vaan kenen Herra ja tämä kansa ja kaikki Israelin miehet ovat valinneet, sen puolella minä olen, ja sen luokse minä jään.
19 Na da na hina eagofe amo ea hawa: fawane hamomu da defea. Na da dia ada ea hawa: hamoi amo defele dia hawa: hamomu.”
Ja toisekseen: ketä minä palvelisin? Enkö hänen poikaansa? Niinkuin olen palvellut sinun isääsi, niin tahdon palvella sinuakin."
20 Amalalu, A:basalome da delegili, Ahidoufelema amane sia: i, “Wali ninia huluane da guiguda: esalebe goea! Di da ninia hamoma: ne, adi fada: i sia: sia: sala: ?”
Sitten Absalom sanoi Ahitofelille: "Antakaa nyt neuvo, mitä meidän on tehtävä".
21 Ahidoufele da ema bu adole i, “Dia asili, dia ada ea gidisedagi uda amo e da hina bagade diasu ouligimusa: guiguda: yolesi, amo huluane adole lama. Amasea, Isala: ili dunu da dia ada da dia ha lai dunu, amo noga: le dawa: mu. Amola dima fa: no bobogesu dunu da dogo denesi ba: mu.”
Ahitofel vastasi Absalomille: "Mene isäsi sivuvaimojen tykö, jotka hän on jättänyt linnaa vartioimaan. Silloin koko Israel saa kuulla, että sinä olet saattanut itsesi isäsi vihoihin, ja kaikki, jotka ovat sinun kanssasi, saavat rohkeutta."
22 Amaiba: le, ilia da hina bagade diasu gadodili fa: i amo da: iya abula diasu gagui. Amogawi, dunu huluane ba: ma: ne, A:basalome da ea ada ea gidisedagi uda huluane adole lai.
Niin Absalomille pystytettiin teltta katolle; ja Absalom meni isänsä sivuvaimojen tykö koko Israelin nähden.
23 Amo esoga, nowa da Ahidoufele ea fada: i sia: nabaloba, ilia da amo sia: da Gode Ea sia: defele dafawaneyale dawa: su. Da: ibidi amola A: basalome da amo sia: fa: no bobogesu.
Ahitofelin antama neuvo oli siihen aikaan niinkuin Jumalalta saatu vastaus: sen arvoinen oli jokainen Ahitofelin neuvo sekä Daavidille että Absalomille.
